Peto

Itkua ja muistikatkoja

Juha Hurme antaa avaimia kansalliseepoksen tulkintaan.
Peto 26.2.2010 0:00
Jarno Mällinen
Kalevalaan perehtynyt teatteriohjaaja Juha Hurme antaa avaimia kansalliseepoksen tulkintaan.

1. Pesä ei ole polvessa

Kalevalan avausrunossa maailma
syntyy sotkan munista. Mutta mihin alkusotka kalkkikuoriset universumin itunsa oikein pykertää? Elias Lönnrotin, Kalevalan
kokoajan, kirjaamana paikka määrittyy näin:
Veen emonen, ilman impi,
nosti polvea merestä,
lapaluuta lainehesta
sotkalle pesän sijaksi,
asuinmaaksi armahaksi.

Tässä ei ole Juha Hurmeen mielestä mitään tolkkua. "Polvi on ehdottoman huono pesäpaikka. Kalevalan luontonäkemykset ovat hyvin terveitä eikä tuollaisia virheitä ole siellä muuten, vaan eläimet tietävät, mitä tekevät."

Ratkaiseva vihje saadaan muutama rivi myöhemmin, kun sotka

keksi polven veen emosen
sinerväisellä selällä;
luuli heinämättähäksi,
tuoreheksi turpeheksi.
"Kyllä tämä viittaa hyvin vahvasti häpykarvoitukseen", Hurme tuumii. Hänen hypoteesinsa on, että Lönnrot on korvannut sanan "pillu" sanalla "polvi". Nykypolven tehtävänä on vaihtaa sanat uudelleen.

"Joka kansalaisen kannattaa lukea Kalevalan ensimmäisen runon säkeet 190-225 tällä pillumuunnelmalla. Silloin siitä tulee mielekäs - ja hyvin kaunis."

Varmaa on ainakin se, että Lönnrot keräsi joukon seksuaalirunoja, joita on myöhemmin julkaistu joissakin huomaamattomissa niteissä. Kansalliseepoksesta tällainen aines on kuohittu pois, mutta raakamateriaalin rivosta potentiaalista kertoo esimerkiksi Kantelettaren runo Armahan kulku. Lönnrotin muokkaamana se leijailee näin:

Täst´ on kulta kulkenunna / Täst´ on mennyt mielitietty / Tästä armas astununna / Valkia vaeltanunna; / Täss´ on astunut aholla / Tuoss´ on istunut kivellä / Kivi on paljo kirkkahampi / Paasi toistansa parempi / Kangas kahta kaunihimpi / Lehto viittä leppiämpi / Korpi kuutta kukkahampi / Koko metsä mieluisampi / Tuon on kultani kulusta / Armahani astunnasta.

Alkuperäinen muistiinpano on merkittävästi karumpi:

Täss´ on kultani kulkenut / Täss´ on istunut kivellä; / Kivi on tullut kirjavaksi / Paasi painunut pahaksi / Täst´ on mennyt märkäkyrpä / Kulkenut kusisaparo.


2. Aukkoja paperilla

Edellisestä päästään professori Väinö Kaukosen tutkimusten vakiinnuttamaan käsitykseen: Elias Lönnrot ei ollut Kalevalan muistiinmerkitsijä ja toimittaja, vaan sen tekijä ja runoilija, joka käytti kansanrunoutta oman luomistyönsä pohjana.

Näin oli jo olosuhteiden pakosta, kertoo Hurme.

"Ensinnäkin runonlaulaminen vaatii inspiroitumista, suorastaan haltioitumista, joten laulajien tempo oli aika rivakka. Lönnrot joutui kehittelemään itse keksityn pikakirjoituksen, jossa hän muun muassa käytti sanoista pelkkiä alkukirjaimia. Ja kun hän kuuli tuttua pätkää - runoja tuli toisintoina - hän jätti aukkoja, joihin laittoi vain jonkin iskusanan."

"Kun sessio oli ohi, hän ties missä olosuhteissa ja lopulta kotiin palattuaan alkoi täydentää muistiinpanojaan. Tämä tarkoittaa aivan yksiselitteisesti sitä, että hänen paperille saattamansa teksti oli erilaista kuin se, mitä hän kuuli."

Myös runonlaulajien inhimilliset piirteet tuottivat takuuvarmasti virheitä (tai luovuuden hedelmiä). Vaassila Kieleväisellä piti esimerkiksi olla paljon tietoa siitä, miten Kalevalan runot liittyisivät juonellisesti toisiinsa. Valitettavasti hän oli jo lievästi dementoitunut, ja Lönnrot sai talteen vain epävarmoja tiedonsäikeitä, kenties myös silkkaa sekoilua.

Martiska Karjalainen ei puolestaan suostunut laulamaan ilman rommia. "Sitten kun hän sai rommia, hän meni tosi herkästi sekaisin, eli Lönnrot joutui hakemaan tällaista jumalaista tasapainoa, nousuhumalan hetkeä", Hurme räkättää.

3. Surkimuksia sankareina

Entäpä sitten Kalevalan päähenkilöt? Uljaita sotureita, metallisanoitusten sankareita? Hurme näkee asian tasan päinvastoin.

"Kalevalassa on sarja epäsotilaita, nöyryytettyjä miehiä, jotka epäonnisesti jahtaavat naisia. Siinä on meidän eepoksemme!"

"Se on valtavan hienoa. Muissa eepoksissa verenvuodatuksen ja sotilaallisten ihmetekojen määrä on huikea. Kalevala on niistä vapaa pasifistinen teos. Pienet sotilaalliset operaatiot, joita siinä on, menevät aina mönkään. Tässä mielessä Kalevalalla on opetettavaa meille nykymilitaristeille."

Tämän päivän lukija ei voi olla panematta merkille, kuinka paljon Kalevalan miehet itkevät. Hurme toteaakin heidän olevan hirvittävän avoimia ja herkkiä.

"Väinämöinenkin, suurin sankari, toheloi kirveellä polveensa ja pillahtaa itkuun."

"Itkupillejä! Kyllä sitä kannattaa liputtaa!"


4. Sosialistinen sampo

Rikkauksia suoltava sampo on nähty niin rahanlyöntivälineenä (Paavo Haavikko) kuin maailmanpylväänäkin (Uno Harva). Hurmeen mielestä lähimmäksi sammon arvoitusta pääsi kuitenkin kommunistipolitiikko Otto Wille Kuusinen, joka kirjoitti:

"Aikana, jolloin kansalla ei ollut vielä tietoa mistään koneista, se jo runoili sellaisen tuotantokoneiston luomisesta, joka tekisi mahdolliseksi ihmisten vapauttamisen ylimääräisen työn rasituksesta ja jonka avulla voitaisiin tuottaa riittävästi mitä kansan hyvinvointia varten tarvitaan."

Sampo on siis sosialistisen tuotantotavan symboli.

"Se on suuri tulkinta, jota ei pidä koskaan unohtaa", Hurme sanoo.

Kalevalan päivä 28.2.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

15:13
Entinen pääministeri Antti Rinne valittiin eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi
15:08
Kova tuuli sytytti Ra­nual­la tur­ve­au­man pa­la­maan
15:05
Filee­raus­veitsi näyttää tämän kalan rinnalla leikkikalulta – Timo sai jään alta itsenäi­syyspäivänä ­siian, joka yltää kahden tiskialtaan päästä päähän: "Nyt tuli rekordi!"
14:59
Puolitoista tuntia jonotusta puhelimessa – Verohallinnolle moitteita huonosta asiakaspalvelusta
14:55
Poliisi pyytää havaintoja kateissa olevasta 16-vuotiaasta pojasta
14:45
Kaakkuri-pilotti palkittiin – tavoitteena, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus harrastaa ja osallistua
14:45
Lu­mi­py­ry ruuh­kaut­ti taivaan ja vii­väs­tyt­ti len­to­lii­ken­net­tä Kit­ti­läs­sä: Mat­kus­ta­ja­ko­neet kier­si­vät kehää kym­me­niä mi­nuut­te­ja, yksi lähti Ro­va­nie­mel­le – "Täl­lai­sia ti­lan­tei­ta on kerran, kaksi tal­ves­sa"
50
Halla-ahon tietojen mukaan al-Holin leiriltä suunniteltu tilauslento Suomeen – Pääministeri Marin: uuden hallituksen linja ei poikkea aiemmasta
38
Sanna Marinin hallitus sulki ensitöikseen ministereiltä pyöröoven – puolen vuoden karenssi, jos siirtyy "eturistiriidan" synnyttäviin tehtäviin
29
Hallitus istunut vajaan vuorokauden - oppositiosta sataa jo rankkaa arvostelua
17
Lakon vuoksi jumiutuneet lähetykset saapuvat uuden postin mukana – Posti pyrkii toimittamaan lähetykset jouluksi, mutta viimeiset kirjeet voivat saapua perille vasta tammikuussa
14
Kysyimme, mikä on Oulun budjettikirjaan ilmestynyt Oulu.com-sivusto ja mitä tapahtui Mun Oululle – "Nämä kaksi asiaa ovat menneet budjettikirjassa sekaisin"
14
Kärpät ja kuusi muuta seuraa solmivat jättimäisen yhteistyön: Koskettaa yli 2500 pelaajaa – "Suurin seurayhteistyö koko Suomessa"
12
Omenaakaan ei voi tuoda EU:n ulkopuolelta ilman kasvinterveystodistusta – kasvintuhoojien leviämistä ehkäistään kiellolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on erittäin huono seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio ja Tervola lumipyryn vuoksi.
Ajokeli on huono Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa, Keski-Lapissa, Pohjois-Lapissa ja Lapin itäosassa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Ranua, Pello ja Rovaniemi lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla maan itäosassa sekä Päijät-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

11.12.

Fingerpori

11.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image