Kaupallinen yhteistyö

Uskommeko pohjoisiin maakuntiin ja arktiseen osaamiseemme?

PPY 10.4.2019 6:00
Paula Aikio-Tallgren

Suomi on pitänyt esillä arkisten alueiden merkitystä ja toivonut, että EU:ssa katse kohdistetaan pohjoisille alueille. Mutta uskooko Suomi itse arktiseen asemaansa ja pohjoisiin maakuntiinsa?

Liikenne- ja viestintäministeriön ratalinjauksissa Suomen kartat päättyvät pääsääntöisesti Ouluun. Ministeriö pisti hiljattain stopin Jäämeren radan suunnittelulle. Yksi peruste hyllytykselle oli kannattamattomuus, mutta mikä on se miljardiluokan infrainvestointi, josta voidaan tehdä täysin pitävät kannattavuuslaskelmat parin vuosikymmenen päähän?

Samaan aikaan mittavia ratainvestointeja suunnitellaan ruuhka-Suomeen. Näiden yhteensä 7,5 miljardin euron investointien pääasialliseksi perusteeksi näyttää riittävän työmatkalaisten matkustusmukavuus ja matka-ajan lyhentyminen. Hki-Tampere -väli on tärkeä koko Suomelle, mutta siitä eteenpäin kansanedustajilla tuntuu olevan halua satsata ratalinjoihin Nakkilan kirkon vaiheille. Tähän toivomme muutosta.

Kovin suurta painoa keskusteluissa ei anneta pohjoisen Suomen tuleville teollisuusinvestoinneille, joissa on kyse nimenomaan tavaraliikenteen kasvusta ja teollisuuden tarpeista. Oulun jälkeen Suomi jatkuu vielä kolmanneksen koko maan pinta-alasta. Kemin ja Tornion satamista lähtee 10% koko Suomen viennin arvosta. Lapin matkailu tahkoaa kasvua ja yhdessä kaivosten kanssa vetää 75-80% työlllisyyslukuja pohjoisissa seutukunnissa. Metsä- ja biolaitosinvestoinneista toteutunee vähintään yksi. Tornion kautta Ruotsiin menevä raja sitoo Suomen eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Kouvolasta Tornioon ja siitä Narvikiin menevä rata tarkoittaa yhteyttä Kiinan One Belt-One Road linjaan.

 

Paula Aikio-Tallgren, yrittäjä, eMBA, ehdokas EU-vaaleissa Tornio

Norjasta tuodaan kalaa VT21-tien kautta vuositasolla puoli miljoonaa tonnia ja määrä on kuusinkertaistumassa. Kylmän alan teknologia on yksi esimerkki arktisesta liiketoiminnasta. Usko pohjoisiin alueisiin näkyy konkreettisesti eri toimialoilla. Jos Suomi hakee uskottavuutta arktisessa positioinnissa EU:ssa, sen on näyttävä myös kansallisissa päätöksissä.

Arktista aluetta on meillä pitkään katsottu lähinnä ympäristö- ja luonnonvarakysymyksinä. Poliittinen ja strateginen aspekti ovat nousussa. Kiinan kiinnostus Arktisten neuvoston jäsenyyteen on viesti alueiden strategisesta merkityksestä. Työntöapua Suomelle antoi EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimittämällä suurlähettiläs Jari Vilenin EU:n arktisten alueiden neuvonantajaksi. Presidentti Niinistö on kansainvälisissä yhteyksissä korostanut ilmastonäkökohtia. Suomen toukokuussa päättyvä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on antanut uutta näköalaa ja EU-puheenjohtajakaudella Suomelle on kaikki mahdollisuudet vahvistaa edelläkävijyyttä. Veikkaus on, että EU:ssa on odotuksia näille avauksille.

Istumme arktisen alueen ytimessä emmekä tunnu oivaltavan missä oikein istumme. Vinksalleen mennään tilanteessa, jossa Suomi lobbaa arktisia strategioita EU-tasolla, mutta unohtaa oman arktiset maakuntansa kansallisella tasolla.

Peli ei ole menetetty. Meidän kannattaa nykyistä rohkeammin linkittää arktisuuden näkökulma kaikkiin Suomen tulevaisuuden strategioihin. Arktisuus kannattaa ottaa haltuun, sillä siinä kisassa peittoamme muut EU-maat mennen tullen.

 


Europarlamenttivaalit

Vuoden 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa 23. – 26. toukokuuta.

Suomessa vaalipäivä on
sunnuntai 26. toukokuuta. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 15. – 21. toukokuuta.

MAINOS

Uutisvirta

60
HS: Yli 30 Suomen eurovaaliehdokkaista on ollut syytettynä rikoksesta – joka neljännellä perussuomalaisten ehdokkaalla ollut syyte, yksi puolue silti omilla luvuillaan
40
Sebastian Tynkkynen pyytää eroa Oulun kaupunginvaltuuston jäsenyydestä – perustelee eronpyyntöään kansanedustajan tehtävillä
33
Oulun kaupungin budjettivaje täytyy korjata, mutta mistä ja mitä sitten? Lukijalta
26
Alankomaat voitti Euroviisut, yleisöäänet ratkaisivat voiton – katso voittoisa esitys
22
Puheenaihe: Voisiko kuka tahansa valita Vuoden urheilijan? "Viimeinen pisara minulle on e-urheilu"
22
Rinteen mukaan näyttää siltä, että talousasiat ratkeavat – hallitusneuvotteluissa väännetään sunnuntaina muun muassa rahasta
15
Itävaltaan ennenaikaiset vaalit "niin pian kuin mahdollista" – Varaliittokansleri erosi salavideon paljastaman korruptiotapauksen vuoksi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Pankki kiimassa säähtöihini

Vuosikausiahan tuo pankki on ehdotellut aikoja sijoitusneuvojalle. Pitävät jonkun aikaa taukoa ja uudelleen, vaikka ilm... Lue lisää...
OLD ENOUGH

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

18.5.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image