Sunnuntain puheenvuoro

Miten ra­ja­kar­ja­lai­sia kohdeltiin?

"Olisipa mahtavaa, jos lapsenlapsemme voisi opiskella Muhoksen ala-asteella karjalan kieltä, yhtä Suomen vähemmistökielistä", Tapani Menschakoff sanoo. Karjalaistyylisessä talossa asuu kolme sukupolvea.
Sunnuntain puheenvuoro 7.12.2010 10:45 | Päivitetty 8.12.2010 15:59
Unknown
Suurin osa rajakarjalaisesta väestöstä myi oman identiteettinsä tullakseen suomalaisena hyväksytyksi suomalaiseksi, kirjoittaa muhoslainen Tapani Menschakoff Kalevan Sunnuntai-liitteessä. Työpaikkojen saannin esteenä saattoi olla rajakarjalaisuus. Rajakarjalaisia sotaveteraanejakin ryssiteltiin. Mitä mieltä olet karjalaisten kohtelusta?

Tapani Menschakoff: Identiteetti piti myydä

Kautta vuosisatojen rajakarjalainen kansa on elänyt rajan kahta puolta. Milloin tsaari, milloin Ruotsin kuningas on jakanut kansamme kahtia.

Väestö joutui aina mielivallan kohteeksi, etenkin Ruotsin verotuksen, uskonnon ja kielipolitiikan johdosta. Tuli suomalaistamis- ja venäläistämiskaudet. Karjalan kieli jäi näin ollen vain puhutuksi kieleksi. 2000-luvullakin rajan takana vielä "suometetaan" Karjalan kansaa. Järkyttävintä tässä onkin, että samat "hyvävelipiirit" Suomesta käsin ajavat tätä avustusten ja rahan voimalla.

Tuli jatko- ja talvisota, siirtolaiset asutettiin Suomeen. Asutus tapahtui maailmanlaajuisestikin katsoen hienosti. Siirtoväestöstä vain kymmenen prosenttia oli Raja-Karjalan kansaa, niin kielellisesti kuin uskonnollisesti erilaisia sekä siirtoväen että kantasuomalaisten keskuudessa.

Itse olen syntynyt sotien jälkeen Oulussa. Ikävä kyllä outous näkyi vielä ainakin 1960-luvulle asti. Kansakoulua käydessäni uskontotunnit pidettiin tyhjässä koulussa karttahuoneissa -- luokkahuonetta emme saaneet käyttöömme. Toiset opettajat sanoivat oppilaille, kun he puhuivat karjalan kieltä, että täällä ei puhuta ryssää. Työpaikkojenkin saannin esteenä oli rajakarjalaisuus. Ehkä ikävintä oli se, että rajakarjalaisia sotaveteraanejakin ryssiteltiin.

Suurin osa rajakarjalaisesta väestöstä myi oman identiteettinsä tullakseen suomalaisena hyväksytyksi suomalaiseksi. Oliko se sopeutumista vai sopeuttamista, kuka sen tietää? Karjalan Liittokin perustettiin siirtoväen asioiden hoitajaksi, mutta kymmenen prosentin vähemmistö varmaan hukkui enemmistön vaateisiin.

Itse sain henkilökohtaisesti kokea anteeksipyynnön Pohjanmaalla eräässä pitäjässä, jossa sukuni oli välievakossa. Pohjanmaa ja ruotsinkieliset alueethan eivät hyväksyneet siirtolaisia asutettaviksi seuduilleen. Kuntavierailun yhteydessä olimme syömässä ja pöydässämme istui isäntien edustajana vakavanoloinen pohjalainen isäntä. Kuullessaan, että sukumme on ollut sijoitettuna Pohjanmaalle, hän sanoi mietittyään hetken: "Olisi tullut sisällissota, jos meitä kohtaan olisi käyttäydytty samalla tavalla kuin karjalaisia kohtaan."

Kauneimpia anteeksipyyntöjä, mitä minulle on esitetty. Se kertoo ytimekkäästi sen, mitä vanhempamme kokivat. Ilo pintaan vaikka sydän märkänis. Kuinkahan monella se märkäni?

Nykypäivänä noille alueille kelpaavat pakolaiset Somaliasta ja muualtakin kehitysmaista. Johtuneeko siitä, että saadaan säilytettyä ruotsin kielen asema pienissä kunnissa ja kouluissa?

Rajakarjalaiset perustivat myös omia pitäjäseuroja ja säätiöitä, jotka vieläkin ovat toiminnassa. Aihe johon nyt puutun, on varmaan tulikuuma. Nämä järjestöt joutuivat myös sopeutumaan tai niitä sopeutettiin. Pitäjillä oli omat karjalankielen murteet, rajapitäjärakkaus kukoisti ja taas kerran kirjakielen luominen jäi. Pitäjien välille näytti syntyvän vain korkeampi ja korkeampi raja.

Nuo rajat on nyt unohdettava ja alettava puhua Karjalan kansasta yhtenäisesti. Uudenkin rajan takana asuu karjalaisia. "Kahen puolel rajua karjalazet kasvaa..."

Onneksemme nyt 2000-luvulla kielen asema on vahvistunut. Joskus tuntuu siltä -- toivottavasti olen väärässä -- että vuosikymmenien saatossa muodostui eliittikarjalaisten joukko niin Karjalan Liittoon kuin myös meidän omiin seuroihimme.

Muun muassa suuret ikäluokat menivät kaappeihinsa ja jäivät piiloon. Perään nyt 2000-luvulla niitä ikäluokkia esiin olemaan sitä, mitä identiteettimme edellyttää. Karjalaa puhuvia on vielä kymmeniä tuhansia. Karjalan kieli tarvitsee säilyäkseen teidän panostanne. Terve nöyryys on hyve, mutta nöyristely loukkaa molempia osapuolia.

Kirjoittaja on suurten ikäluokien kasvatti Muhokselta.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Muistan lapsena 60-70 lukujen vaihteessa, että mummoni Pohjois-Karjalassa ei pitänyt poikansa (äitini veli) vaimosta. Itse lapsena pidin hänestä, koska hän tykkäsi selvästi lapsista. Muistan kerran, että suvun muut naiset leipoivat juhliin ja tätä tätiä ei otettu mukaan. Näin kun hän itki. Kysyin äidiltäni syytä käytökseen ja sain vastauksen, että mummo ei pidä ryssistä. Se oli lapsesta kamalaa kuultavaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19.4.
Valko-Venäjä yllätti Pikkuleijonat MM-jääkiekossa – Suomi hävinnyt molemmat turnausottelunsa
19.4.
Demokraatit vaativat koko Mueller-raporttia julki – "Olen tuominnut oikeuden estämisestä murto-osalla näistä todisteista"
19.4.
Omituinen näky ihmetyttää Helsingissä: Skoda on kolaroitu suoraan meluvallien väliin
19.4.
Rintamamiestalon yläkerrassa syttyi tulipalo Torniossa, henkilövahingoilta vältyttiin
19.4.
Pekka Virta ehti pelata urallaan satoja otteluita kotimaassa ja ulkomailla – valmentajan pilli jäi kaulaan heti pelaamisen loputtua
19.4.
Libyan taistelut saapuivat pääkaupungin liepeille – yli 200 kuollut armeijan komentajan johtamassa kapinassa
19.4.
Leijonat antoi Norjalle kalseaa kyytiä – miesten jääkiekkomaajoukkue otti Kokkolassa voiton lukemin 7–0

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Eläkeikä

127 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääsiäinen - ryyppäjäinen?

Ei kukaan ihminen tarvitse alkoholia. Surettaa ja harmittaa se aine mitä pahaa se hyvin usealle käyttäjälle ja käyttäjie... Lue lisää...
Viisas ei juo

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

20.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image