SAK: muu­tok­set vai­kut­tai­si­vat työ­mark­ki­noil­la hei­kom­mas­sa ase­mas­sa oleviin – EK haluaa an­sio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kai­kil­le

Kokoomus on ehdottanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamista kaikille.


Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Jyri Häkämies.
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Jyri Häkämies.
Kuva: MARKKU OJALA


Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n uudistunut kanta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan vie pohjaa työmarkkinajärjestöjen yhteiseltä työttömyysturvan kehittämiseltä, linjaa palkansaajakeskusjärjestö SAK.

– Näyttää siltä, että EK:lle on tärkeämpää tehdä linjanvetoja poliittisten puolueiden vanavedessä kuin kehittää pitkäjänteisesti yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä näkyy varmasti myös muussa yhteisessä neuvottelutoiminnassa, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.

SAK pitää EK:n kannan muutosta yllättävänä ja valitettavana.

EK ilmoitti maanantaina, että ansiosidonnainen työttömyysturva ei saa olla sidottu työttömyyskassan jäsenyyteen. Sen mukaan nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen. Aikaisemmin EK vastusti ajatusta ansiosidonnaisen turvan laajentamisesta kaikille.

Keskustelu ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta kaikille sai alkunsa kokoomuksen kansanedustajan Elina Lepomäen Helsingin Sanomille antamasta haastattelusta. Kokoomus kannattaa muutosta.

Ansiosidonnainen turva rahoitetaan lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla, verovaroin ja työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Tällä hetkellä ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavat ainoastaan työttömyyskassaan kuuluvat, vaikka lakisääteisiä työttömyysmaksuja maksavat kaikki työntekijät.

Eloranta: nykyistä järjestelmää pitäisi kehittää

EK:n mukaan koronakriisi on osoittanut, että kaikki tarvitsevat ansiosidonnaisen työttömyysturvan.

– Pandemia on alleviivannut, että ansiosidonnaista turvaa eivät saa usein pienipalkkaiset työntekijät ja siksi tarvitsemme lakisääteisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan, EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo tiedotteessa.

Yleisen työttömyysturvan luominen lisää kustannuksia. Sen takia EK ehdottaa, että työttömyysturvaa tulisi muuttaa porrastetuksi. Näin uudistus ei toisi lisäkustannuksia eikä uudistus vähentäisi työn kannustavuutta.

SAK:n Elorannan mukaan EK:n kaavailemat muutokset vaikuttavat työttömyysturvajärjestelmän muihin osiin.

– Heikennykset vaikuttavat niihin ihmisiin, jotka ovat jo jostain syystä heikommassa asemassa työmarkkinoilla. Nykyinen järjestelmä ja sen kehittäminen on palkansaajan etu.

SAK kertoo tiedotteessa, että se suhtautuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämiseen ja tarkasteluun myönteisesti. Sen mielestä kassojen määrää voisi vähentää, koska isompien yksiköiden olisi helpompi kehittää toimintaansa ja tarjota yksilöllisempiä palveluita.

EK valmistellut kantaa vuoden

SAK:n mukaan Suomen järjestelmä toimi hyvin koronakriisin aikana. Työmarkkinajärjestöt päättivät yhdessä muun muassa työntekijöiden lomauttamisen helpottamisesta.

– Nyt olisikin tärkeää miettiä, miksi niin moni ei ollut varmistanut itselleen ansiosidonnaista työttömyysturvaa, ei lähteä heikentämään kenenkään turvaa toisesta päästä, Eloranta sanoo tiedotteessa.

EK on valmistellut vuoden uutta kantaansa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

EK mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan keskitetty toimeenpano on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto siirryttäessä uuteen järjestelmään. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa hallinnoisi esimerkiksi Kela tai joku tätä tarkoitusta varten perustettava rahasto.

STTK vastustaa EK:n ehdotusta

Toimihenkilöiden keskusjärjestö STTK pitää EK päätöstä tukea kokoomuksen aloitetta "yllättävänä takinkääntönä".

STTK:n tiedotteen mukaan uudistuksen hinta-arvio on 200–300 miljoonaa euroa.

– On selvää, että tällaista rahaa ei mistään tulisi lisää vaan ansiosidonnaisen turvan laajentaminen rahoitettaisiin ansioturvaa heikentämällä, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo tiedotteessa.

Palolan mielestä on väärin, että ansiosidonnaisen laajentamista perustellaan oikeudenmukaisuudella. Hänen mielestään todellinen motiivi on halu leikata työttömien toimeentuloa.

STTK:n mukaan koronakriisin lopulliset vaikutukset työelämään ja työpaikkoihin ovat vielä hämärän peitossa.

– Tämä ja muut koronan varjolla ilmaan heiteltävät, ”välttämättömiksi” väitetyt aloitteet murentavat työmarkkinajärjestöjen tulevaa yhteistyötä tilanteessa, jossa yhteistyölle olisi vahva tilaus kriisin jatkuessa, Palola arvioi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta tehdään selvitys. STTK kannattaa selvityksen tekemistä. Sen perusteella voitaisiin arvioida, onko järjestelmää syytä muuttaa.

Juttu päivitetty kauttaaltaan klo 14:05.