Pääkirjoitukset

Suomi, dieselien hautausmaa?

Pääkirjoitukset 3.3.2018 6:00
Pääkirjoitus

Saksassa tehdyt päätökset voivat johtaa siihen, että vanhojen dieselautojen tuonti Suomeen kiihtyy.

Autoilijat ovat vaikeassa tilanteessa. Hallituksen pitäisi linjata erilaisten ajokkien verotus pitkäksi aikaa eteenpäin.

Puheet dieselautojen ajautumisesta tiensä päähän kiihtyivät alkuviikosta koko Euroopassa. Saksan korkein hallinto-oikeus vahvisti kahden alemman oikeuden päätöksen, jonka mukaan dieselajokkien pääsyä Düsseldorfin ja Stuttgartin keskustoihin saa rajoittaa ilmanlaadun parantamiseksi.

Vaikka dieselajokit päästävät vähemmän hiilidioksidia kuin bensiinikäyttöiset, dieselautot työntävät taivaalle bensiiniautoja selvästi runsaammin typenoksideja. Typpidioksidi on hengitysteitä ärsyttävä kaasu, joka kiusaa esimerkiksi astmaatikkoja ja lisää hengitysteiden tulehduksia.

Typenoksidien ohjearvojen ylitykset ovat Saksan suurkaupunkien keskustoissa olleet arkipäivää. Nyt on todennäköistä, että määräykset aletaan ottaa vakavammin.

Dieselajokkien osuus kaikista uusista autoista kasvoi Euroopassa vuosien ajan. Nyt käsillä näyttää olevan suuri käänne.

Jo ennen oikeuden päätöstä dieselautojen hinnat olivat Saksassa kääntyneet laskuun. Nyt edessä on hintojen entistä jyrkempi putoaminen. Kaupungistuneessa maassa ei monenkaan kannata pitää ajokkia, jolla saa ajella vain pikkukaupungeissa ja kyläteillä.

Tiukkeneviin päästörajoituksiin törmääviä autoja on Saksassa miljoonia. Vaikka muutaman vuoden ikäisiin dieselajokkeihin voidaan jälkiasentaa tehokas päästöjärjestelmä, sen hinta on kova. Siksi melkoinen osa vanhemmista ajokeista autoista löytynee pian netin myynti-ilmoitussivustoilta.

Käytettyjä saksalaisautoja on vuosien aikana viety ulkomaille miljoonia, kuusinumeroinen määrä Suomeenkin. Ei tarvita korkeaa matematiikkaa sen ennustamiseksi, että vanhojen dieselien tuonti Suomeen kiihtyy ja hinnat täällä laskevat.

Suomen liikennepoliittisiin tavoitteisiin on kuulunut ikääntyneen autokantamme uudistaminen. Siksi vanhojen autojen omistajille on tarjottu romutuspalkkioitakin.

Autokannan uudistamisella on pyritty vähentämään päästöjä. Nyt tämä tavoite uhkaa murentua.

Suomi on reagoinut EU:n päästövähennyslinjauksiin asettamalla tavoitteeksi sen, että Suomessa olisi vuonna 2030 jo 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa. Tavoite on hyvä, ja iso osa autoilijoista myös mielellään ajelisi ympäristöystävällisesti.

Tällä hetkellä täyssähköauton ostaja tai pitkäaikaisvuokraaja saa 2 000 euroa hankintatukea. Kun sähköautojen hinnat ovat 10 000–15 000 euroa vastaavaa polttomoottoriautoa korkeampia, tarvitaan edellisen ostajalta ympäristönsuojelutahdon ohella paksua lompakkoa.

Näin siitä huolimatta, että sähköautojen käyttökustannukset jäävät mataliksi ja että ajoneuvovero on pieni.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) totesi hiljan, ettei uusia autoilun verotuspäätöksiä ole tällä hallituskaudella tulossa. Hallitus loi siis komean tavoitteen, mutta keinot jäivät puolitiehen.

Kun erilaisten ajokkien verokohtelusta ei pitkällä jaksolla ole hajuakaan, moni autoilija miettii sitä edullista saksalaista dieseliä.

MAINOS

Kommentoi

Samalla uusien diesel-autojen myynti romahtaa. Käytetystä dieselistä pääsee eroon nopeammin kuin uusista.

Lähipäästöt aiheuttavat merkittävää haittaa kaupungeissa, mutta paljon vähemmän maaseudulla. Siten ei paljon haittaa, jos maalaiset tai pääosin maalla ajelevat kaupunkilaiset tuovat vanhoja dieseleitä (kunhan moottoriteiden lähimaille ei rakenneta mitään asutusta varsinkaan). Kaupunkien keskustojen päästöjä sen sijaan pitäisi rajoittaa rankemmin.

Dieselien optimaalista valtakunnallista sijoittumista voisi edistää alueellisella diesel-verolla, eli käyttövoimavero porrastetaan asuinpaikan ja dieselpolttoainevero myyntipaikan suhteen siten, että maalla maksetaan vähemmän veroja kuin kaupungeissa. Se olisi hieman pehmeämpi keino kuin kielto, jota on vielä kovin vaikea valvoa.

Toisaalta valtio voisi edistää vähäpäästöisten biokaasuautojen lisääntymistä poistamalla sen käyttövoimaveron. Nyt biokaasuautolla pitää ajaa yli 10 000 km vuodessa, jotta se kannattaisi bensa-autoon verrattuna, vaikka samaan hintaan saisi (ja saakin romutuspalkkiolla, merkistä riippuen). Ja kaasuasemiakin tarvittaisiin kaupunkeihin, myös ympäri maan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Autoilussa on vallalla yksi totuus kertakäyttötotuutena.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan länsiosassa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Koillismaata sekä Lounais-Lapissa lounaistuuli on voimakasta päivällä, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa on 60 000 työssäkäyvää köyhää

Kyllä. Uskallanpa väittää, että ne samat ihmistyypit, jotka täällä tuvassa valittavat ja kitisevät lähes kaikesta ovat ... Lue lisää...
TRJ

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

20.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image