Nokia: Täl­lai­nen on yhtiön yli 60-vuo­ti­nen his­to­ria Oulussa

koronarokote: Oulu aloit­taa kol­man­sien ro­ko­te­an­nos­ten an­ta­mi­sen kai­kil­le yli 18-vuo­tiail­le

Mainos: Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Kalevan joulun ti­laus­tar­jouk­siin klik­kaa­mal­la tästä.

Pääkirjoitus

Po­lii­sin ra­han­käyt­tö mi­nis­te­riöi­den tut­kit­ta­vak­si – väi­tös­tut­ki­jan mukaan epä­on­nis­tu­neet uu­dis­tuk­set ovat vieneet rahaa ken­täl­tä hal­lin­toon

Poliisin rahoituksesta käytiin kovin tuttu mutta takavuosien esityksiä kovaäänisempi näytelmä. Poliisi tarvitsee rahaa, mutta on hyvä että sen käyttö nyt selvitetään.

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö tutkivat loppuvuonna, onko poliisi käyttänyt rahansa oikeisiin kohteisiin. Taustalla on viime aikoihin asti vellonut keskustelu rahoituksen riittävyydestä. Poliisin rahoista käydyn keskustelun lisäksi maassa on kohistu tieteen ja tutkimuksen rahoituksesta. Viimeksi taisteltiin kulttuurin euroista.

Vuoteen 2025 ulottuva valtion julkisen talouden suunnitelma sai kesällä poliisihallinnon takajaloilleen ja näkyvän vaikuttamisoperatioon alkuun. Poliisin viesti oli, että sille ensi vuonna suunnatut rahat eivät riitä pitämään poliisien määrää ja toiminnan tasoa nykyisellään. Se taas tarkoittaisi yhteiskunnalle ikäviä asioita, esimerkiksi rikosten tutkinta-aikojen pitenemistä.

Viesti meni ja rahaa tuli. Varmistukseksi poliisiylijohtaja  ehti jo kertoa yt-neuvotteluiden aloittamisesta. Innokkaimpia poliisin rahoituksen järjestäjiä olivat oppositiopuolue kokoomuksen edustajat.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan poliisien määrän lisäämistä, mutta tavoitteeseen ei ole määrärahojen lisäyksistä ja jo tutuksi tulleista lisäbudjettinäytelmistä huolimatta päästy. Rahat ovat menneet muualle kuin kenttäpoliisien palkkoihin. Nyt aiotaan tutkia, mihin ne ovat menneet ja onko poliisi tuhlannut ne. Oli selvityksen tulos mikä tahansa, se on omiaan puhdistamaan ilmaa. Toivottavasti se johtaa myös korjausliikkeisiin.

Poliisihallinnosta väitelleen Heikki Mansikka-ahon mukaan tehdyt uudistukset ovat vieneet kenttätyön resursseja hallintoon.
Poliisihallinnosta väitelleen Heikki Mansikka-ahon mukaan tehdyt uudistukset ovat vieneet kenttätyön resursseja hallintoon.
Kuva: Pekka Peura

Selvityksen tekijöiden on syytä lukea hiljattain tarkastettu väitöskirja. Eläkkeellä oleva poliisikomisario Heikki Mansikka-aho on tutkinut poliisin kolmen PORA-hallintorakenneuudistuksen vaikutuksia.

Hänen mukaansa niillä on paisutettu poliisihallintoa ja vähennetty kenttätyössä olevien määrää, kun tavoite oli päinvastainen. Kulut ovat kasvaneet samalla kun poliisin ydintyö eli hälytysten hoitaminen ja rikostutkinta ovat palvelujen keskittämisen myötä kärsineet. Mansikka-aho esittää poliisille uutta hallintomallia.

Suurennuslasin alle pitää panna myös ict- ja toimitilakulut, jotka kasvavat huimaa vauhtia ja joilla poliisin rahoitusongelmia on selitetty. Vuokrakulujen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 80 miljoonasta eurosta sataan miljoonaan euroon jo vuonna 2024. Poliisin pääasiallinen vuokraisäntä on valtion omistama Senaatti-kiinteistöt, joka ymmärtää rahan päälle ja jonka toki pitääkin ymmärtää. Se näkyy myös tuloksessa, sillä Senaatin vuokratulon ennakoidaan tänä vuonna yltävän reilusti tavoitetta paremmaksi.

Poliisin ict- ja vuokraeurot siirtyvät valtion toisesta takataskusta toiseen, mutta kasvavien kulujen vuoksi poliisi näyttää joutuvan joka vuosi ottamaan lakin kouraan ja pyytämään lisää rahaa. Yleensä sitä on löytynyt.  Uusimman lobbausoperaation kaltaista näytelmää poliisi ei kuitenkaan voi uskottavuutensa kärsimättä enää esittää.

Poliisin rahahuolia on helppo ymmärtää, mahdollista rahan tuhlausta ei. Suomessa poliisien määrä suhteessa väkilukuun on muita Pohjoismaita pienempi. Poliisia tarvitaan ja kaivataan, eikä sen rahoituksen järjestäminen jatkuvilla rautalankavirityksillä ole järkevää asioiden hoitoa. Poliisin rahoitusjärjestelmä pitää saada sille tolalle, että rahoitus on ennakoitavissa pitkälle ja niin, että poliisien määrä kasvaa kentällä eikä hallinnossa.

Päivitetty kello 21.00: lisätty keskelle yksi kappale, jossa puhutaan Mansikka-ahon tutkimuksesta.