Kaupallinen yhteistyö

Soten kiemuroita ratkomassa

Sote-uudistuksessa mietityttää muun muassa se, miten maakunnan hallinto pystyy ottamaan uuden toimintavan haltuun, jotta kilpailutilanteesta tulisi uudessa järjestelmässä aito.
PPY 30.12.2018 3:00
Anni Jyrinki

Mitä sote-uudistus tarkoittaa alan pk-yrittäjille? Mikä on viranomaisten rooli tai kuinka roolit tulevat muuttumaan? Miten soten tuomiin muutoksiin kannattaa valmistautua ja kuinka varmistaa yrityksen markkina-asema myös jatkossa?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kokoon kutsumassa Yrittäjien Ääni Sotessa -tilaisuudessa marraskuun puolessa välissä Oulussa.

”Yksityisen sektorin näkökulmasta kyseessä on valtava markkinapotentiaalin lisäys”, uskoo Timo Kaukonen, erikoislääkäri ja Design Valkea Oy:n toimitusjohtaja.

Kaukonen on laskenut, että tällä hetkellä yksityinen terveysmarkkina on noin kolmen miljardin euron luokkaa ja lisäys soten myötä tulee olemaan noin kahdesta kolmeen miljardia, pitkällä tähtäimellä jopa enemmän.

”Puhdas kapitaatiomalli tulee todennäköisesti koskemaan noin 80 prosenttia potilaista ja noin 20 prosenttia budjetista. Paljon palveluita käyttäville potilaille tulee oma rahoitusmallinsa, joka pohjautuu todennäköisesti kapitaatioon, mutta siihen tulee jokin runsaita käyntejä kompensoiva elementti”, Kaukonen selventää.

Mahdollisia ovat myös erityyppiset maakuntakohtaiset bonusmallit.

Valinnanvapaus isoin muutos

Konkreettisin muutos niin palveluntuottajien kuin -käyttäjien kannalta on valinnan vapaus.

”Ja kun tuon valinnan aika on, siihen tulee keskittymään valtava määrä markkinointia ja mainontaa. Toivon tähän saumaan selkeitä ohjeita markkinointiin, että säästyisimme ylilyönneiltä”, Kaukonen painottaa.

Toisaalta Kaukonen uskoo, että valinnan jälkeen tilanne vakaantuu ja potilaiden tekemät valinnat ovat suhteellisen pysyviä.

”Kun vaan palveluntuottaja ei itse töpeksi.”

Valinnanvapauden ohella huomiota on kiinnitettävä ansaintalogiikan muutokseen.

”Muutos nykyiseen tilanteeseen verrattuna on huomattava”, korostaa Kaukonen.

”Yksityinen sektori on tähän saakka tehnyt tulonsa sillä, että asiakkaiden on ollut mahdollisimman helppo tulla vastaanotolle ja tutkimusten tekeminen on ollut hyvin kannattavaa. Kapitaatiomallin myötä tulos tehdään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen on listautuminen ja sen takia siihen tullaan panostamaan erittäin voimakkaasti. Eli liikevaihto tehdään listautumisella ja kannattavuus sillä, että potilaat hoidetaan mahdollisimman paljon etänä ja itseohjautuvasti.”

Sote herättää kaikkien mielissä edelleen paljon kysymyksiä ja ehkä epäluuloakin. Kaukonen haluaisi eniten nyt vastauksia siihen, kuinka maakunnan hallinto pystyy ottamaan uuden toimintavan haltuun, jotta kilpailutilanteesta uudessa järjestelmässä tulisi aito.

Muutoksia ilman soteakin

Yrittäjien elinkeinoasiainpäällikkö Susanna Kallama kohtaa työssään jatkuvasti kysymyksiä sote-uudistukseen liittyen. Ja läheskään kaikkiin kukaan ei vielä osaa antaa täydellistä vastausta.

”Vaihtoehtoina on edelleen, että eduskunta hyväksyy sote-uudistuksen tai sitten koko vyyhti kariutuu”, Kallama joutuu toteamaan.

”Alan pk-yritysten toimintaympäristö muuttuu joka tapauksessa, tuli sotea tai ei”, Kallama jatkaa.

”Maakunta- ja sotevalmistelu on jo nyt muuttanut asennetta ja tekemistä. Ihmisten halu vaikuttaa ja valita itse lisääntyy. Tämä osaltaan edistää myös uusien innovaatioiden syntymistä.”

Kallama näkee, että maakuntiin syntyy Maakuntiin syntyy vapaaehtoisesti sote-kuntayhtymiä, palvelusetelit ja puitejärjestelyt yleistyvät, kunnat tekevät uusia sote-palvelujen kokonaisulkoistuksia. Myös erilaiset terveysvakuutukset lisääntyvät ja sote-palveluja ostetaan jatkuvasti yhä enemmän omalla rahalla.

”Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että pk-yrityksille tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia”, Kallama korostaa.

Uudistuksen tavoitteet

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen näkee sote-uudistuksella olevan monia hienoja ja tarpeellisia tavoitteita.

”Ensimmäisenä mainitsisin yhdenvertaisuuden. Sote-uudistus pyrkii hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Toisaalta kyse on kustannusten kasvun hillitsemisestä. Tehokkuus ja tehtävien oikeanlainen työnjako eri toimijoiden kesken tuo myös säästöjä. Lisäksi sote lisää asiakaslähtöisyyttä ja yksilön valinnan vapautta.”

Valinnan vapaus kuitenkin lähti hieman hallitsemattomasti liikkeelle.

”Tarkoitus oli, että potilas voisi mennä eri kunnan tai sairaanhoitopiirin toimintoihin, mutta nyt sairaanhoitopiirit rakentavat osaomistusbulvaaneja toisen piirin alueelle. Tämä ei ollut lainsäädännön tarkoitus. Niin sanottu järjestäjä ja tilaaja puuttuu. Luotettiin, että sellaista ei tarvita ja hinnat olisivat kaikilla suurin piirtein samoja. Potilasliikkuvuusdirektiivissä sentään on otettu kantaa maksimihintaan”, Tuominen selventää uudistuksen alkumetrejä.

Tuominen pohtii myös uudistuksen ja valinnanvapauden tullessaan tuomia riskejä.

”Tukevatko hinnoittelumallit terveydentuottamista, vai osaoptimointia”, hän kysyy. Sekin on hänen mielestään epäselvää, onko potilasturvallisuuskulttuuri kunnossa uudisperustettavissa yksiköissä?

”Ja kumpi on parempi suuri vai pieni, kuka sen osaisi kertoa?”

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Tässä myönnettiin, että kaikki tullaan tekemään mahdollisimman vähillä resursseilla yksityisellä puolella. Tutkimuksia vältetään ja varmasti tullaan ohjaamaan enenevässä määrin erikoissairaanhoidon puolelle kustannusten säästämiseksi ja näin siirretään kustannuksia yhteiskunnan maksettaviksi. Yksityisellä puolella ajatellaan vain voittoprosenttia ei muuta, muu on kaunopuheista satuilua sitä ei poliitikot näköjään ymmärrä.
Varmaa on, että kustannukset räjähtävät ja palvelut näivettyvät uudistuksen myötä käsiin ja silloin etsitään vastuulliset poliitikot roviolle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi vain ihmetellä miten jotkut voivat nähdä yksityiset palvelut julkisia edullisempina. Vaikka ei ottaisi huomioon muuta kuin päällekkäiset investoinnit, voitot (Ruotsin kokemuksen mukaan ~10 %) ja markkinointikulut (~5 %), on mahdotonta kuvitella yksityisiä palveluja edullisemmiksi. Ruotsissa on myös todettu, että yksityistämisen myötä tarvittava valvonnan lisääntyminen kangistaa myös julkisen puolen toimintaa.

Terveydenhuolto on luonteeltaan luonnollinen monopoli, eli kustannustehokkain tapa palvelujen tuottamiseen. Moniin julkisella puolella toteutettavissa oleviin järkeistyksiin ei yksityinen puoli edes kykene. Esimerkiksi laskutusbyrokratia ja siihen liittyvät korvausmekanismit voidaan julkiselta puolelta hävittää. Siitä ei aiheudu verotukseen juuri mitään lisäkustannuksia. Samaten reseptilääkkeiden hankinta voitaisiin antaa valtion lääkelaitokselle ja ne voitaisiin myös jakaa veloituksetta suoraan terveyskeskuksista. Näin ketjusta poistuisi monta välistä vetäjää omine kuluineen, jolloin säästä syntyisi ainakin 1,5 mrd €/v. Siis ainoastaan kahdella pelkistyksellä saataisiin noin 2 mrd €/v etu, joka merkitsisi yksityiseen puoleen nähden noin kolmanneksen etua. Johtopäätös siis on, että yksityistetty terveydenhuolto tulisi noin kaksi kertaa julkista kalliimmaksi.

Myytti yksityisen puolen tehokkuudesta perustuu osaoptimointimahdollisuuteen. Terveydenhuollon kokonaisuudesta voidaan irrottaa osia, jotka ovat tuotteistettavissa sarjatyönä kustannustehokkaasti tehtäviksi. Terveydenhuolto koostuu kuitenkin monista toimenpiteistä, joita ei voida tuotteistaa, jotka siis tulevat kalliiksi. Nekin on kuitenkin tehtävä muuhun kokonaisuuteen mahdollisimman hyvin niveltäen, jolloin ne tekevät julkisesta terveydenhuollosta näennäisesti tehottoman. Laajemmissa puitteissa tämä merkitsee, että vaikka terveydenhuoltojärjestelmä koostuisi itsessään tehokkaista yrityksistä, ne eivät välttämättä muodostaisi kansantaloudellisesti tehokasta kokonaisuutta, joka kykenisi hoitamaan kaikki terveydenhuollossa tarvittavat tehtävät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sote-uudistus on todella poikkeuksellinen operaatio. Se on suurin mullistus sitten sotien, jossa viedään laadukkaaksi todettu, mutta saatavuudeltaan toivomisen varaa antava terveydenhuolto suuren epävarmuuden, mahdollisesti jopa kaaoksen, tilaan. Periaatteessa näin valtavia riskejä sisältävää kerralla tapahtuvaa hyppäystä ei pitäisi terveydenhuollossa tehdä.

Puhutaan valinnanvapaudesta, vaikka tosiasiassa kyse on puolivuosittaisesta sitoutumispakosta. Todellisessa valinnanvapaudessa asiakas voisi valita palvelun tuottajan tarvittaessa milloin vain ja mistä tahansa Suomesta. Siihen on olemassa yksinkertainen mallikin (pelkistetty sote), jossa julkiselle puolelle kirjautuneet saisivat maksuttoman terveydenhuollon ja yksityiselle puolelle kirjautuneet maksaisivat maksunsa ensin itse, mutta saisivat ne takaisin enintään julkisen puolen kustannusten mukaisina veronpalautuksina. Silloin kilpailu kummankin puolen sisällä olisi kokoaikaista eikä olisi kapitaatiokorvaukseen sisältyviä potentiaalisia vääristymiä. Kokoaikaisen valinnanvapauden myötä myös kilpailutilanne olisi aito ja kovin mahdollinen.

Tulipa sote-uudistus tai ei, lääkärien määrä ei lisäänny, joten jonojen jo meneillään oleva purkautuminen tuskin oleellisesti nopeutuu. Näin voisi käydä vain, jos yksityisen puolen lääkärit lisäisivät työpanostaan. Se on kuitenkin epätodennäköistä, koska lääkäreiden työskentelyn osa-aikaisuus on pikemminkin lisääntymässä.

Kustannussäästöt ovat puolestaan lähinnä vitsi, sillä sote-uudistus johtaisi vuotuisten kustannusten miljardien eurojen kasvuun. Todellisuudessa kyse onkin leikkurista, joka merkitsisi omavastuiden nousua ja/tai palvelujen rajoittamista. Sama voitaisiin tehdä ilman sote-uudistustakin. On aivan käsittämätöntä puhua säästöistä, kun pitäisi puhua leikkauksista. Oikeat säästötkin olisivat mahdollisia, mutta ne edellyttäisivät nykyjärjestelmän pelkistämistä oleelliseen. Jo pelkästään laskutusbyrokratian poistolla, lääkejakeluketjun oikaisulla ja keskittämällä hallinto Terveyshallitukseen saavutettaisiin nykyiseen nähden joka vuosi vähintään kahden miljardin euron säästöt. Päällekkäisyyksiä ei olisi ja hoitoketjut olisivat mahdollisimman selkeitä. Kuten emeritusprofessori Martti Kekomäki on painottanut yksityisen puolen roolin tulisi olla täydentävä, jossa ihmiset voisivat oman maksukykynsä mukaan valita missä asioivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Julkisella puolella toimiva ahkerana, osaavana, taitavana ja terävänä pidetty lääkäri näkee asian niin, että vain Helsingissä, Turussa ja Tampereella sote-uudistuksesta eli julkisten palveluiden yksityistämisestä/avaamista kilpailulle on hyötyä, muualla Suomessa siitä on taloudellista ja palveluiden toteuttamisen kannalta vahinkoa, mikä saattaa/tulee kriisiytymään.

Yksityiset kuorivat kermat eli valkkaavat "tuottavimmat" potilastapaukset/hoitovaiheet ja edelleenohjaavat tuottamattomammat/eksoottisemmat potilastapaukset/kalliimmat hoitovaiheet julkiselle puolelle. Osaavimpia lääkäreitä kalastetaan Julkisen puolen pikkupalkoilta ja huonoista työilmapiireistä yksityiselle (nyt jo) ja samaan aikaan julkisen puolen potilasvirta on haastavat tapaukset, kalliisti hoidettavat (esim syöpäpotilast), ei-tuottavat potilastapaukset. Näin ollen haja-asutusalueilla toimineita julkisen sektorin palveluita kuten terveyskeskuksia ajetaan alas ja suljetaan (nykyisin jo). Näin ollen joudutaan tekemään entistä pitempiä potilassiirtoja, esimerkiksi yöpäivystyksen loppuessa joudutaan esimerkiksi muistisairas vanhus potilas ajamaan ambulanssilla sadan kilometrin päähän yöksi (nykyisin jo). Kuvantamispuolen tms perussairaanhoidossa jatkuvasti tarvittavien toimenpiteiden loppuessa sitä useampi potilas joutuu ajamaan sadan kilometrin päähän perus käynnin vuoksi (nykyisin jo). Soluviljelmiä varten akuutin potilaan soluviljelynäyte täytyy toimittaa Helsinkiin. Tulos, joka saatiin ennen tunneissa, ja joka tarvittaisiin pikimmiten saadaan lähitulevaisuudessa päivien päästä.

Sote-uudistus ei lisää tasa-arvoa kuin parissa Suomen kaupungissa ja siinä se. Tasa-arvoa kaipaavat joutuvat muuttamaan näihin astuskeskittymiin. Tästä edelleen aiheutuu, että muidenkin yhteiskunnallisten fasiliteettien toteuttamisen kannalta oleellinen kriittinen massa muuttaa pois pikku kunnista.

Onko enää edes mahdollista pysäyttää tämä sote-uudistus?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

102
Puheenaihe: Ovatko Stora Enson yt:t suurempi isku kuin Nokian vähennykset?
57
Lehmät kuumentavat vaalikeskustelua – keskusta ja kokoomus pelkäävät vasemmiston ja vihreiden ilmastotekoja
51
Kärpät nollasi Ilveksen ja siirtyi puolivälieräsarjassa 2–0 -johtoon – Osalan taklaus kuumensi tunteet, pitkä pelikielto uhkaa
37
Analyysi: Vaalikampanjoista loppuivat repivät aiheet, koska kukaan ei halua suututtaa Sdp:tä
31
Suomalaiset käyvät viivytystaistelua harjoituksessa Ruotsin lumisissa metsissä: "Sodankylästä tulleelle jääkäriprikaatijoukollekin saattaa olla haasteellista"
18
Ferrovanin tehdasta ei tulekaan Raaheen – yhtiö on asetettu selvitystilaan ja toimitusjohtaja vapautettu tehtävästään
17
Ulkoministeri Timo Soinin kimppuun yritettiin hyökätä Vantaalla – vartijat taltuttivat Soldiers of Odin -tunnuksiin pukeutuneen miehen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu paikoin huonoksi aamuyöstä alkaen Kainuun maakunnassa, Etelä- ja Itä-Lapissa sekä Koillismaalla lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

PEKKA HAAVISTO

384 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kyseenalainen onnellisuustutkimus

Kyllä tutkimus perustuu mitattavissa oleviin, ja myös vertailukelpoisiin tietoihin eikä mielipiteisiin. Tämä oli jo sei... Lue lisää...
Heippa vaan rehellis...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image