Pääkirjoitukset

Viikon hoi­to­ta­kuu­ta­voi­te on kannatettava, mutta se tuskin toteutuu, jos ter­veys­kes­kus­työ­tä ei saada hou­kut­te­le­vam­mak­si

KUVA: Vesa Joensuu
Pääkirjoitukset 13.6.2019 6:00
Pääkirjoitus

Hallituksen asettamaa tavoitetta, kiireettömään hoitoon pääsyä viikossa, on helppo kannattaa. Tavoitteeseen pääsy on kuitenkin vaativa urakka. Terveyskeskuslääkärien työtaakan kevennys on yksi avain.

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman merkittävimpiä kohtia on nykyistä paljon tiukemman hoitotakuun tuominen perusterveydenhuoltoon. Kiireettömissä tapauksissa hoitoon pitäisi päästä seitsemässä päivässä yhteydenotosta.

Monen muun maan tilanteeseen verrattuna tavoite ei ole edes kova, mutta Suomen tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna se on. Keskiviikon Kalevassa esiteltyjen tietojen mukaan Pohjois-Suomessa kaksi viikkoa on nyt yleinen odotteluaika, mutta pahimmillaan puhutaan jopa kolmesta kuukaudesta.

Pitkittynyt odottelu voi johtaa pahimmillaan siihen, että tutkimus ja hoidon aloitus viivästyvät kohtalokkaasti. Myös verojen maksun näkökulmasta paljon parempaa vastinetta pitäisi olla tarjolla.

Kalevassa haastatellut pohjoissuomalaiset terveyskeskuslääkärit suhtautuvat epäillen hoitotakuun nopeaan toteutumiseen. Se ei ole ihme. Jos helppoja keinoja olisi olemassa, ne olisi jo käytetty.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n laskelman mukaan hallituksen tavoitteeseen pääsy vaatisi terveyskeskuksiin 1 100–1 800 uutta lääkäriä. Määrään vaikuttaa se, kuinka kokeneita lääkärit olisivat.

Hallitusohjelmassa kuitenkin arvioidaan, että tavoite voisi toteutua jo tuhannella uudella lääkärillä. Digitalisointi, moniammatillisten sote-keskusten hyödyt sekä erityissairaanhoidosta saatavat konsultaatiot voisivat mahdollistaisivat tämän.

Jo tuhat uutta lääkäriä lyhentäisi varmasti nykyisiä odotteluaikoja. Tällä hetkellä terveyskeskuksissa työskentelee 3 700 lääkäriä.

Uusien lääkärien palkkaus maksaa paljon, mutta jos perusterveydenhuolto toimii, säästyy erikoissairaanhoidon rahoja. Isoin kysymys onkin, mistä uudet lääkärit tulisivat.

Jos tavoitteena on saada terveyskeskuksiin kokeneita lääkäreitä, katse kääntyy yksityiselle puolella. Nyt virta on tavannut kulkea toiseen suuntaan, julkiselta puolelta lääkärifirmoihin.

Palkalla on merkitystä, mutta olennaisempaa lienee työviihtyvyys. Terveyskeskuksista pitäisi saada houkuttelevampia työpaikkoja.

Keskeinen ongelma on lääkärien raskas työtaakka. Sen pitäisi kuitenkin helpottaa, jos lisälääkäreitä palkataan. Paluuvirta vain pitäisi saada alulle.

Lisäväkeä voisi olla helpompi saada nuorista lääkäreistä. Siksi uusia lääkäreitä pitää kouluttaa riittävästi.

Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on Suomessa nyt 750. Lääkäriliitto on vaatinut määrän laskemista vetoamalla muun muassa siihen, että moni suomalainen hakee lääkärinkoulutuksensa ulkomailta ja palaa sitten tänne töihin.

Lääkärien työllisyystilanne on erinomainen, työttömyyttä ei käytännössä ole. Paineita on pikemminkin sisäänottomäärän hienoiseen kasvattamiseen.

Samassa selvitystyössä on syytä miettiä sitäkin, onko terveyskeskuksissa tällä hetkellä riittävästi hoitajia ja tarvitsevatko hoitajat valtuuksia tämänhetkistä vaativampien tehtävien hoitoon.

MAINOS

Kommentoi

Kuuntelin radiosta, miten nuoret lääkärit eivät halua sitoutua vakinaiseen työhön, haluavat nauttia elämästä, ja siksi haluavat tehdä keikkatöitä. En ymmärrä että lääkärit edelleen nostetaan jalustalle kuten ennen muinoin, kuka muu työntekijä tai hakija voi valita, tekeekö työtä vai nauttiiko elämästä.. Palkankorotuksista ei ole apua, jos ihminen on ahne ja itsekäs. Lääkäreiden koulutus kestää useita vuosia ja on ilmainen, joten luulisi siellä oppivan muutakin kuin itsekkyyttä. Valmistumisen jälkeen tulisi olla vaatimus työskentelyyn terveyskeskuksissa 3-5 vuotta ja ellei halua niin koulutuksen kustannuksiin omavastuuosuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Julkisella puolella hallintobyrokratia on aina numero 1 ja tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Potilas on tässä listassa se viimeinen ja vähiten tärkeä osanen. Hallinto toimisi parhaiten silloin, kun ei olisi yhtään muuta työntekijää tai varsinkaan potilasta sotkemassa hallinnon kuvioita. Tähän hallinto myös pyrkii. Tulos on nähtävillä terveyskeskuksissa. Ja se vielä, että sairaanhoitajilta ja lääkäreiltä ei kysytä yhtään mitään siitä, miten hommat kannattaisi järjestää. Poliitikot ja hallintobyrokraatit järjestää ja siihen on tyytyminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voin hoitajana sanoa, että potilas on hyvin korkealla tärkeysjärjestyksessä byrokratiasta huolimatta. Korkeimpana on valitettavasti hoito mahdollisimman halvalla. Hoitohenkilökunnan jaksaminen taas on oikeasti tosi matalalla tärkeysjärjestyksessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työ ei kiinnosta lääkäreitä?
No alkaa kiinnostamaan siinä vaiheessa kun yksityispraktiikoilta poistetaan kelakorvaukset samantein.
Sittenpä alkaa työt kiinnostamaankin eri tavalla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syyttävin sormi osoittakoon lääkäriliittoon. Lainaus pääkirjoituksesta: "Lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrä on Suomessa nyt 750. Lääkäriliitto on vaatinut määrän laskemista vetoamalla muun muassa siihen, että moni suomalainen hakee lääkärinkoulutuksensa ulkomailta". Perustuuko lääkäriliiton kanta oikeasti tuohon, lapsellisen läpinäkyvään perusteluun vaiko vain silkkaan ahneuteen? Pakkohan on käydä "hankkimassa paperit" ulkomailla kun lääkäriliitto jarruttaa Suomessa tapahuvaa koulutusta. Olen asioinut muutamien ulkomailla kouluttautuneiden, virallisesti pätevien, lääkärien kanssa ja kehtaan sanoa, että palvelu on ollut jotensakin outoa ja tehotonta. Suomalainen lääkärikoulutus on, joka suunnasta tarkasteltuna, huippuluokkaa ja se tulisi sellaisena pysyä jatkossakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yli 50v juossu lääkäreillä ja sinä aikana tavannut vain muutaman lääkärin jolle potilas on sydämen asia, muuten menty lähes liukuhihna tyyillä ja kiireellä. Ja voitte uskoa että ne muutamat lääkörit ovat jääneet mieleen, yhden potulasna on vielä onni olla. Olen nähnyt miten tk muuttuu ja nyt ollaan menossa huonompaan suuntaan, eli sieltä pois missä tk tarvitaan, lisäksi se paras otettiin pois eli aamulla soittamalla pääsi samana päivänä lääkärille, siitä hyötyi niin vanhukset, työssöäkävijät sekä kaikki muutkin. Ja kiireettömän ajankin sai samalke tai seuraavalle viikolle. Monellä seniorilla ei ole nettiä mistä varata aikaa saati sitte valvoa yöllä että saa nopeasti kirjotettua sitä aikaa varatessa, moni jää kotiinsa sairastamaan koska lääkkeitäkään ei ole vara ostaa, eikä kela taksila pääse lääkäriin. Toivottavasti uusi hallitus osaa asettua myös pienen köyhän ihmisen asemaan ja tehdä meillekin parempi elämä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lääkärikoulutuksen aloitusmäärä on nostettava tuhanteen. Kyllä niille töitä löytyy.
Se maksaa itse itsensä takaisin, koska lääkärien kohtuuttomat palkkavaatimukset kohtuullistuvat ja kansanterveyskin paranee.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näin se on, lisää koulutuspaikkoja lääkärien pulaan. Insinöörejäkin koulutetaan Suomessa joka niemessä ja notkossa, etäopiskelunakin. Eikä kukaan ihmettele, onko kaikki koulutettavat "insinööriainesta". Ennen vaaleja terveysalan asiantuntijat sanoivat, että on koulutettava lisää yleislääkäreitä, jotka tutkivat sairaaksi tuntevan kansalaisen kasvotusten terveyskeskuksessa. Yleislääkäri tutkii, pitääkö sairastunut lähettää tehokkaampaan jatkohoitoon vai riittääkö paikallinen hoito. Moni ihminen paranee vaivastaan, kun lääkäri tutkii ja ottaa ihmisen huomioon, asiantuntijat sanovat tämänkin. Ei ole mitään rakettitiedettä, Suomen terveydenhoidon parantaminen, eikä kallistakaan. Suomessa on niin mukavaa nykyisin tienata rahaa, kun on "lääkäripula", hävetkää päättäjät ja lääkäriliittokin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin juuri.

Melkein kaikilla muilla korkeakoulualoilla koulutetaan aivan liikaa maistereita työmarkkinoiden tarpeita ajatellen, tohtoreista nyt puhumattakaan. Hyville diplomi-insinööreille voisi toki olla enemmänkin tilausta, mutta hyvää dippainssiainesta ei tule kouluista niin paljon, että koulutusta voitaisiin yhtään lisätä, pikemmin päinvastoin. Jollain sosiaalitieteen alalla on myös pulaa ja humanisteista kai puheopissa. Lakimiehiä tullee kai sopivasti, mutta fyysikoita, kemistejä, biologeja, maantieteilijöitä, matemaatikkoja, ekonomeja, tähtitieteilijöitä, kielitieteilijöitä, kulttuuritieteilijöitä, historioitsijoita, kirjastotieteilijöitä, mediatieteilijöitä, ynnä monia muita koulutetaan paljon yli tarpeen.

Lääkäreistä on ollut pulaa vuosikymmeniä, mutta koulutuspaikkoja ei vaan lisätä. Joku raja pitää olla liiton painostuksellakin. Muilla ammattialoilla ei liene yhtä vahvaa edunvalvontaa, kun se sallivat liikakoulutuksen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sipilän sote/maku ehti jo syödä tuhannen lääkärin palkkauksen verran euroja pelkkään valmisteluun. Uuden byrokratia portaan rakentaminen vie jatkossakin rahat suorittavien lääkärien ja hoitajien palkkauksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuntuupanyt rahaa olevan jos minkälaisiin valtio- ynnä muihin sihteereihin ja avustajiin, sekä repunkantajiin. Ei ne lääkärit lisäänny, vaikka hallitus vaihtuukin. Niitä ei julkisella puolella ole. Siksi olisi ollut hyvä, että oppositiokin olisi hyväksynyt edes jonkinlaisen mahdollisuuden mennä yksityiselle. Mutta ei, kapuloita rattaisiin minkä ehti ja nyt syytellään Sipilää. Olen itsekin ollut tilanteessa, että minulle on annettu lähete yksityiselle puolelle ja sieltä päässyt nopeasti sairaalahoitoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On tämä kummaa venkoilua. Hallitus päättää jotakin, mutta mitään ei tapahdu. Ei ihme, että tasavallan asiat on huonolla tolalla. Ei urputusta, vaan työtä toteutuksen eteen. ei ole liikaa vaadittu, että kansalainen pääsee rivakasti lääkäriin. Kyllä tuo 7 vuorokauden aika on ihan sopiva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun tiukoilla ollaan, kaikki lasketaan. Lääkefirmojen edustajien kanssa viettetyt kahvi-iltapäivätkin. Paljonko sinne tunteja valuu?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Edes yksi kahvitauko viikkoon voisi helpottaa työssäjaksamista. Viimeiseen kahteen vuoteen ei ensimmäistäkään kahvitaukoa ole ehtinyt viettämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei mainittu sanallakaan fysioterapeuttien suoravastaanotosta yhtenä keinona vähentää jonoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

72
Mielikuvat, populismi ja politiikan ääripäät puhuttivat keskustalaisessa kesäillassa – Sipilä: "Maailmankirjat ovat eri asennossa kuin neljä vuotta sitten"
53
Pääministeri Rinne uskoo, että sivu suun menneet johtopaikat edesauttavat Jutta Urpilaisen pääsyä komissaariksi
50
Puheenaihe: Tarvitaanko Suomeen kaivosvero?
29
Törkeästä veropetoksesta epäilty mies pakeni nuuskalastin kanssa, oli ajaa tullimiesten päälle Tervolassa – poliisi tutkii asiaa murhan yrityksenä
28
Vuodetut asiakirjat luovat karun kuvan sopimuksettoman brexitin vaikutuksista – Britanniaa saattaa uhata pula polttoaineesta, ruuasta ja lääkkeistä
18
Sammaltien muuttaminen yleiskaavassa työpaikka-alueeksi huolettaa asukkaita – "Uusia rakennuslupia voi nykytilanteessa saada, mutta hakijaa informoidaan yleiskaavasta, ympäröivästä alueesta ja siihen liittyvistä riskeistä"
11
Luonnonnurmikenttä on ympäristöystävällisin vaihtoehto Lukijalta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: 
Maan pohjois- ja länsiosassa etelätuuli on voimakasta aamulla ja aamupäivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hoitajien palkkoja pitää leikata

Tuollaisia juttuja tulee, kun tietyt ihmisrymät ei käytä kondomia Lue lisää...
Skeptikko

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image