Kaupallinen yhteistyö

Muutoksen vuosikymmenet

Oululaisia kauppiaita Iin markkinoilla 1880-luvun alussa. Kuvassa vas. seisomassa K. Kivijärvi, J.G. Snellman, G.F. Granberg ja sahanhoitaja K. Molin. Istumassa F.J. Franzen, talokas S. Naamanka, G.W. Hägg ja J.H. Snellman. KUVA: Pohjois-Pohjanmaan museo
PPY 12.6.2018 15:00
Sari Reinikainen-Laine

Kauppa oli pitkään kaupunkielinkeino ja sitä ei sallittu harjoitettavan maaseudulla. Käsityöläisistä muun muassa suutarit, räätälit ja sepät saivat toimia maaseudulla.

Maakunnissa tuotettiin tavarat, jotka kuljetettiin ja myytiin kaupungeissa. Vasta 1859 asetus rajoituksineen mahdollisti kauppojen perustamisen maaseudulle.

Tätä ennen markkinat tarjosivat talonpojille mahdollisuuden käydä kauppaa ja näin onnistuttiin rikkomaan kaupunkien kauppamonopolia. Merkittävimpiä markkinoita järjestettiin Pohjois-Pohjanmaalla 1700-luvulta alkaen Iissä, Limingassa ja Pyhäjoella.

Oulu ja Raahe kasvoivat kaupan ansiosta

Oulu ja Raahe olivat 1700-1800 -luvuilla tunnettuja pohjoispohjalaisia kauppa- ja merenkulkukaupunkeja. Kaupan ja merenkulun ansiosta kaupungit kasvoivat ja kehittyivät.

Oulu kehittyi tapulikaupunkioikeuksien myötä kansainvälisestikin tunnetuksi laivanvarustajien, tervaporvareiden, suurkauppiaiden kaupunkina. Raahella oli merkittävä asema laivanvarustajien kaupunkina, sillä 1869 sillä oli kuudesosa koko Suomen kauppalaivastosta.

Laivanvarustus– ja rakentaminen oli merkittävä teollisuudenhaara Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Kauppaa kuitenkin käytiin sääntelystä ja muista ajalle tyypillisistä haasteista huolimatta.

Yrittäjät muutoksen käynnistäjinä

Kaupan sääntelyyn ei oltu tyytyväisiä ja uudistuksia kaivattiin. Liberalistiset aatteet alkoivat vallata alaa ja kaupan sääntelystä haluttiin päästä eroon ja muutos käynnistyi.

Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja vaihtumisen myötä 1858 talouspoliittinen ajattelu muuttui ja näin yrittäminen ja kaupankäynti saivat kaipaamaansa vapautta. Uudistuksia tehtiinkin nopeaan tahtiin ja uuden aikakauden kruunasi asetus elinkeinovapaudesta 1879. Elinkeinonharjoittajaksi saattoi nyt ryhtyä kuka tahansa ja millä paikkakunnalla tahansa ja näin päästiin irti hankalista lupamenettelyistä. Yritteliäisyys lähti kasvuun useilla eri aloilla.

Yrittäjäliikkeitä järjestäytyy ja perusta rakentuu

Vuonna 1869 perustettiin Hantverks- och Fabriks-Föreningen i Uleäborg, myöhemmin Oulun Teollisuusyhdistys.
Kaupan puolella perustettiin pieniä kauppiasyhdistyksiä 1890-luvulla ja valtakunnallisen yhteistyön tarpeeseen kutsuttiin ensimmäinen maakauppiaskokous koolle 1900 Jyväkylään ja Ouluun 1918 ensimmäinen valtakunnallinen kokous.Yrittäjäliikkeitä syntyi tarpeeseen ja vastatoimena osuustoiminnalle.

Yrittäjien etujärjestön varhaisimpana edeltäjänä syntyi 16.12.1933 Yksityisyrittäjäin liitto. Oulussa lokakuun 23. lokakuuta allekirjoitettiin Yksityisyrittäjäin Oulun Aluejärjestön perustamisasiakirja ja annettiin lähtölaukaus Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät aluejärjestön toiminnalle. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat kauppiaat E. Moilanen, O.V. Liimatainen ja johtaja Pekka Lukkarila.

 

Kirjoitus pohjautuu JOUKO HANNULAN Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjille tekemään historiikkiin Muutoksen vuosikymmenet 1938-2000, KL-Paino Ylivieska 2000.

 

MAINOS

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

266 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Paljonko menee ruokaan

No kylläpä oli taas aloitus. Nyt Lidlin kannattajat voivat taas avata sanaisen arkkunsa. Meidän perheessä ei ole koskaan... Lue lisää...
hyvää kotimaista

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image