Pääkirjoitukset

Tie­de­ra­hoi­tus­ta pakko lisätä

Pääkirjoitukset 11.6.2018 6:00
Pääkirjoitus

Suomi on säästänyt itsensä ulos kansainvälisen tason tutkimuksen ja innovaatioiden kärkipaikalta.

Entisestä edelläkävijästä on tullut kymmenessä vuodessa perässähiihtäjä. Se heikentää kilpailukykyä.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomi tiedettiin maailmalla huipputeknologian ja korkean tason osaamisen maaksi, jossa valtio oli sitoutunut vahvaan koulutuspolitiikkaan ja laajaan tutkimus- ja kehitysrahoitukseen.

Koulutustaso oli ehdotonta kärkeä 35 kehittyneen OECD-maan listauksissa. Väkimäärältään pieni valtio ihastutti. Moni taho haki Suomesta oppia koulutukseen ja teknologiseen tuotekehittelyyn.

Tänään on toisin. Suomesta on tulossa kovaa vauhtia perässähiihtäjä, kun kaksi hallitusta on leikannut tutkimus- ja kehitysrahoja peräjälkeen.

Takavuosien edelläkävijyys ei ollut sattumaa, vaan se perustui harkittuun tiedepanostukseen.

Parhaimmillaan Suomi sijoitti tutkimukseen ja kehitys- ja innovaatiotoimintaan neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan (bkt). Sijoitukset tuottivat teknologian ja tieteen huippuja.

Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi leikkasi monen EU-maan tutkimusrahoitusta, mutta säästökuuri tuntui varsinkin Suomessa, jossa oli totuttu tiettyyn tasoon.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ensimmäisenä toimintavuotena rahoitusosuus kutistui 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Romahdus ei voinut olla näkymättä käytännössä. Esimerkiksi innovaatiorahoituksesta huolehtinut Tekes menetti tutkimusrahoja satoja miljoonia euroja säästöjen vuoksi.

Hallitus tuskin on sivistys- ja yliopistovastainen, kuten on väitetty, mutta ymmärtämätön se on ollut. Poliitikoilla on ollut vaikeuksia hahmottaa, että virheellisesti kohdistettujen säästöjen vaikutus näkyy yhteiskunnan kehityksessä pitkään. Valtion budjetista hetkellisesti säästetty raha on muuttumassa menetetyksi kilpailukyvyksi.

Säästöleikkurin seurauksena Suomi uhkaa tipahtaa kehityksen kelkasta tutkimuksessa ja innovaatioissa.

Aivan suotta eivät Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professori Erkki Ormala ja tutkimusjohtaja Yrjö Neuvo ole muistuttaneet (HS 4.6.), että kansainväliset yritykset arvioivat sijoittumismaitaan myös sen mukaan, millainen osaamistaso on tarjolla ja mitkä ovat innovaatiotoiminnan edellytykset.

Yrityksen näkevät, että näiden tekijöiden kunnossapidossa Suomi ei ole viime vuosina kunnostautunut. Tässä suhteessa kilpailukyky on varmuudella heikentynyt.

Huolestuttava ilmiö on myös niin sanottu aivovienti eli korkeasti koulutettujen siirtyminen Suomesta muualle.

Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton laskelmien mukaan Suomesta lähti yli 3 000 tutkijakoulutettua ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin vuosina 2005–2015. Tulijoita oli huomattavasti vähemmän, mikä ei riitä tasaamaan osaajien menetystä.

Suomen talous kasvaa, joten koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta on huolehdittava. Panostuksen nosto takaisin neljään prosenttiin ei tosin enää riitä. Kilpailu on Suomen ottamien välivuosien aikana koventunut.

MAINOS

Kommentoi

Kun teollisuuden T&K-sektori supistui, valtion olisi itse pitänyt investoida tutkimukseen vastaavalla määrällä pitääkseen tutkijat kiinni tutkimustoiminnasta. Sen sijaan valtio säästi itse tukimuksesta minkä pystyi. Sen seurauksena tuhannet tutkijat ovat siirtyneet ulkomaille, jääneet työttömiksi tai työllistyneet muille aloille (sukulaiselle säälityöhön, muuthan eivät tohtoreita palkkaa periaatteesta.)

Nyt tietenkin hallitus aikoo tehdä jätti-investointeja tutkimukseen ja kaikkeen muuhunkin hyvään ensi vuoden budjetista. Se on sinänsä hienoa, mutta mitä erikoista ensi vuodessa on?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

SÄÄSTÄMISEN INHOTTAVA KEVEYS

Tasamaantallaajien maassa on aina osattu keveästi säästää seuraamuksista välittämättä mutta kun olisi tarvittu rohkeaa panostamista, siihen ei ole useinkaan löytynyt rohkeutta. Verotusohjelmien määräaikaisella suuntauksella olisi helppo nopeastikin panostaa mm yritysten investointi-intoon ja sitäkautta tarve todelliselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle tie olisi auki. Meillä on pidetty myös velkaa paheena, kun taas kaikki ymmärtävät, että se on lainattua pääomaa, joka tuottaa myös velanmaksukykyä. Eikä pidä unohtaa tasamaan takamaille ja takakammareihin sitoutunutta tietotaitoa, joka kansantaloudellisesti tuottaisi vapautuessaan mitä ihmeellisinpiä tarinoita. Millä saadaan se itsepohdiskelun tulokset jatkojalostukseen, muullakin kuin valtion kiusaamisen tavalla. Mielikuvituksen ja tarkan tieteen yhdistäminen on meidät suomalaiset ennenkin nostanut notkosta nousuun, ei koskaan kannata unohtaa kuuntelutietotaitoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Professoriliiton ja Tieteentekijöiden liiton laskelmien mukaan Suomesta lähti yli 3 000 tutkijakoulutettua ulkomaisiin tutkimuslaitoksiin vuosina 2005–2015." Lisäksi tutkijakoulutettavia on työttömänä Suomessa noin 1300. Tutkijaksi kouluttaminen maksaa yhteiskunnalle noin 300 000 euroa, joten yli miljardin investointi on jäänyt hyödyttämättä suomalaista yhteiskuntaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Hallitusvalittelijat ovat tyytymättömiä omaan elämäänsä samoin kuin ay-valittelijat, jotka avaavat joka päivä ainakin yh... Lue lisää...
miksi aina haukutaan...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

25.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image