Pääkirjoitukset

Suomelle lankeaa työläs EU-urakka – uusi pu­heen­joh­ta­ja­maa aikoo ainakin ajaa nykyistä kun­nian­hi­moi­sem­paa il­mas­to­po­li­tiik­kaa

Suomesta tulee ensi maanantaina EU:n puheenjohtajamaa kolmannen kerran jäsenyytemme aikana. KUVA: Ollanketo Saija
Pääkirjoitukset 26.6.2019 6:00
Pääkirjoitus

Suomi aloittaa ensi viikon alussa EU:n puheenjohtajamaana. Puolivuotiskausi tulee olemaan monestakin syystä työläs.

Suomesta tulee ensi maanantaina EU:n puheenjohtajamaa kolmannen kerran jäsenyytemme aikana. Aiemmat kerrat olivat vuosina 1999 ja 2006.

Puheenjohtajan urakka on periaatteessa aiemmista kerroista keventynyt. Puheenjohtajamaa ei enää vedä huippukokouksia, ei myöskään ulkoasiain neuvostoa. Edellisiä johtaa EU:n pysyvä puheenjohtaja ja jälkimmäisiä unionin ulkoministeriksikin kutsuttu ulkoasiain korkea edustaja.

Kevyeksi puheenjohtajan taakkaa ei voi silti kutsua. Puheenjohtajamaa esimerkiksi suunnittelee ja vetää EU:n keskeisen elimen eli neuvostojen kokouksia työryhmätasolta aina ministerikokouksiin.

On ainakin kolme muuta asiaa, joiden takia Suomen ministereillä ja virkamiehillä on edessään hikinen puolivuotisjakso. Ensinnäkin lokakuun lopussa umpeutuu takaraja, johon mennessä Britannian EU-eron pitäisi ratketa.

Mitä tuolloin tapahtuu ja mitä sitä ennen tapahtuu, on arvailua. Britannian mahdollinen tuleva pääministeri Boris Johnson lupailee jo uusia neuvotteluja EU:n kanssa.

Brexit siis pysyy otsikoissa ja kuluttaa EU-johtajien aikaa ja energiaa vielä kuukausia. Syksyllä edessä voi olla kaoottisia viikkoja, jotka tosin olisivat sekasortoisempia Britannialle kuin EU:lle.

Toinen iso asia on EU:n johtohenkilöiden valinta ja uusien toimielinten työn aloitus. Parhaassa tapauksessa EU:n johtajat saavat levällään olevat nimityskortit järjestykseen tulevan sunnuntain ylimääräisessä huippukokouksessa.

Jos nimitysruletista pyörähtää näkyville edes komission tulevan puheenjohtajan nimi, EU:n pysyvän puheenjohtajan, EU-parlamentin puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan valinnat on jo helpompi tehdä.

EKP:ssä on esillä myös kaksi suomalaisnimeä, Erkki Liikanen ja Olli Rehn, joiden kyvykkyyttä pääministeri Antti Rinne (sd.) on jo muiden EU-maiden johtajien tietoon tuonut. Tiistaina komission puheenjohtajapeliin ponnahti Politico-verkkolehdessä myös Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb.

Suomen puheenjohtajuuspöydällä ovat myös EU:n rahankäytön kehykset vuosille 2021–2027. Suomen kaudella aletaan keskustella jo siitä, paljonko jäsenmaat EU:lle maksavat ja sieltä saavat. Vastuupaikalla neuvotteluissa on eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.).

Puheenjohtajamaa ei pysty valitsemaan EU:n isoja teemoja mutta omia korostuksia voi tuoda esiin. Suomen hallitus julkistaa tavoitteensa tänään.

Hallitusohjelman ja aiempien puheenvuorojen perusteella voi odottaa, että Suomi aikoo korostaa EU:ta maailman ilmastopolitiikan johtajana sekä arvoyhteisönä.

Kummatkin tavoitteet ovat tulevaisuutta ajatellen aivan olennaisia, mutta niiden edistäminen on erittäin vaativa tehtävä. Ilmastopolitiikka jakaa vakavasti EU:ta, kun unionin hiilimaat haluavat jarruttaa yhteisiin, melko kunnianhimottomiinkin tavoitteisiin pääsyä. Rinteen kabinetin jäsenten kykyjä ja taitoja mitataan siinä, päästäänkö näissä asioissa eteenpäin.

MAINOS

Kommentoi

Ilmastopolitiikan kiristämisessä jo jouduttiin perääntymään, joten mikä tämän tavoitteen sisältö olisi? Hanavettä ja hiilikompensaatiokortit lahjojen sijaan näillä näkymin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Antilla kova homma saada digitalisaatio kuriin. Se saastuttaa jo enempi, kuin lentäminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko Suomessa kukaan ääneen pohtinut, miten Suomi hyötyy ilmastonmuutoksesta. Hyödyt ovat haittoja suurempia, näin perustellaan Kemijoenkin valjastaminenkin padoilla ja moni muu asia Suomessa, esimerkiksi kaivosalalla. Suomi ei voi mitään, jos ruskea karhu ja jääkarhu risteytyy, naalilla elinalue muuttuu, eskimoiden rekikoirilla ei ole käyttöä ja Jäämerellä kaivetaan maaperän rikkauksia otsa hiessä tulevaisuudessa. Suomessa elämä helpottuu ja rikastuu ilmastonmuutoksen myötä, näin se menee, hyvä, hyvä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huomasin yhtenä päivänä televisiota katsellessa, että EU:n puheenjohtajana on ennen Suomea Romania. En ole kuullut mitään uutista EU:sta, jossa Romanian johdolla on ratkottu Euroopan Unionin ongelmia, huippukokous on sentään pidetty Romanian pääkaupungissa. Brexit voi hyvin, pakolaisongelma jatkuu Välimerellä, Euroopan talous taantuu ja ilmastonmuutos jatkaa etenemistä entiseen malliin. Jos Romania selvisi tehtävästään EU:n puheenjohtajamaana, miksi ei Suomi. Suomessa on virkamiehiä enemmän kuin asukkaita pienessä kaupungissa, verorahoilla on helppo järjestää kokouksia ja tehdä kokouksiin esityksiä. Lobbarit huolehtivat, mitä kannattaa tuoda esille päätettäväksi. Suomi on kuin pska rattaassa Euroopan Unionissa, aina paikallaan mukana pyörimässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö se hallistesmaton maahaanmuutto ole nyt ja tulevaisuudessa EU:n suurin ongelama?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunnianhimo viittaa henkilökohtaisen edun tavoitteluun kansalaisten edun kustannuksella. Vaikea arvata, ketkä ovat maksajia ja ketkä voittajia. Suuryritykset lobbaavat itselleen etuja keinoja kaihtamatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

”Kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa”.
Tuosta aiheesta on helppo esittää muka kaikenlaista asialliselta kuulostavaa rajoitelistaa, mutta rohkeneeko Suomi käyttää muita asiantuntijoina, kuin ilmastohysteerikköjä.
Olisi varmaan todella tärkeitäkin asioita hoidettavana, mutta niihin vaaditaan asiantuntemusta, intomielinen fanatismi ei riitä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

249 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Tämä kehitys tulee vielä näyttään että työläisellä ei ole mitään vaikutus kanavaa etujensa ajamiseen. Työnantajat tulee ... Lue lisää...
Kertokkeepa

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image