Kuvagalleria: Ter­wa­hölk­kä ja -ma­ra­ton juos­tiin jälleen Oulussa

Kolumni: Na­to-jä­se­nyys on so­ti­laal­lis­ta liit­tou­tu­mis­ta syvempi asia, ja Poh­jois-Suo­men asemaa se vah­vis­taa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

So­siaa­li- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lui­ta jul­ki­sen ja yk­si­tyis­ten pal­ve­lun­tuot­ta­jien yh­teis­toi­min­ta­na jat­kos­sa­kin

Meillä suomalaisilla on ollut jo vuosikymmenten ajan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin järjestelmä, joka on tuottanut monille sukupolville hyvinvointia ja taannut jokaiselle oikeuden tarvitsemiinsa palveluihin. Siitä voimme olla aiheellisesti kiitollisia. Yhtä paljon olemme samaa mieltä, että ajassa on tarvittu uudistuksia. Sitä varten on lähes kahden vuosikymmenen suunnittelu- ja kehittämistyön jälkeen päästy hyvinvointipalveluiden alueelliseen uudistukseen, jonka vaalit ovat nyt.

Aluevaalit ovat mahdollisuus jokaiselle vaikuttaa siihen, miten tulevaisuuden hyvinvointi- ja terveyspalveluista päätetään. Aluevaltuustot päättävät jatkossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, varsinaisista terveyspalveluista, sosiaalihuollosta, kuntoutuksesta sekä terapiapalveluista ja vanhuspalveluista erikoissairaanhoito mukaan lukien. Pelastustoimi on tärkeä osa aluepalveluiden kokonaisuutta. On luonnollista, että äänestäjää kiinnostaa eniten itseään lähimpänä olevien palveluiden järjestäminen. Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon vahvuus on ollut siinä, että näin laajasti ollaan oltu valmiita takaaman kuntien ja kuntayhtymien toimesta jokaiselle mahdollisuus palveluihin. Tästä tulee pitää kiinni edelleen.

Hyvinvointialue tulee olemaan palveluiden järjestäjä ja pääosin myös niiden tuottaja. Se, miten palveluiden järjestäminen toteutetaan, ei ole itsestäänselvyys.

Järjestäjänä hyvinvointialue päättää siitä mitä tuotetaan kunnan omana työnä, mitkä ostetaan yksityisiltä yrityksiltä, ammatinharjoittajilta tai järjestöiltä. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kuten neuvolat ja kouluterveydenhuolto sekä terveysasemien ja sosiaalitoimen palvelut, ovat olleet tähänkin saakka sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalka, josta kunnat ovat huolehtineet.

Sen sijaan vanhuspalveluista kotipalvelut on yleensä kunta toteuttanut, mutta useat vanhusten palvelutalot ja lastensuojelu ovat merkittäviltä osin yksityisten tai järjestöjen palveluita. Kuntoutuksen ja terapiapalveluiden osalta tuottajana on usein yksityinen yritys, järjestö tai ammatinharjoittaja.

Aivan olennaista on erikoissairaanhoidon ja sairaalatoiminnan tulevaisuuden toteutus nykyistä sujuvammin ja saumattomammin perusterveydenhuollon toteuttajien kanssa yhteistyössä. Myös erikoissairaanhoidossa on yhteistyö yksityisen sektorin kanssa mahdollisuus. Tulevaisuudessa hyvinvointialueiden päättäjät vaikuttavat siihen, miten jatkossa toimitaan.

On aika tarkastella palveluiden tuotantoa uusin silmin eri syistä. Suomessa tarvitaan vahva julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Samalla hyvinvointialueilla tulee avoimesti olla valmis etsimään uusia ratkaisuja ja vastuullisten yksityisten yritysten ja palveluntuottajien tulee voida jatkaa toimintaansa.

Voidaan myös etsiä uusia entistäkin parempia ratkaisuja sille, miten yksityistä palvelutuotantoa voidaan hyödyntää täydentämään julkisia palveluita nykyisen toiminnan pohjalta. Esimerkiksi pienten kuntien alueelle tulee voida lisätä yksityistä palvelutuotantoa täydentämään sosiaali- ja terveydenhuollon ydintoimintoja, jotta ydintoiminnot pystytään turvaamaan hyvinvointialueen omana toimintana.

Margit Päätalo,
Oulu,
aluevaaliehdokas (KD, sitoutumaton)