Sunnuntain puheenvuoro

Miten ra­ja­kar­ja­lai­sia kohdeltiin?

"Olisipa mahtavaa, jos lapsenlapsemme voisi opiskella Muhoksen ala-asteella karjalan kieltä, yhtä Suomen vähemmistökielistä", Tapani Menschakoff sanoo. Karjalaistyylisessä talossa asuu kolme sukupolvea.
Sunnuntain puheenvuoro 7.12.2010 10:45 | Päivitetty 8.12.2010 15:59
Unknown
Suurin osa rajakarjalaisesta väestöstä myi oman identiteettinsä tullakseen suomalaisena hyväksytyksi suomalaiseksi, kirjoittaa muhoslainen Tapani Menschakoff Kalevan Sunnuntai-liitteessä. Työpaikkojen saannin esteenä saattoi olla rajakarjalaisuus. Rajakarjalaisia sotaveteraanejakin ryssiteltiin. Mitä mieltä olet karjalaisten kohtelusta?

Tapani Menschakoff: Identiteetti piti myydä

Kautta vuosisatojen rajakarjalainen kansa on elänyt rajan kahta puolta. Milloin tsaari, milloin Ruotsin kuningas on jakanut kansamme kahtia.

Väestö joutui aina mielivallan kohteeksi, etenkin Ruotsin verotuksen, uskonnon ja kielipolitiikan johdosta. Tuli suomalaistamis- ja venäläistämiskaudet. Karjalan kieli jäi näin ollen vain puhutuksi kieleksi. 2000-luvullakin rajan takana vielä "suometetaan" Karjalan kansaa. Järkyttävintä tässä onkin, että samat "hyvävelipiirit" Suomesta käsin ajavat tätä avustusten ja rahan voimalla.

Tuli jatko- ja talvisota, siirtolaiset asutettiin Suomeen. Asutus tapahtui maailmanlaajuisestikin katsoen hienosti. Siirtoväestöstä vain kymmenen prosenttia oli Raja-Karjalan kansaa, niin kielellisesti kuin uskonnollisesti erilaisia sekä siirtoväen että kantasuomalaisten keskuudessa.

Itse olen syntynyt sotien jälkeen Oulussa. Ikävä kyllä outous näkyi vielä ainakin 1960-luvulle asti. Kansakoulua käydessäni uskontotunnit pidettiin tyhjässä koulussa karttahuoneissa -- luokkahuonetta emme saaneet käyttöömme. Toiset opettajat sanoivat oppilaille, kun he puhuivat karjalan kieltä, että täällä ei puhuta ryssää. Työpaikkojenkin saannin esteenä oli rajakarjalaisuus. Ehkä ikävintä oli se, että rajakarjalaisia sotaveteraanejakin ryssiteltiin.

Suurin osa rajakarjalaisesta väestöstä myi oman identiteettinsä tullakseen suomalaisena hyväksytyksi suomalaiseksi. Oliko se sopeutumista vai sopeuttamista, kuka sen tietää? Karjalan Liittokin perustettiin siirtoväen asioiden hoitajaksi, mutta kymmenen prosentin vähemmistö varmaan hukkui enemmistön vaateisiin.

Itse sain henkilökohtaisesti kokea anteeksipyynnön Pohjanmaalla eräässä pitäjässä, jossa sukuni oli välievakossa. Pohjanmaa ja ruotsinkieliset alueethan eivät hyväksyneet siirtolaisia asutettaviksi seuduilleen. Kuntavierailun yhteydessä olimme syömässä ja pöydässämme istui isäntien edustajana vakavanoloinen pohjalainen isäntä. Kuullessaan, että sukumme on ollut sijoitettuna Pohjanmaalle, hän sanoi mietittyään hetken: "Olisi tullut sisällissota, jos meitä kohtaan olisi käyttäydytty samalla tavalla kuin karjalaisia kohtaan."

Kauneimpia anteeksipyyntöjä, mitä minulle on esitetty. Se kertoo ytimekkäästi sen, mitä vanhempamme kokivat. Ilo pintaan vaikka sydän märkänis. Kuinkahan monella se märkäni?

Nykypäivänä noille alueille kelpaavat pakolaiset Somaliasta ja muualtakin kehitysmaista. Johtuneeko siitä, että saadaan säilytettyä ruotsin kielen asema pienissä kunnissa ja kouluissa?

Rajakarjalaiset perustivat myös omia pitäjäseuroja ja säätiöitä, jotka vieläkin ovat toiminnassa. Aihe johon nyt puutun, on varmaan tulikuuma. Nämä järjestöt joutuivat myös sopeutumaan tai niitä sopeutettiin. Pitäjillä oli omat karjalankielen murteet, rajapitäjärakkaus kukoisti ja taas kerran kirjakielen luominen jäi. Pitäjien välille näytti syntyvän vain korkeampi ja korkeampi raja.

Nuo rajat on nyt unohdettava ja alettava puhua Karjalan kansasta yhtenäisesti. Uudenkin rajan takana asuu karjalaisia. "Kahen puolel rajua karjalazet kasvaa..."

Onneksemme nyt 2000-luvulla kielen asema on vahvistunut. Joskus tuntuu siltä -- toivottavasti olen väärässä -- että vuosikymmenien saatossa muodostui eliittikarjalaisten joukko niin Karjalan Liittoon kuin myös meidän omiin seuroihimme.

Muun muassa suuret ikäluokat menivät kaappeihinsa ja jäivät piiloon. Perään nyt 2000-luvulla niitä ikäluokkia esiin olemaan sitä, mitä identiteettimme edellyttää. Karjalaa puhuvia on vielä kymmeniä tuhansia. Karjalan kieli tarvitsee säilyäkseen teidän panostanne. Terve nöyryys on hyve, mutta nöyristely loukkaa molempia osapuolia.

Kirjoittaja on suurten ikäluokien kasvatti Muhokselta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Muistan lapsena 60-70 lukujen vaihteessa, että mummoni Pohjois-Karjalassa ei pitänyt poikansa (äitini veli) vaimosta. Itse lapsena pidin hänestä, koska hän tykkäsi selvästi lapsista. Muistan kerran, että suvun muut naiset leipoivat juhliin ja tätä tätiä ei otettu mukaan. Näin kun hän itki. Kysyin äidiltäni syytä käytökseen ja sain vastauksen, että mummo ei pidä ryssistä. Se oli lapsesta kamalaa kuultavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

10:49
Kuusamolainen karhumies Sulo Karjalainen on vuoden matkailuhenkilö – "Olen karhujen kanssa niin kauan kuin voi sulaa suussani"
10:25
Syyttäjä: Albaniasta johdettu huumerinki toi maahan ja yritti kaupata Suomessa 70 kiloa amfetamiinia viime kesänä – oikeudenkäynti alkoi
10:09
Komeat keinovalopilarit loistivat Oulun Takalaanilassa – jääsumunäytelmiä luvassa pohjoisessa
10:08
Kokoomus vahvisti neljä uutta ehdokasta Oulun vaalipiirissä – katso lopullinen ehdokaslista
9:57
Elinkautista istunut kolmoismurhaaja ja rikollisjengin ex-johtaja pääsemässä ehdonalaiseen vapauteen – Hovioikeus hyväksyi hakemuksen
9:56
"Pieniä, muutaman minuutin myöhästymisiä" – junaliikenne sujunut ilman suurempia ongelmia etelän lumikaaoksesta huolimatta
9:55
Naista syytetään aikeista tappaa Oulun poliisilaitoksen poliisi – "Oletko valmis kuolemaan, ei haittaa vaikka olet kyttä", nainen kirjoitti uhkausviesteissään
61
Suolattujen teiden määrä kasvaa pohjoisessa – "Vuodenvaihteessa teille tuli aika paljon hoitoluokkakorotuksia"
59
Pyhäntäläisyritys esittelee liikkuvaa ja talviasuttavaa mökkivaunua Helsingissä – Oulun rakennusvalvonta: Vilkut ja rekisterikilpi eivät vapauta rakennusluvan tarpeesta
27
Arina vaihtaa Otto-automaatteja Nosto-automaatteihin, Pohjois-Suomeen tulee viisi uutta rahannostopaikkaa
25
Fazerin Oulun leipomon työntekijöillä öinen ulosmarssi vastalauseena leipomon sulkemisaikeille – "Fazerilla ei rahasta ole pulaa"
15
Kittilän kultakaivos täytti 10 vuotta, mutta tunnelma ei ole katossa – "Nykyinen keskustelu huonontaa Suomen kilpailua investointirahasta"
13
Seksuaalirikoksia tehneitä ei voi palauttaa edes perustuslakia muuttamalla – palautukset tuskin edes toimisivat rikosten ehkäisyssä, asiantuntija sanoo
13
"Kansalla ei ole lähtenyt mopo keulimaan" – Tuoreet seksuaalirikosepäilyt eivät ole juurikaan koventaneet asenteita ulkomaalaisia kohtaan, kertoo IL:n kysely

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

108 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Keskustelu työttömyydestä on ala-arvoista

Aikuisella ihmisellä on ihmisvelvollisuus elättää itsensä ja hieman tukea yhteiskunnan toimintaa. Muutoin on lapsen tas... Lue lisää...
Kylmä totuus

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image