Pekingin olympialaiset: Katso ki­sa­oh­jel­ma tästä

SSAB: Raa­hes­sa saatiin kai­vat­tu päätös: te­räs­teh­das jatkaa

Ou­lu­lai­nen Elina Kujala voitti pi­pa­rin­lei­von­nan SM-ho­peaa ja jakaa nyt aloit­te­li­joil­le vink­ke­jään: "Su­la­te­tul­la so­ke­ril­la palaa hel­pos­ti sormet ja käpy"

Elina Kujala on kyhännyt piparkakkutaloja kolmen vuoden ajan.

Oulu
Elina Kujala väkertää joka joulu taidokkaita piparkakkuja.
Elina Kujala väkertää joka joulu taidokkaita piparkakkuja.
Kuva: Pekka Kallasaari

Oulunsalossa asuvasta Elina Kujalasta on kolmessa vuodessa kehkeytynyt todellinen piparitaituri.

Aluksi hän päätti vain kokeilla piparkakkutalon leipomista, mutta pian hän huomasi jo osallistuvansa kilpailuihin ja tekevänsä sukulaisille piparilahjoja.

– Olisinkohan jostain Instagramista nähnyt piparkakkutalon. Ajattelin kokeilla. Oli hyvin aikaa testata uusia asioita, kun kotona oli kuukauden ikäinen pikkuvauva, eikä mitään tekemistä, Kujala muistelee.

Erilaiset rakennelmat ovat Kujalan mieleen.
Erilaiset rakennelmat ovat Kujalan mieleen.
Kuva: Elina Kujalan kotialbumi

Taidot ovat kolmessa vuodessa kehittyneet niin, että Kujala tuli viime viikonloppuna kisatuissa piparinleivonnan SM-kilpailuissa toiseksi.

Voittaja lunasti itselleen Myllyn Parhaan someleipurin tittelin ensi vuodelle, mutta tappio oli Kujalalle lopulta helpotus.

– Siinä olisi saanut tehdä yhteistyötä ja olisi pitänyt kehittää omia reseptejä. Minulla on kaksi lasta ja sairaanhoitajan koulutus vie aikaa. En tiedä, miten someammattilaisuus olisi mahtunut kuvioon.

Flyygeli ja kuusi

Piparinleivonnan suomenmestaruus ratkaistiin virtuaalisesti niin, että jokainen kilpailija kyhäsi omassa kodissaan kahdessa tunnissa oman kilpailutyönsä.

Kujala päätyi tekemään flyygelin ja joulukuusen.

Elina Kujala teki flyygelin ja kuusen kahdessa tunnissa.
Elina Kujala teki flyygelin ja kuusen kahdessa tunnissa.
Kuva: Elina Kujalan kotialbumi

– Olen ennen itse soittanut pianoa ja rakastan pianomusiikkia. Joululaulut ovat parhaimmillaan pianolla tai flyygelillä soitettuna. Flyygeli on hienompi, joten päädyin siihen.

Kujala testasi ideansa kahdesti ennen koitosta, jotteivät suunnitelmat menisi h-hetkellä ihan pipariksi.

– Hyvin se lopulta meni. En enää kunnolla muista, mitä tuomarit sanoivat, kun jännitys laukesi. Sitä ne vitsailivat, että soitin itselleni toisen paikan finaalissa.

Pikeeriä sokerin sijaan

Elina Kujala antaa muutaman vinkin, miten aloittelijakin voi onnistua piparkakkutalon tekemisessä. Tärkein niistä on hänen mielestään tulikuumasta sokerista luopuminen.

Kujala käyttää pipareiden koristeluun itse tekemäänsä pikeeriä ja pursotusvälineitä.
Kujala käyttää pipareiden koristeluun itse tekemäänsä pikeeriä ja pursotusvälineitä.
Kuva: Elina Kujalan kotialbumi

– Sulatetulla sokerilla palaa helposti sormet ja käpy. Jos osa jää kiinni väärässä asennossa, sitä ei saa enää irti. Kannattaa käyttää mieluummin pikeeriä, jämäkkää valkuaisvaahtoa. Se kiinnittää tosi hyvin, eikä polta ketään. Lapsetkin voivat olla mukana talon kasaamisessa.

Piparkakkutalon tekeminen vaatii huolellista suunnittelua.
Piparkakkutalon tekeminen vaatii huolellista suunnittelua.
Kuva: Elina Kujalan kotialbumi

Kujala tekee pikeerin aina itse silmämääräisesti: kaksi valkuaista ja noin kolme desilitraa tomusokeria.

– Sillä saa jo ihan hyvän pikeerin. En yleensä ikinä mittaa. Vatkailen niin kauan, että se on hyvännäköistä.

Suunnitelmallisuus on Kujalan mukaan myös tärkeää. Jos ensimmäistä kertaa ryhtyy kyhäämään piparkakkutaloa, kannattaa tulostaa valmiit kaavat ja tehdä sen mukaan. Jos päättää suunnitella talon itse, se kannattaa tehdä huolellisesti.

Kujala on tehnyt jopa Oulun tuomiokirkon piparista.
Kujala on tehnyt jopa Oulun tuomiokirkon piparista.
Kuva: Elina Kujalan kotialbumi

Viimeinen tärkeä neuvo on se, että piparkakkuteosten tekemiseen kannattaa varata tarpeeksi aikaa.

– Jos päättää antaa jotain lahjaksi, ei kannata jättää tekemistä viimeiseen päivään, vaan ryhtyä toimeen paria päivää aikaisemmin. Jos jotain tapahtuu, on vielä aikaa muokata.

Kujala ei itse valmiiden piparkakkujen mausta juuri välitä. Taikinaa hän syö, mutta taidokkaat rakennelmat jäävät muiden syötäviksi.

3-vuotias esikoinen pitää kuitenkin huolen, että piparit tulevat syödyiksi. Ei mennyt aikaakaan, kun viikonloppuna valmistuneesta flyygelistäkin löytyi hampaanjäljet.

– Hän on kova haukkailemaan, Kujala naurahtaa.