Kolumni: Na­to-jä­se­nyys on so­ti­laal­lis­ta liit­tou­tu­mis­ta syvempi asia, ja Poh­jois-Suo­men asemaa se vah­vis­taa

Kärpät: Ari Stenius jatkaa Oulun Kärp­pien lii­ga­ot­te­lui­den se­los­tus­ta Radio Ka­le­vas­sa

Mainos: Juuret kas­va­vat tie­dos­ta. Tutustu Ka­le­vaan 1kk 1 €. Tilaa tästä.

Kolumni

Osal­li­suus ja ak­tii­vi­suus muo­toi­lee hy­vin­voin­ti­alueen

Syntyviä hyvinvointialueita säätelevä lainsäädäntö velvoittaa osallisuuden eri näkökulmat huomioon otettavaksi jopa laajemmin ja kiinteämmin kuin kuntalaki.

Asukkaiden, henkilöstön ja eri toimijoiden osallisuus on tärkeässä roolissa hyvinvointialueiden valmistelussa ja toiminnassa. Syntyviä hyvinvointialueita säätelevä lainsäädäntö velvoittaa osallisuuden eri näkökulmat huomioon otettavaksi jopa laajemmin ja kiinteämmin kuin kuntalaki. Sillä halutaan varmistaa, että jokaiselle tärkeät sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut eivät karkaa liian kauas ja että niihin jatkossakin pystytään vaikuttamaan yhteisö- ja yksilötasolla. Vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmien korostaminen sekä toiminnan ja rakenteiden takaaminen on erityisen merkittävää sirpaleisella ja heterogeenisellä alueellamme.

Liisa Jurmu on osallisuusasiantuntija Oulunkaaren kuntayhtymässä
Liisa Jurmu on osallisuusasiantuntija Oulunkaaren kuntayhtymässä

Osallisuuden näkökulmasta on olennaista tunnistaa demokratiaulottuvuus, palvelujen asiakaslähtöisyys sekä osallisuuden hyvinvointivaikutukset. Edustuksellisen demokratian takaavat tulevat aluevaalit. Osana päätöksentekojärjestelmää ovat lakisääteiset nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto, joissa on lain mukaan oltava vähintään yksi jäsen jokaisesta kunnasta. Täten alueellinen vaikuttavuus on tietyllä tasolla taattu. Valmistelun ja toiminnan aikana on tärkeää miettiä, miten nämä suuret neuvostot toimivat ja toisaalta luovat vuorovaikutuksen käytänteet alueellisiin ja kunnallisiin verkostoihin. Olennaista on neuvostojen mahdollisuus vaikuttaa asioihin toiminnan suunnittelusta arviointiin.

Marjukka Manninen on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja ja vastuuvalmistelija.
Marjukka Manninen on Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja ja vastuuvalmistelija.
Kuva: Vesa Joensuu

Päätöksentekojärjestelmään tulee yhdyspintalautakunta, jonka tehtävänkuvaan luontevasti istuu hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja yritysten yhdyspintatyöskentelyn lisäksi moninaiset osallisuuteen liittyvät teemat. Organisaatioon tulee myös alueelliset neuvottelukunnat. Niiden rooli, tehtävät ja vaikuttamismahdollisuudet ovat valmistelussa.

Demokraattisten vaikuttamiselimien ja -kanavien lisäksi ja tueksi hyvinvointialueen lainsäädäntö määrittelee ja korostaa asiakkaiden ja asukkaiden sekä sidosryhmien vaikuttamisen ja osallisuuden takaamisen merkitystä. Valmistelussa on varmistettava, että osallisuuden hyvät käytänteet tulevat kerätyksi, jatkojalostetuksi ja aidosti käyttöönotetuksi.

Osallisuus on ollut läpileikkaava teema alueellamme esivalmistelusta asti. Parhaillaan on käynnissä yhteistyökierros, jossa kerätään laajasti asukkailta, henkilöstöltä ja eri toimijoilta tietoa valmistelutyön tueksi. On selvää, että hyvinvointialueella tarvitaan moninaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, jotka motivoivat erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä osallistumaan.

Hyvin toimiessaan erilaisten osallistumis- ja vaikuttamismenetelmien kautta saadaan paikallista ääntä kuuluville sekä alueellista näkökulmaa mm. strategiatyöhön ja päätöksentekoon. Meidän valmistelijoiden ja päättäjien tehtävä on sitten määritellä, kuinka herkällä korvalla tätä keskustelua kuuntelemme ja kuinka paljon sille itsemme altistamme.