Peto

Itkua ja muistikatkoja

Juha Hurme antaa avaimia kansalliseepoksen tulkintaan.
Peto 26.2.2010 0:00
Jarno Mällinen
Kalevalaan perehtynyt teatteriohjaaja Juha Hurme antaa avaimia kansalliseepoksen tulkintaan.

1. Pesä ei ole polvessa

Kalevalan avausrunossa maailma
syntyy sotkan munista. Mutta mihin alkusotka kalkkikuoriset universumin itunsa oikein pykertää? Elias Lönnrotin, Kalevalan
kokoajan, kirjaamana paikka määrittyy näin:
Veen emonen, ilman impi,
nosti polvea merestä,
lapaluuta lainehesta
sotkalle pesän sijaksi,
asuinmaaksi armahaksi.

Tässä ei ole Juha Hurmeen mielestä mitään tolkkua. "Polvi on ehdottoman huono pesäpaikka. Kalevalan luontonäkemykset ovat hyvin terveitä eikä tuollaisia virheitä ole siellä muuten, vaan eläimet tietävät, mitä tekevät."

Ratkaiseva vihje saadaan muutama rivi myöhemmin, kun sotka

keksi polven veen emosen
sinerväisellä selällä;
luuli heinämättähäksi,
tuoreheksi turpeheksi.
"Kyllä tämä viittaa hyvin vahvasti häpykarvoitukseen", Hurme tuumii. Hänen hypoteesinsa on, että Lönnrot on korvannut sanan "pillu" sanalla "polvi". Nykypolven tehtävänä on vaihtaa sanat uudelleen.

"Joka kansalaisen kannattaa lukea Kalevalan ensimmäisen runon säkeet 190-225 tällä pillumuunnelmalla. Silloin siitä tulee mielekäs - ja hyvin kaunis."

Varmaa on ainakin se, että Lönnrot keräsi joukon seksuaalirunoja, joita on myöhemmin julkaistu joissakin huomaamattomissa niteissä. Kansalliseepoksesta tällainen aines on kuohittu pois, mutta raakamateriaalin rivosta potentiaalista kertoo esimerkiksi Kantelettaren runo Armahan kulku. Lönnrotin muokkaamana se leijailee näin:

Täst´ on kulta kulkenunna / Täst´ on mennyt mielitietty / Tästä armas astununna / Valkia vaeltanunna; / Täss´ on astunut aholla / Tuoss´ on istunut kivellä / Kivi on paljo kirkkahampi / Paasi toistansa parempi / Kangas kahta kaunihimpi / Lehto viittä leppiämpi / Korpi kuutta kukkahampi / Koko metsä mieluisampi / Tuon on kultani kulusta / Armahani astunnasta.

Alkuperäinen muistiinpano on merkittävästi karumpi:

Täss´ on kultani kulkenut / Täss´ on istunut kivellä; / Kivi on tullut kirjavaksi / Paasi painunut pahaksi / Täst´ on mennyt märkäkyrpä / Kulkenut kusisaparo.


2. Aukkoja paperilla

Edellisestä päästään professori Väinö Kaukosen tutkimusten vakiinnuttamaan käsitykseen: Elias Lönnrot ei ollut Kalevalan muistiinmerkitsijä ja toimittaja, vaan sen tekijä ja runoilija, joka käytti kansanrunoutta oman luomistyönsä pohjana.

Näin oli jo olosuhteiden pakosta, kertoo Hurme.

"Ensinnäkin runonlaulaminen vaatii inspiroitumista, suorastaan haltioitumista, joten laulajien tempo oli aika rivakka. Lönnrot joutui kehittelemään itse keksityn pikakirjoituksen, jossa hän muun muassa käytti sanoista pelkkiä alkukirjaimia. Ja kun hän kuuli tuttua pätkää - runoja tuli toisintoina - hän jätti aukkoja, joihin laittoi vain jonkin iskusanan."

"Kun sessio oli ohi, hän ties missä olosuhteissa ja lopulta kotiin palattuaan alkoi täydentää muistiinpanojaan. Tämä tarkoittaa aivan yksiselitteisesti sitä, että hänen paperille saattamansa teksti oli erilaista kuin se, mitä hän kuuli."

Myös runonlaulajien inhimilliset piirteet tuottivat takuuvarmasti virheitä (tai luovuuden hedelmiä). Vaassila Kieleväisellä piti esimerkiksi olla paljon tietoa siitä, miten Kalevalan runot liittyisivät juonellisesti toisiinsa. Valitettavasti hän oli jo lievästi dementoitunut, ja Lönnrot sai talteen vain epävarmoja tiedonsäikeitä, kenties myös silkkaa sekoilua.

Martiska Karjalainen ei puolestaan suostunut laulamaan ilman rommia. "Sitten kun hän sai rommia, hän meni tosi herkästi sekaisin, eli Lönnrot joutui hakemaan tällaista jumalaista tasapainoa, nousuhumalan hetkeä", Hurme räkättää.

3. Surkimuksia sankareina

Entäpä sitten Kalevalan päähenkilöt? Uljaita sotureita, metallisanoitusten sankareita? Hurme näkee asian tasan päinvastoin.

"Kalevalassa on sarja epäsotilaita, nöyryytettyjä miehiä, jotka epäonnisesti jahtaavat naisia. Siinä on meidän eepoksemme!"

"Se on valtavan hienoa. Muissa eepoksissa verenvuodatuksen ja sotilaallisten ihmetekojen määrä on huikea. Kalevala on niistä vapaa pasifistinen teos. Pienet sotilaalliset operaatiot, joita siinä on, menevät aina mönkään. Tässä mielessä Kalevalalla on opetettavaa meille nykymilitaristeille."

Tämän päivän lukija ei voi olla panematta merkille, kuinka paljon Kalevalan miehet itkevät. Hurme toteaakin heidän olevan hirvittävän avoimia ja herkkiä.

"Väinämöinenkin, suurin sankari, toheloi kirveellä polveensa ja pillahtaa itkuun."

"Itkupillejä! Kyllä sitä kannattaa liputtaa!"


4. Sosialistinen sampo

Rikkauksia suoltava sampo on nähty niin rahanlyöntivälineenä (Paavo Haavikko) kuin maailmanpylväänäkin (Uno Harva). Hurmeen mielestä lähimmäksi sammon arvoitusta pääsi kuitenkin kommunistipolitiikko Otto Wille Kuusinen, joka kirjoitti:

"Aikana, jolloin kansalla ei ollut vielä tietoa mistään koneista, se jo runoili sellaisen tuotantokoneiston luomisesta, joka tekisi mahdolliseksi ihmisten vapauttamisen ylimääräisen työn rasituksesta ja jonka avulla voitaisiin tuottaa riittävästi mitä kansan hyvinvointia varten tarvitaan."

Sampo on siis sosialistisen tuotantotavan symboli.

"Se on suuri tulkinta, jota ei pidä koskaan unohtaa", Hurme sanoo.

Kalevalan päivä 28.2.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Uutisvirta

22.11.
Kärppien voittoputki venyi jo yhdeksään – Lukko hallitsi peliä, mutta Kärpät onnistui maalinteossa
22.11.
Kärpät otti vierasvoiton Lukosta - katso ottelukooste
22.11.
Kuvagalleria: Lumo toi iloa ja valoa marraskuiseen pimeyteen, tältä valofestivaalin teokset näyttävät
22.11.
Kaksi suomalaista mäkihypyn maailmancupin kauden avauskilpailuun – Eetu Nousiainen ja Andreas Alamommo selvittivät tiensä karsinnasta kilpailuun
22.11.
Junttilan tehoilta takasi Kärpille yhdeksännen perättäisen voiton – Rybarille kauden kolmas nollapeli
22.11.
Kalevan entinen päätoimittaja Markku Mantila palaa Vaasaan Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajaksi – "En olisi muuten tullutkaan näihin hommiin, jos en luottaisi tulevaan"
22.11.
Kärpät tekee 0-2 maalin Lukkoa vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

202 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Kaikissa tilanteissa, nyt ja tulevaisuudessa, AY-liike rakentaa Suomea paremmaksi ja toimii suomalaisten yhteiseksi hyvä... Lue lisää...
Yhdessä enemmän

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

23.11.

Fingerpori

23.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image