Pääkirjoitukset

Uusi mitoitus tarpeellinen – ikäihmisiä ei voi oikein jättää heit­teil­le­kään

Hallituksen vanhuspalvelujen lakiluonnoksen mukaan henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa aiotaan nostaa vähintään 0,7 työntekijään asiakasta kohti. Asiasta on tarkoitus säätää lailla, kun nyt hoitajamitoitusta on ohjattu laatusuosituksella. Uudistus vaatii rahaa ja lisää henkilöstä. Kukaan tuskin kuitenkaan kapaa lisää uutisia, joita vanhustenhoidon räikeistä epäkohdista on viime vuosina saatu lukea.
Pääkirjoitukset 5.10.2019 6:00
Pääkirjoitus

Odotettu uudistus on tarpeellinen, sillä väestö ikääntyy vauhdilla ja se näkyy palvelurakenteen muutoksessa. Viime vuosina paljastuneiden vanhushoidon epäkohtien jälkeen ei ole muuta keinoa kuin sitovat mitoitukset.

Vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ollaan nostamassa. Odotettu uudistus on tarpeen, sillä väestö ikääntyy vauhdilla ja se näkyy palvelurakenteen muutoksessa. Lisäksi vanhustenhoidossa on paljastunut viime vuosina suorastaan skandaalimaisia epäkohtia ja räikeitä puutteita. Näissä oloissa pelkät suositukset ja omavalvonta eivät enää riitä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) esitteli torstaina lakiluonnoksen, jonka mukaan henkilöstömitoitus ikäihmisten pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa sitova, vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Aiempaa yksityiskohtaisemman määrittelyn myötä henkilöstömitoitukseen lasketaan vain välittömään asiakastyöhön osallistuvat henkilöstöryhmät. Asiasta on tarkoitus säätää lailla vielä tämän syksyn aikana, kun mitoitusta on tähän asti ohjattu laatusuosituksella.

Nykyisen laatusuosituksen mukaan pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa henkilöstömitoituksen pitäisi olla vähintään 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohden. Ongelmat ovat kärjistyneet, kun voimassa olevaa suositusta ei lähinnä säästösyistä ole noudatettu.

Valvontaviranomaiset ovat joutuneet selvittämään kuolemantapauksia ja puuttumaan useiden palvelukotien toimintaan. Työvuorolistoilla on ollut haamuhoitajia, ja palvelukotien muuta henkilöstöä on laskettu hoitohenkilöstöön kuuluvaksi. Valvontatoimenpiteiden ansiosta yksityisiä palvelukoteja on suljettu ja siirretty takaisin kunnan hoidettaviksi.

Uudet sitovat henkilöstömitoitukset koskevat sekä julkista että yksityistä sektoria. Jotta 0,7 työntekijän mitoituksesta ei tulisi uusi maksimi, korkeampaa mitoitusta on tarkoitus soveltaa raskaampaa hoitoa tarvitseviin asiakkaisiin. Puhutaan hoitoisuudesta, joka voi vaihdella.

Lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys on saanut tuoreeltaan arvostelua siitä, että hoitajamitoituksen toteutuminen viivästyy. Sitovan hoitajamitoituksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2020 niin, että siirtymäaika jatkuu huhtikuuhun 2023. Lisäksi on kysytty, mitkä ovat hoitajamitoituksen kustannukset ja jakautuminen.

Kuntaliiton arvion mukaan uuden mitoituksen arvioidaan maksavan 230 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeri Krista Kiuru on kuitenkin vakuuttanut, että parannuksiin varataan riittävät resurssit. Jostain rahat on otettava, sillä vanhuksia ei voi jättää hoitamatta kunnolla.

Rahoituksen rinnalla suuri ongelma on se, mistä saadaan riittävästi hoitajia. Hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää eri arvioiden mukaan 4 000–5 000 uutta hoitajaa lähivuosina. Sote-alojen koulutuspaikkoja onkin nostettava, jotta henkilökuntaa on riittävästi. Lisäksi jouduttaneen höllentämään ulkomaisen työvoiman tarveharkintaa.

Hallitus on oikealla tiellä. Nyt on vain pidettävä huoli siitä, että tavoitteet ja lausuntokierrokselle lähtenyt lakiesitys toteutetaan määrätietoisesti. Vanhushoidossa ilmenneiden epäkohtien jälkeen muuta vaihtoehtoa ei ole.

MAINOS

Kommentoi

Vaalit meni jo ketä kiinnostaa pitäs kuitenkin kiinnostaa ikänsä verojamaksaneet Suomea rakentaneet tuossa jamassa hävetkää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kello aamulla yli kymmenen eikä vielä aamupalaa vanhus ollut saanut.Onko tämä hyvinvointi valtio.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomessa on "eläinsuojelulaki" ! on niin ankara ettei laki anna jossitteluille varaa. Silti suomessa ei vanhuksia hoideta "edes" välttämättömiä päivittäisä/viikottaisia tarpeita, jatkuvasti saa lukea/ nähdä mediasta kuinka hoitolaitoksissa on puutteita.
Poliitikotkin "VAIN" pallottelee hoitajamitoitusta, kun "muka" ! ei ole varaa maksaa palkkaa. Poliitikoille/avustajille kyllä löytyy palkankorotuksia välittömästi , olipa pudjettiiriihi mikä tahansa, VAAN ei hoitajille ole varaa maksaa "riittävää" palkkaa.
Hyvinvointi palveluista kiistellään koko ajan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luin lehdestä Suomen liikenneministeriön rahan käytöstä, jäi mieleen ministeri Bernerin glögijuhlien kustannus 13 000 euroa ja puhelimella tehtyjen videoiden kustannus 50 000 euroa. Entäpä puoluetuet ja valtion yhtiöiden rahanjakaminen hyvä-hyvä-veli verkostolle. Mitä rahoja jaetaan Suomesta "kehitysmaille", ovat rikkaampia maita kuin Suomi. Tämä on vain kalpea aavistus Suomen byrokratian tehottomuudesta ja piilikorruptiostakin. Kehdataankin näytellä Suomen kansalle köyhää ja kipeää, "kaikki maksaa". Jos Suomessa ei ole rahaa terveydenhoitoon ja vanhusten hoitoon, niin sitten ole rahaa eduskunnan toimintamenoihin sekä palkkioihin, yritystukiin, kehitysapuun, sotalaivoihin, hävittäjiin, Venäjän raja-asemiin, suurlähetystöihin, ministeriöiden edustuskuluihin, presidentin palkkioihin eikä varsinkaan tyhjänpäiväisiin valtion edustuskartanoihin sekä presidentin "huvimajoihin". Miettikääpä ihmiset vähäsen, mitä Suomessa oikein tehdään silmiemme edessä valtion rahoilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hoitaja/henkilöstö-tarpeen kuvaus mittarilla: 0,5 ... 0,7 on ihan paikallaan. Tämä kuitenkin pitäis liittää oikeasti kyseisten hoito/hoivayksiköiden laadukkaaseen johtamiseen. Ehkä koko toimialan uudelleen suunnittelulle olisi sijaa. Eräässä tutkimuksessa selvisi, että hoitajat Suomen sairaaloissa suorittavat muita kuin välitöntä hoitotyötä varsin suuressa määrin. Esimerkiksi: yhteenlaskettuna HUSin hoitajamäärän verran työpanosta hoitajat laittavat materiaalien käsittelyyn liittyviin tehtäviin suomalaisissa sairaaloissa. Tämä on hyvä (lue huono) esimerkki huonosti järjestetystä ja johdetusta työstä hoitolaitoksissa. Eli kun hoitaja kantaa vaippalaatikkoa varastosta osastolle ja osaston varastosta potilashuoneeseen - kyse on hoitotyöstä. Jos saman homman hoitaa vaikkapa robotti (ainakin lähituevaisuudessa) niin kyse ei enää olekaan hoitotyöstä. Ennen robottien tuloa homman voi hoitaa vaikkapa joku merkonomi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyse on siitä että haamulistat saa virallisesti olla olemassa jonne opiskelijat ja käypäläiset nimetään vaikkei mäy kuukausiin. Myös hlökohtaiset avustajat lasketaan mukaan. Varma kuolema siis väijyy

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä vanhustenhuoltoon tarvitaan mitoitus hoitajamäärästä. Mutta ei kannata jättää erikoissairaanhoitoa tuuliajolle. Myös elämän alkupään hoitoon tarvitaan panostusta, vaikka syntyvyys laskee. Vastasyntyneet ja synnynnyttävät naiset tarvitsevat ja ansaitsevat laadukasta ja hyvää hoitoa myös. Nyt heidän hoitoaan kurjistetaan koko ajan. Ei ihme, että syntyvyys laskee. Jos et usko, käväise OYSissa. Minä kävin. En menisi enää sinne synnyttämään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mielenkiintoista mistä hoitajat, kun tällä hetkelläkin mennään laatusuositusten alapuolella eli 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohden. Monissa paikoissa todellisuus on 0,3-0,4 hoitajaa asiakasta kohden. Monissa paikoissa joissa laatusuositus katsotaan toteutuneen niin monesti potilaita on ylipaikoilla koko ajan vaikka tämä pitäisi olla vain väliaikaista. Näin rikotaan laatusuositusta koko ajan. Joten tämä tarkoittaisi hoitajien määrän melkein kaksin kertaistamisen. Joten hoitajien määrän nostaminen on katsottu tässä valossa alakanttiin. Todellisuus on, että hoitajia tarvitaan 5200-6000 lisää, että tuleva 0,7 hoitaja mitoitus toteutuisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä uudistuksessa on kyse henkilöstömitoituksesta ei hoitajamitoituksesta, eli huonommaksi menee. Tämä siis tarkoittaa sitä että hoitajia ei välttämättä tarvitse olla yhtään enempää kuin nytkään. Tässä taas sumutetaan veronmaksajaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä! Mutta sitten kun aletaan laskemaan kustannuksia, niin yksityiset joko kuppaavat kaupungilta rahat tai pitää palata takaisin kunnan omiin vanhustentaloihin. Vuosittaiset kustannukset / hoidettava alkavat kasvamaan ihan miehekkäiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

KAnnattaa miettiä, että kohta sitä jokainen apua tarvitsemassa ja silloin on turha valittaa kun ei saa kunnollista palvelua. Todellisuus on, että ei tarvita yhtään enempää hoitajia jos ruokailut järjestetään niin, että keittiöpuolen henkilö on siinä ja myös lääkkeen jakajana toimisi koko yrityksessä lääkkeiden jaosta vastaava. Näin hoitajille jäisi runsaasti aikaa asiakkaille. Joten jos lähdetään siitä, että kunnilla asiat oli aikaisemmin hyvin mutta koko ajan on pyritty säästämään ja eri vastuu alueilta on työntekijöitä vähennetty ja niiden työtehtävät ovat hoitajille laitettu vastuu tehtäviksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvä että tunnustetaan tosiasiat ja laaditaan toimintasuunnitelma ja aikataulu sen toteutukseen realiteetit huomioiden. Rahahan on vain tahdosta kiinni, mutta uuden henkilöstön kouluttaminen vie aikansa, kuten lakiesityksestäkin nähdään.
Silmiinpistävää on, kuinka maan "kykypuolueeksi" itseään tituleeraava kokoomus hallituksessa ollessaan raivokkaasti vastusti kaikkia hoitajamitoituksia ja oli siirtämässä kaikkea muutakin terveydenhoitoa näille ongelmatoimijoille. Nyt kun näyttää, että mitoituksen minimit kirjataan lakiin, nostetaan mahdoton äläkkä, että kun tarvittavia hoitajia ei ole hallituksella mistä ottaa välittömästi tässä ja nyt hommiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

On tämä hommaa kun puhutaan millä tämä rahoitetaan nyt on kyse suomalaisista jotka on tehneet töitä tämän hyljeksivän yhteiskunnan eteen.Maahan otettiin v 2015 35.000 tuhatta pakolaista silloin ei puhuttu millä tämä rahoitetaan rahat löytyi heti.Pulinat poi ja rahat tiskiin eikä mitään siirtymäaikoja tämä pitää toteuttaa välittömästi ja heti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siirtymä ajankohta on sen takia koska joka vuosi eläkkeelle siirtyy myös ihmisiä niin on mahdoton tehtävä heti mitoutus saavuttaa. Vanhushoidon puoli ei muutenkaan vedä työntekijöitä koska palkkaus ei ole suuri siihen nähden kuinka paljon työssä on vastuuta ja hoitajat joutuu asukkaiden saattohoidosta vastaamaan. Joten työ on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Palkkaukseen pitäisi tulla noin 30 prosentin korotus niin silloin työ olisi tasavertainen muihin hoitotöihin verrattuna. Hoitotyön palkkausta on sanottu hyväksi, mutta todellisuus on toinen. Hoitotyön tuntipalkkaus on suomessa euroopan pienimpiä. Suomessa pitäisi hoitajien palkat nousta 30 prosenttia ja silti jäädään jälkeen muista maista palkkauksessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.10.

Fingerpori

15.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image