Kolumni: Mol­do­van se­pa­ra­tis­ti­alueel­la Trans­nist­rias­sa jän­nit­teet tun­tui­vat jo vuonna 2019

Kevään ylioppilastulokset: Katso listoja Oulun ja muun Poh­jois-Poh­jan­maan uusista yli­op­pi­lais­ta

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Rat­kai­su­ja hy­vin­voin­ti­alueel­le lä­hi­pal­ve­lui­den puo­les­ta

Vielä muutama viikko ja uuden aluevaltuuston kokoonpano on selvillä. 79 valtuutetun joukkue on heti merkittävien kysymysten äärellä. Hyvinvointialueen valtuuston käsittelyyn ovat tulossa linjaukset muun muassa hyvinvointialueen strategiaan, palveluverkkoon ja talousarvioon liittyen.

Palveluista päätettäessä tarvitaan kattavaa näkemystä alueellisista palvelutarpeista. Esimerkiksi Lakeuden alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluita tarvitaan runsaasti: asukkaista alle 18-vuotiaita on lähes kolmannes (n. 32 %). Oulussa puolestaan asuu hieman yli puolet hyvinvointialueen väestöstä, joten myös palvelutarpeet vaihtelevat.

Sekä Lakeudella että Oulussa väestön ikärakenteen muutos on voimakasta, joten ikäihmisten palveluiden kehittäminen on tärkeää. Esimerkiksi Oulussa 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyy vuoteen 2030 mennessä noin 64 %.

Koillismaalla ja Oulunkaarella erityispiirteinä ovat puolestaan pitkät etäisyydet ja muuta hyvinvointialuetta korkeammat palvelutarpeet. Koillismaalla, kuten myös esimerkiksi Rannikkoseudulla, huomioon on otettava matkailun mukanaan tuoma kausivaihtelu palvelujen kysynnässä.

Oulun eteläisellä nykyinen kuntamäärä on alueista suurin, joten yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueen kesken korostuu. Rannikkoseudulla ja Oulun eteläisen alueella on tarpeen huomioida jo ennen uudistusta toteutunut toimiva yhteistyö naapurihyvinvointialueiden kanssa.


Yksi uudistuksen keskeisimmistä tavoitteista on tarjota palveluita ihmisille siellä, missä heidän elämänsä on. Luotan vahvasti, että tämä uudistus on muutos parempaan. Hyvinvointialueella on kuntia paremmat edellytykset kehittää perus- ja erityistason yhteisiä hoitopolkuja sekä sähköistä asiointia, yhtenäistää tietojärjestelmiä ja mahdollistaa paremman hankintaosaamisen kautta monituottajuutta.

Tuleva aluevaltuusto on suurten haasteiden edessä. Tarvitaan vahvaa keskinäistä luottamusta, tietoon perustuvaa päätöksentekoa, kykyä yhteistyöhön ja uskoa tulevaisuuteen.


Antti Ollikainen,

hyvinvointialueen valmistelun suppean seurantaryhmän puheenjohtaja,

aluevaaliehdokas (kesk.)