Pekingin olympialaiset: Katso ki­sa­oh­jel­ma tästä

SSAB: Raa­hes­sa saatiin kai­vat­tu päätös: te­räs­teh­das jatkaa

Tilaajille

Ru­no­mi­tan taitaja V.A. Kos­ken­nie­mi oppi la­ti­nan­sa Oulun ly­seos­sa - uuden ru­no­kil­pai­lun pal­kin­not jaetaan Oulussa

Merikosken äänimaisema oli kadonnut, kun V.A. Koskenniemi vieraili koulunsa luokkakokouksessa 1953 Oulussa. Akateemikko ihmetteli koulujen ulkoaopettelua. Yksityiskohtien pänttäys ei hänen mukaansa opettanut ajattelua.

Kalevan Aaro Korkeakivi (vas.) jututti akateemikko V.A. Koskeniemeä, johtaja Kalle Tegströmiä ja Oulun lyseon rehtoria Oskari Inkalaa kun miehet pistäytyivät luokkakokouksensa yhteydessä lehden toimituksessa.
Kalevan Aaro Korkeakivi (vas.) jututti akateemikko V.A. Koskeniemeä, johtaja Kalle Tegströmiä ja Oulun lyseon rehtoria Oskari Inkalaa kun miehet pistäytyivät luokkakokouksensa yhteydessä lehden toimituksessa.
Kuva: Kalevan arkisto

Oulun kaupunki näyttäytyy lintuperspektiivistä vieraalta, mutta kävellen katujen varsilta saattaa löytää paljon vanhaa tuttua. Näin arvioi akateemikko Veikko Antero Koskenniemi kesällä 1953 synnyin- ja koulukaupunkiaan, jonne hän oli matkustanut osallistuakseen ylioppilaaksi vuonna 1903 Oulun lyseosta päässeiden juhlaan.

Ylioppilaita oli valmistunut 50 vuotta aikaisemmin yhteensä 21. V.A. Koskenniemi oli luokkansa kuopus – ja yksi pienikokoisimmista, joka sai voimistelusta aina viisi. Aurinkoisena perjantaina 17.7.1953 Ouluun saapui enää kuusi elossa olevaa miestä. Koskenniemi ehti lyseon pihanmaalle etunenässä ennen puoltapäivää. Pian ilmestyivät myös insinööri Aarne Avela, maa- ja metsätalouden tohtori Iivari Reinilä, johtaja Kalle Tegström, kamreeri Kalle Tuomikoski ja rovasti Alfred Virkkula.