Peto

Aapo Heikkilä on Linnanmaan luentosalien legenda

Ortotopologian dosentti Aapo Heikkilä eriskummallisen työnsä ääressä. Harri Nurmisen vuonna 1988 ottama kuva on esillä Heikkilästä kertovassa näyttelyssä.
Peto 4.12.2009 0:00
Hanna Kuonanoja

Juttu on julkaistu Kalevan Peto-liitteessä 4.12.2009.

Luentosali kuhisee ihmisiä. Sisään astelee pukuun pukeutunut mies. Hän piirtää taululle käppyröitä ja lausekkeita, joista ei ota selvää erkkikään. Viitteitä siitä, että luento saattaa mennä yli hilseen, on antanut jo aihekin: "G-orbitaalit ortotopologiassa. Para-avaruuden peruskäsitteet ja sinisen elektronin symbioosi kierteisgalaksin hypotenuusassa."

Onni, ettei itse ollut kuulemassa.

Jos niuhotetaan pikkuasioista, Aapo Heikkilän määritteleminen käy vaikeaksi. Hän ei ollut töissä yliopistolla, eikä hänellä ollut koskaan edes opiskelu-oikeutta siellä. Yliopisto ei maksanut hänelle palkkaa. Virallisesti hänellä ei liioin ollut työhuonetta. Eikä hän loppujen lopuksi edes opettanut mitään, sillä sitä, mitä hän opetti, ei ollut olemassakaan.

Mutta Aapo Heikkilä oli olemassa, mitä suurimmassa määrin. Oulun yliopistollakin yli kolmekymmentä vuotta. Hän ilmestyi sinne vuoden 1960 paikkeilla ja pysyi siellä aina kuolemaansa, vuoteen 1993, saakka. Hän kehitteli oman tieteenalansa ja ryhtyi opettamaan sitä. Hänen luentonsa vetivät salit täyteen, eivätkä kaikki halukkaat edes mahtuneet sisälle. Ja vaikkei hänen oppiaineensa, ortotopologia, pienimmässäkään määrin noudatellut yleisesti tunnettuja tosiasioita, siitä riitti liitutaulukilometreittäin opetettavaa.

Niin - mieheksi, joka ei koskaan ollut töissä Oulun yliopistolla, hän teki siellä melkoisen näyttävän uran.

Yliopiston keskusaulasta löytyy Heikkilän elämäntyötä esittelevä näyttely, sieltä miehen ansioluettelo ja Asiantuntijatehtävät-kohdasta teksti: "Mieluusti ja usein käytetty asiantuntija sekä eri tieteenalojen että henkilö-kohtaisia pulmia ja mysteereitä pohdittaessa."

Tämä mieluusti ja usein käytetty asiantuntija tapasi ilmestyä niin sanottujen kollegoidensa työhuoneisiin puhumaan milloin mistäkin, ja jos hänen kanssaan aloitti väittelyn, siitä ei tahtonut tulla loppua. "Tyyliksi tuli, että Aapo sai pitää pikku esitelmän, sitten hänelle annettiin siitä vähän rahaa ja hän lähti", muistelee teoreettisen fysiikan yliassistentti, dosentti Mikko Saarela. Saarela on työskennellyt Oulun yliopistossa vuodesta 1968 asti, joten hän ehti seurata vierestä Heikkilän eriskummallista uraa neljännesvuosisadan ajan.

Kun yliopiston käytävillä satuttiin kohdakkain, Aapo tiedusteli "finanssitilannetta". Siitä tiesi, että pieni rahalahjoitus olisi suotava. "Osa antoi mielellään, osa koetti kiertää seinänviertä", Saarela naureskelee.

Pidetty mies Heikkilä joka tapauksessa oli. Vaikkei ortotopologian dosentilla ollut minkäänlaista virallista statusta, hän sai oman työhuoneen teoreettisen fysiikan laitoksen varastohuoneesta. Heikkilän harvakseen pitämillä luennoilla kerättiin aina kolehti, ja parhaimmillaan yhdeltä luennolta tiedetään kertyneen kokoon yli tuhat markkaa.

Näyttelyyn tutustuvilla opiskelijoilla on hymy herkässä. Vitriineistä löytyy ortotopologian teorioita ja laskutehtäviä, kaikenkattava aksioomien systeemi, Aapon toisille jakamia kunniakirjoja sekä hänen itsensä muilta saamia tunnustuksia ja arvonimiä - joukossa muun muassa hortobotanomi, sielun maisema-arkkitehti sekä kaikkien tunnettujen tieteiden kunniatohtori.

Ennen pitkää herää väistämättä kysymys: oliko Heikkilä itse tosissaan?

"Niin, vaikea sanoa", Saarela tuumaa. "Varmasti hänellä oli sellainen idea tieteestään, että kun kaikki muut puhuvat höpöjä, miksen minäkin. Totta kai huumoria oli myös mukana, mutta kyllä hän väitteli asioista ihan tosissaan, kun ruvettiin väittelemään. Luulen, että tietyllä tavalla hän uskoi tieteeseensä."

Saarelan mukaan Aapossa oli ristiriita: vaikka hänen tieteellisissä teeseissään todellisuus oli nurinkurinen, hän puhui niistä - niin kuin muistakin asioista - järkevästi. Teorioissa ei ollut päätä eikä häntää, mutta Aapo käytti oikeaa luonnontieteellistä termistöä ja hämäsi helposti harjaantumatonta kuulijaa. Tässä piili myös hänen huumorinsa nerokkuus.

"Täällä luennoidaan asioista, joita on vaikea ymmärtää, ja varmaan kaikki kokivat, että kysymyksessä oli parodia. Maallikosta Aapon opetukset olisivat voineet kuulostaa aivan päteviltä."

Aapo Heikkilä oli mies, jolle todellisuus oli vähän toisenlainen. Ainakaan hän ei antanut muille ilmeisten tosiasioiden suuremmin rajoittaa itseään. Ennen yliopistoaikaansa hänen tiedetään toimineen kansakoulun opettajana ja jopa psykiatrina ilman muodollista pätevyyttä kumpaankaan ammattiin.

Oliko hän traaginen hahmo? Saarelan mielestä ei.

"Aapoa hoidettiin hyvin Hiirosen vanhainkodissa, jossa hän asui, kollegat tykkäsivät jutella hänen kanssaan ja opiskelijat olivat innostuneita. Hän sai myös esiintyä, mistä hän selvästi tykkäsi."

Heikkilä siis oli yli kolmekymmentä vuotta mielestään töissä yliopistolla - mutta jos oltaisiin vähän suurpiirteisempiä, mielestään-sana voitaisiin jättää poiskin. Hän tuli joka aamu työpaikalle, teki asiat, jotka tunsi tehtävikseen, oli työyhteisössään ilmeisen pidetty, sai luennoistaan rahallisia palkkioita ja luennoi kutsuttuna myös muissa yliopistoissa.

Se on melko hyvin jo sellaisellekin, joka on töissä myös paperilla.

Siispä: Luentosali kuhisee ihmisiä. Sisään astelee pukuun pukeutunut mies. Hän piirtää taululle käppyröitä ja lausekkeita, joista ei ota selvää erkkikään. Viitteitä siitä, että luento saattaa mennä yli hilseen, on antanut jo aihekin: "G-orbitaalit ortotopologiassa. Para-avaruuden peruskäsitteet ja sinisen elektronin symbioosi kierteisgalaksin hypotenuusassa."

Sääli, ettei itse ollut kuulemassa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (25)

Yliopistoilla on nykyisin töissä monia samankaltaisia henkilöitä ihan palkattunakin. Heitä kutsutaan ilmastotutkijoiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Juu nämä ilmastotutkijat väittävät, että maapallo lämpenee ja napa-alueet sulavat. Ihan hatusta vedettyä. Nimittäin, Trump tietää totuuden.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

tavatessamme kesäsunnuntaina Aapo oli istumassa penkillä aurinkoisella seinustalla. Todettuaan, että olemme vanhoja tuttuja, Aapo tiedusteli tieteenalaa. Miksi? Siksi, että hän osasi määritellä oikean jäsenmaksun. Onko sitä tullut viime aikoina maksetuksi. No mikä se on? Viinerikahvithan siinä pääsi tarjoamaan Hiirosen kanttiinissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi kunnianarvoisa alkuperäislähde mm. Aapon mainittuun työhistoriaan oli vasta siirtynyt rajan taa. R.I.P. Artikkelissa mainitsemattomien "yliopisto-opintojen" jälkeinen työhistoria jäi lyhyeksi mm. Aapon kansanmiehen mukaisten toimien vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aapon kaltaisia kansalaisia tarvittaisiin tänäkin päivänä. Nyky hallitus tekee huonompia päätöksiä, kuin mitä Aapon luennot oli.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jo ennen Aapoa Haapavedellä oli originelli mies, jota kutsutaan Viina-Matiksi. Jos Aapo oli "tiedemies", niin Matti ymmärsi täydellisesti mainoksen arvon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muistan kun aloittelin matematiikan opinnot v. 80 parikymppisenä. Assarit olivat järjestäneet meille fuksi-illan jossa Aapo piti esitelmän. Kertoi meille klopeille mm. että sitten kun olette laudaturvaiheessa, niin voitte tulla hänelle jutteleen. No se meni meihin täydestä, kun oltiin vasta pari viikkoa oltu yliopistolla. Ajateltiin, että tuo tyyppi on varmaan nero.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ultrafiltterit ovat kyllä ihan "oikea" käsite matematiikassa. Ei Heikkilä termiä toki oikein käyttänyt, mutta silti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuli joskus käytyä Aapon luennoilla. Ei Aapon opetukset paljoa eronneet oikeista matematiikan luennoista paitsi siinä, että Aapolla on pilkettä silmäkulmassa, kun taas oikeat dosentit olivat paljolti sellaisia tautofonisia kaavojen kirjoittajia.

Aapon opetusmenetelmät ovat kuolemattomia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Shuji Nakamuran keksintö, tehokas valkea LED-lamppu kehittää sinistä valoa joka muuttuu fluorisenssillä valkeaksi. Saikohan Millenium-teknologiapalkinnon voittaja ideansa "sinisen elektronin symbioosista kierteisgalaksin hypotenuusassa"? Siitä hortopotanomi A. Heikkilän tiedetään luennoineen : )

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oi niitä aikoja kun sai jutella niitä näitä, ja yleensä varsinkin ihan mitä sattuu, Aapon kanssa L2 salin vieressä olleella tupakkapaikalla, istuskellen niillä kummallisilla matalilla epämiellyttämän ja hassun rentouttavilla löhötuoleilla... Siinä hymynkare tuli väkisinkin naamalle vaikka oli kuinka väsynyt. Kiitos Aapo!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aapo oli osa yliopiston kalustoa, positiivinen muistutus elomme moniulotteisuudesta ja siitä kuinka ihminen, jolla ei pitäisi olla mitään annettavaa etenkään älymystölle, voi virkistää ympäristöä aivan uskomattomalla tavalla. Nykyaika kaipaisi ehdottomasti Aapon tapaisia pyyteettömiä, vaatimattomia ihmisiä muistuttamaan kaiken suhteellisuudesta ja että haudanvakavan ahnehtivan kustannys-hyöty ajattelun takana on mahdollistajana leikkimielinen innovaatio, joka tyypillisesti leimataan aluksi aivan hulluksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aapostahan tehtiin 80-luvulla vuoden oululainen opiskelijoiden äänillä. Yllättävän tuloksen tullessa julki Oulu-lehti viittasi "leikkimieliseen kilpailuun", mutta meille opiskeljoille -ja Aapolle itselleen- tämä oli totista totta. :-) Ja täysin oikeutettua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hailuodon yhden siltahankkeen tukija. Alansa legenda hänkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aapo Heikkilä nosti ortotopologialla tieteen uudelle, korkeammalle tasolle. Hänen edessä tavallinen tieteentekijä tunsi itsensä pieneksi. Hänen kaltaisiaan ei ilmaannu joka sukupolvi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt se selvisi, mitä olen aina epäillytkin. Yliopistolla on mielenterveyspoltilaita opettamassa humpuukia ja yhteiskunta maksaa. Joku proffakin kuulemma leipäjonoista aina löytyy. On siellä varmaan viisaitakin joukossa, mutta miksi näitä avohoitopotilaita hyysätään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (25)

Uutisvirta

16:55
Mäkäräiselle kuusi ohilaukausta yhteislähdössä – jäi viimeisten joukkoon
16:38
Lukijoiden lempilapaset - lähetä kuva suosikkilapasistasi
15:35
Iivo Niskanen sivakoi 15 kilometrin kisan voittoon Otepäässä, antoi vahvan kuntonäytteen kohti MM-latuja
15:27
Kansanedustajat yrittävät estää brexitin ilman sopimusta – Britannian parlamenttiin tuodaan maanantaina kaksi uutta lakialoitetta
14:50
VR ja onnettomuustutkintakeskus selvittävät Helsinki-Oulu -junan vaunussa kuultua kovaa ääntä ja tärähdystä – juna jäi Lahteen tutkittavaksi
14:00
Pariisista Kittilään lentänyt Boeing-matkustajakone ilmoitti laskusiivekkeen viasta ja laskeutui Rovaniemelle, kyydissä noin 150 matkustajaa
13:22
Tuhkapussi terassilla sytytti mökin Posiolla, Kolarissa haisi käry kukkakaupassa
44
Oulussa herättiin talven tähän asti kylmimpään päivään, maan hyytävin pakkanen Ylitorniolla – Oulussa voidaan hätyytellä pian -30 asteen lukemia
42
Kärpät virittelee raskaan sarjan täsmähankintaa – seura tiukasti Jussi Jokisen perässä, sopimus erittäin lähellä
30
Analyysi: Yli tuhannen NHL-pelin Jussi Jokinen olisi Kärpille loistava lisä, mutta toisi päävalmentaja Mannerille yhden ison haasteen
27
Puheenaihe: Tuliko Oululle seksuaalirikoksista mainetahra? – "Yhtä vähän Turkua on puukotusten jälkeen pidetty terrorismin tyyssijana"
26
Yle: Neljä puoluetta valmis supistamaan ilmavoimien hävittäjien määrää, puolustusministeri taas nostaisi määrän sataan - "Kyse siitä, puolustetaanko koko maata"
23
Ilmastonmuutos laskee Reinin vedenpinnan tasoa – Kuljetusongelmat Reinillä hidastivat viime vuonna Saksan talouden kasvua
16
Trumpin kompromissiehdotus hallinnon avaamiseksi: 370 kilometriä teräsaitaa riittää, 2 750 uutta rajavalvojaa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Tuntematon sotilas 3.0

240 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Alkoholin käyttäjillä huono itsetunto

Juoppoja ikäni seuranneena heidän itsetuntonsa on ylikehittynyttä. Siksi viisaan neuvot lopettaa juominen ei mene jakelu... Lue lisää...
Late vanahana

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image