Ri­kos­uh­ri­päi­vys­tyk­seen mo­nin­ker­tai­nen määrä yh­tey­den­ot­to­ja Vas­taa­mon tie­to­mur­ron vuoksi – "Ri­ko­suh­ri­päi­vys­tyk­sen his­to­rias­sa tämä on ai­nut­laa­tui­nen tapaus"

Keskusrikospoliisin mukaan rikostutkintaa tehdään Suomessa ja ulkomailla tietomurtajien ja kiristäjien kiinni saamiseksi. Jotkut hakkerit ovat auttanut poliisia.

Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot ja tutkinnanjohtaja Marko Leponen kertoivat sunnuntaina Vastaamon tietomurron tutkinnasta.
Keskusrikospoliisin päällikkö Robin Lardot ja tutkinnanjohtaja Marko Leponen kertoivat sunnuntaina Vastaamon tietomurron tutkinnasta.

Keskusrikospoliisi Krp kertoi sunnuntaina, miten psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron tutkinta etenee.

Tiedotustilaisuudessa myös Rikosuhripäivystys ja Suomen Punainen Risti kertoivat avusta tietomurron uhreille.

Rikosuhripäivystyksen puhelinpalvelu toimii myös sunnuntaina kello 13–17.

SPR:n auttava puhelin on käytössä kello 15–21 sunnuntaina.

– Rikosuhripäivystyksen historiassa tämä on ainutlaatuinen tapaus. Jo perjantaina oli nähtävissä, että avun hakijoita oli 7–8 kertaa normaaliin verrattuna chatissa ja puhelinpalvelussa, sanoo Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.

Rikosuhripäivystys on julkaissut myös verkkosivullaan tietoja, kuinka identiteettivarkauden ja tietovuodon uhrin kannattaa toimia.

Åberg kannustaa läheisiä auttamaan uhreja keskustelemalla. Lisäksi käytännön toimenpiteissä kuten sähköisten ilmoitusten teossa kannattaa auttaa.

– Kapasiteetti ei tule riittämään. Siksi läheisten tuki on tärkeää, Åberg viittaa puhelinpalvelujen rajallisuuteen.

Poliisi tutkii törkeää tietomurtoa ja törkeää kiristystä.

Epäiltyjä ei ole vielä saatu kiinni. Tutkintaan on valjastettu Krp:n parhaat voimat, ja tutkintalinjat ovat sekä Suomessa että ulkomailla.

Vastaamo tutkinnan kohteena

Yksi tutkintahaara koskee sitä, onko Vastaamo itse noudattanut tietosuojaan liittyvä velvoitteita.

Vastaamo teki poliisille rikosilmoituksen potilastiedoilla kiristyksestä 29. syyskuuta. Aluksi poliisi pyrki pitämään kiristyksen salassa, jotta vahingot henkilötietojen vuodosta minimoitaisiin.

– Osa toimenpiteistä on pidetty julkisuudelta piilossa, jotta esitutkinnalle on saatu menestyksekäs alku, sanoo tutkinnanjohtaja Marko Leponen Keskusrikospoliisista.

Poliisi ja Vastaamo tulivat julkisuuteen, kun kiristäjä alkoi toteuttaa uhkaustaan ja julkaista potilastietoja.

– Tietomurtoja on ollut aiemmin. Se mikä tekee tästä poikkeuksellisen, on kuinka arkaluontoisista tiedoista on kyse, sanoo Krp:n päällikkö Robin Lardot.

Poliisin mukaan vuodettuja tietoja ei pidä käydä lukemassa.

Leponen muistuttaa, ettei tietomurrolla hankittu tieto muutu salaisesta julkiseksi, vaikka se julkaistaisiin. Jos lukee vuodettuja potilastietoja, voi syyllistyä rikokseen.

Apua hakkereilta

Poliisi on saanut apua niin sanotuilta verkon pimeän puolen hakkereilta, jotka ovat antaneet vihjeitä kiristäjien jäljittämiseksi.

– Verkkomaailma on erittäin haasteellinen. Meidän tutkinta-alueemme on maapallon kokoinen. Pyrimme löytämään jälkiä, jotka identifioivat tekijän, kertoo tutkinnanjohtaja Leponen.

Tarkkaa tietoa vuodettujen potilastietojen määrästä ei ole, mutta Leponen puhuu kymmenistätuhansista. Niistä on julkaistu pieni osa.

– Tietoja on julkaistu ainakin Tor-verkossa, mutta uhka on että ne leviävät muillekin julkaisualustoille.

Tuhannet tietomurron uhrit ovat tähän mennessä jättäneet poliisille rikosilmoituksen.

Poliisi kehottaa tekemään rikosilmoituksen huolellisesti sähköisesti tai käymällä poliisiasemalla. Hätänumeroon ei pidä soittaa.

Lisätty kello 15.38 poliisin huomautus, että tietoja ei pidä mennä lukemaan.