Pääkirjoitukset

Tornionjoen lohi voi huonosti - syy on epäselvä, mutta se pitää selvittää

KUVA: Jarmo Kontiainen
Pääkirjoitukset 22.7.2019 6:00
Pääkirjoitus

Tornion- ja Muonionjoella kalastavat ovat taas törmänneet kuolleisiin ja sairaisiin lohiin.

Kalojen ongelmiin ei ole vielä löytynyt selkeää syytä, mutta sen tutkimiseen pitää paneutua.

Tänä kesänä Tornion- ja Muonionjoella lohta kalastavat ovat taas törmänneet kuolleisiin tai sairastuneisiin lohiin. Tilanne on kalastajien mielestä niin huono, että he luonnehtivat kesää katastrofiksi (Kaleva 18.7.).

Joessa on kaloja, jotka käyttäytyvät terveestä lohesta poikkeavalla tavalla. Ne uivat pinnassa laiskasti eivätkä tartu syötteihin. Vaikka lohta on noussut jokeen kohtuullisen paljon, on lohisaalis romahtanut.

Tornionjoen lohikesä alkoi Luonnonvarakeskuksen (Luke) nousulohiseurannan mukaan varhain ja lupaavasti. Varhaisen alun jälkeen kutuvaelluksen tahti hiipui, eikä nousulohien määrä ole kasvanut samaan tahtiin kuin parhaina vuosina. Viikko sitten Luken julkaiseman tiedon mukaan kaikuluotain on huomannut yli 46 000 lohen ohittaneen Kattilakosken seurantapaikan. Vilkkaimpana päivänä heinäkuun alussa seurantapaikan ohitti yhtä vaille 3 700 lohta.

Kuolleita ja sairaita lohia on löytynyt Tonionjoelta ja sen yläpuolelta Muonionjoelta aikaisempinakin kesinä. Viitteitä Tornionjokeen nousevien lohien huonosta kunnosta on tänä vuonna havaittu jo Perämerellä. Kaloilla on Luken erikoistutkijan Atso Romakkaniemen mukaan ollut verestäviä ihovaurioita vatsan alueella ja vatsapuolen evissä. Ilmoituksia samanlaisista vaurioista on tullut myös etelämpää merialueilta.

Tutkijan mukaan vauriot ovat osittain luonnollisia ja kalastuksen aiheuttamia. Niistä ei kuitenkaan löydy selitystä Tornionjokeen nousevien jokien vaivoille. Kuolleissa kaloissa ei välttämättä ole näkynyt minkäänlaisia ulkoisia vaurioita.

Romakkaniemi arvelee Tornionjokeen nousevien lohien ongelmien alkulähteen olevan jossain merellä. Mahdollisia taudinaiheuttajia on useita, mutta selkeätä syytä ei ole pystytty osoittamaan.

Lohenkalastajat ovat moittineet ennen Evirana tunnetun Ruokaviraston ja ruotsalaisen SVA:n toimintaa kalakuolemien selvittämisessä. Jokivarressa ihmetellään myös sitä, ettei Luke lähetä koepyydystämiään kaloja Ruokavirastolle. Romakkaniemen mukaan Luke on tarjonnut yhteistyötä, mutta siihen ei tartuttu.

Jokivarren asukkaat ja kalastajat epäilevät, että Ruotsin Kaunisvaarassa uudelleen toimintansa aloittanut kaivos ja sen päästöt rajajokeen voisivat olla yhteydessä kalakuolemiin ja kalojen sairauksiin. Romakkaniemi ei pidä sitä todennäköisenä ongelmien syynä.

Vaikka nousulohien määrä Perämereen laskevissa joissa vaihtelee vuosittain, on lohikantojen elpyminen jatkunut jo pitkään. Hyvä kehitys täytyy saada jatkumaan. Tornion- ja Muonionjokeen nousevien lohien ongelmien syiden selvittäminen ei saa kaatua viranomaisten yhteistyön puutteeseen, olivat ne sitten Suomen tai Ruotsin puolella. Lohi ja sen myötä kalastusmatkailu ovat niin arvokas asia, että tutkimiseen pitää löytää riittävästi rahaa. On myös pidettävä huoli, ettei lohta kalakantoja uhrata kaivoshankkeille, ei nykyisille tai tuleville. Kaivosten ikäviä ympäristövaikutuksia on jo riittävästi nähty.

MAINOS

Lue lisää aiheesta

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

Aika viidakon joutuu lohi tulemaan kutupaikoille. Muutama sata rysää itämeri- tornionjoki suu välillä, jos 5-10 rysässä käy ja viskotaan pois kyllä se pinta vaurioituu. Sitten kun on päästy tornionjoelle on punttia ja kulkuverkkoa sikinsokin. Onhan se ihme jos ei joitakin naarmuja ole matkalla tullut. Väitän koko ongelman johtuvan em, syistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kukkolankoskella laitetaan puita koskeen lippoamista varten, kolhiiko nämä puut ja niiden siirtely paikasta toiseen koskessa lohia. Entäpä lippohaavin huitominen vuorokaudet ympäriinsä koskessa, kolhiiko sekin ohi kulkevia lohia. Joku tolkku pitää olla lohen ja siiankin pyynnissä, vähäksi käypi ennen kuin loppuu kokonaan. Peiliin katsomisen paikka Torniojoella, ahneus ja kateus vie kalat vesistöistä, vanha kansa sen tiesi jo aikoja sitten.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Parempi pyytää kalat merellä, eikä päästää niitä jokeen kuolemaan. Menee hukkaan hyvää ruokaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä sitä tietää jos ihminenki siitä jotain vois saada ja kuulemma merelläkin on havaittu samoja vaivoja lohilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt uutisoinnissa loistaa Tornionjoen lohen sairaudet, "tutkijat ei usko kaivosten aiheuttavan".... eikä Ely-keskus havaitse vesistön tilassa muutoksia. MIKÄ ON TILANNE SIMOJOEN LOHISSA, kuinka suuri osa Simojokeen nousseista mätänee jokeen omia aikojaan? Minusta siinä on yksi indikaattori sille, ovatko kalat "saitaita" jo meressä kevätvaelluksellaan? Kuka osaa tähän vastata?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuntuu hieman kummalta ettei viranomaisia kiinnosta, mutta kiinnostaisikko paremmin, jos veisi kaupojen hyllyille asti päässeet lohifileet, joissa osin homeilta vaikuttavia läikkiä lihassa.
Tälläiset fileet kyllä jää ostamatta ja huomannut myös sen, että kauppiaat joutuvat lyömään tälläiset tuotteet tarjoukseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi pyhä jysähdys Ruottalaiset laskevat kaivosjättee Muoniojokeen syy on päivän selvä Ruottalaisten oma Talvivaara joka tuhonnut vuosenvesistöt ja joet.Mikä huvintavinta maksamme miljardea verorahoja pystyssä pysymiseen sangen huvintavinta kullat ja jalokivet menee Saudi-Arabian loistohotelien vesihanoihin ja ammeisiin.Mitä Väestö saapi saastuneet lähi-ympäristön vesistöjä kuormittaa jo'avo-hakkuut joiden pinta-aineet fisforit,humukset-ja kiintoaineet...Puskin Itä-kaira

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaunisvaarasta. Kovin alkeellinen malli miten huolehtia likavesistä,suodatetaan jängän läpi. Lopputulos tämä että kaivosvedet tulee melkein raakana väylään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kemijoen kirjolohetkin, ainakin yksi jonka näin koskessa, ovat kuin Tornijoen zombielohet: pintanahka rikki ja ei kelvannut viehe, suuhun antoi tukkia. Yritin kirjolohta tartuttaa vieheen koukkuun leuan alta, mutta ei antanut ottaa kiinni, päällä töni vieheen pois, sitten virta vei kalan pois. Kirjolohi oli sairas, aivan varmasti, viime kesänäkin oli kalatautia kirjolohen kasvattamolla, kirjolohet pitikin tuoda Etelä-Suomesta Kemijokeen. Nyt teoriaani: Kemijoella kalastaneet ovat vieneet kalasairauden Tornionjokeen kalastusvälineillään ja veneissäkin kulkeutuu lohelle taudinaiheuttajia. Norjassa yritetään estää kalasairaudet desinfioimalla vieheet ja muut kalastusvälineet ennen kalastusta, Torniojoellakin pitäisi näin tehdä. Lohi on herkkä kalalaji, sen elinvoimaisia kantoja on suojeltava ja kalastettava hyvin hyvin harkiten ja varsinkin puhtailla välineillä. Opetelkaa ihmiset elämään oikein, ei aina tarvitse ahnehtia kaikkea vesistöistä pois.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei lohen sairauksia kaivokset aiheuta vaan lahopuumetsään mennyt kalastuslain mullistus. Ei -uudistus vaan mullistus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaivostoiminnan myrkyt ja sernopyyl, siinäpä aiheuttajat. Vaivat ja seuraukset ilmenee aina myöhemmin altistuksesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Viallisia kaloja on jo merellä ja vauriot tulehtuvat ku lohet pääsevät likaisiin jokivesiin. Oma arvaukseni syyksi on varhennettu kalastus merellä. Kalastajat pitävät lohia pyydyksissä ja poimivat sieltä parhaiten kaupaksi menevät kalat. Huonoimmassa tapauksessa vapautettu kala joutuu seuraavaan loukkuun jossa iho vaurioituu entisestään. Vikaisia kaloja on havaittu useissa joissa mm tuossa oulujoessa alakanavalla ja ruotsissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Siis oleks sie tosissasi nämä lohet nousee maailman suurimmasta ongelmajäte laitoksesta nimeltään itä meri ja sie meinaat että syy on likainen jokivesi

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaivos on syyllinen,ei lohi kestä niitä myrkkyjä mitä sieltä lasketaan jokeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No, esitäpä nimimerkki Karia väitteesi perustaksi analysoituja tuloksia niistä Tornionjoen vesinäytteistä, jotka sisältävät kaloille toksisia/letaaleja pitoisuuksia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

239 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Husu persuihin

Se on joukkoomme liian älykäs, ei oteta. Me erottuisimme muut tolloina. Lue lisää...
PERSU

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

13.11.

Fingerpori

13.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image