Pääkirjoitukset

Suomalaiseen erä­maa­luon­toon mahtuu kulkijoita

Kansallispuistot saivat alkunsa 1930-luvulla tutkimusmatkailijoiden aloitteesta. Kuva Lemmenjoen kansallispuistosta. KUVA: Jussi Leinonen
Pääkirjoitukset 7.7.2019 18:09
Pääkirjoitus

Kansallispuistot Suomessa keräävät vuodesta toiseen entistä enemmän päiväretkeilijöitä sekä vaeltajia.

Luontokohteiden varustus kuluu tai lahoaa nopeammin kuin paikkoja pystytään korjaamaan. Puistoja voisi kehittää uusilla rahoitusmalleilla.

Eri puolilta Suomea löytyy 40 erilaista kansallispuistoa. Luontoelämys, eväiden syönti ulkona tai tulilla istuskelu vetävät väkeä niin, että kansallispuistoista huolehtiva Metsähallitus laskee kävijämäärien puistoissa kaksinkertaistuneen kymmenen vuoden aikana.

Kansallispuistoissa kirjattiin viime vuonna 2018 liki 3,2 miljoonaa käyntiä. Ylivoimaisesti eniten, noin 550 000 vierailua kertyi Pallas-Yllästunturille. Etelä-Suomen Nuuksio keräsi 345 000 kävijää sekä seuraavaksi eniten pohjoisen kohteista Urho Kekkosen kansallispuisto 340 000, Oulanka 200 000 ja Pyhä-Luosto 175 000 käyntikertaa.

Kansallispuistot Suomessa saivat alkunsa 1930-luvulla tutkimusmatkailijoiden aloitteesta. Innoittajana toimi kansallisromantiikka ja idea kansallismaisemasta. Mallia otettiin Yhdysvalloista, jossa sijaitsee maailman ensimmäinen 1872 perustettu Yellowstonen kansallispuisto. Uusia kansallispuistoja Suomeen perustettiin 1950-luvun lopussa, jolloin alueet olivat vielä kaukana koko kansan retkikohteista. Viimeisin 40:stä kansallispuistosta tuli 2017 Hossaan, jossa muodostettiin satavuotiaan Suomen kunniaksi retkeilyalueesta kansallispuisto.

Metsähallitus laskee, että kansallispuistoihin sijoitettu euro palautuu paikallistalouteen noin 10 eurona. Luontomatkailu tarjoaa työtä ja oheistuloa luontokohteen lähistölle, jossa turistivirrat jäisivät muuten olemattomiksi.

Pitkospuita, autiotupia tai nuotiopaikkoja ei kyetä kunnostamaan sitä tahtia kuin vanhat kuluvat tai lahoavat. Polttopuitakaan ei saada toimitettua aina tarpeeksi. Metsähallituksen Luontopalveluiden mukaan valtion rahoitus ei pysy korjausvelan kasvun mukana.

Kansallispuistoihin voi mennä pääsymaksutta, mutta pitäisikö niiden porteille tuoda jonkinlainen tukimaksu? Retkeilijät saattaisivat suostua maksamaan käyttämänsä palvelun kunnossapidosta. Maksullisuus ei kuitenkaan sovi jokamiehenoikeuksiin. Suomalaisessa luonnossa saakoon liikkua ja nauttia edelleen ilmaiseksi.

Yksi mahdollisuus on, että matkailuyrittäjät huolehtivat tarjontansa rinnalla yhä enemmän palveluista kansallispuistoissa. Matkailu- ja ohjelmapalvelureitit ovat joka tapauksessa laajentuneet kansallispuistoihin. Koiravaljakoilla niissä on ajettu jo pitkään, pyöräilijöille on avattu merkittyjä reittejä ja hiihtovaelluksia tuetaan moottorikelkoilla. Uudenlaista kysyntää saattaisi löytyä myös ratsastusvaelluksille tai porovaljakkoretkille.

Luontomatkailun kysyntä kasvaa Suomessa, ja kansallispuistoja on avattava myös kansainvälisille retkeilijöille. Vaikka puistot säilyttävät luonnon monimuotoisuutta, ne voivat tarjota kestävällä tavalla hyvinvointia edistävän nähtävyys- ja retkeilykohteen. Turvallinen polku ja palvelut lähistöllä mataloittavat tottumattoman kynnystä lähteä luontoon. Vaativaan patikointiin tottuneet voivat paeta kauemmaksi luonnon rauhaan, jonne ei ole vedetty pikkukengille sopivia pitkospuita. Suomalaiseen erämaahan mahtuu monenlaista kulkijaa.

MAINOS

Kommentoi

Metsähallitus parturoi metsiään satojen miljoonien eurojen edestä, kilpailuttaa yhteistyökumppaninsa puidensa kuljetuksissa "henkihieveriin". Silti rahaa ei ole luontopalveluihin, oletteko aivan järjissänne virkamiehet, ministerit ja varsinkin kansanedustajat. On tosi tosi sairasta menoa Suomessa nykyisin, anteeksi ilmaisuni.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jätettäisiinkö kuitenkin edes osa luontoa koskemattomaksi, luonnon eläimille omaksi reviiriksi? Ihminen kuluttaa, tuhoaa ja häiritsee jo suurinta osaa Suomen luontoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vain turisti ja se röyhkeä etuilija Etelä Suomesta voi saada pahan olon. Paljon kokemuksia ja ne on ikäviä. Hirveä etuilu. Loukkaavaa käytöstä. Vähettelyä vaikka ei sanaa sano. Saa tulla ja saa mennä. Parhaat kokemukset saksakaisita ja belgialaista. Jos oot hööli niin itse myös. Rikkautta pyytää matkustajat saunaan ja järveen ja toivoa: Tulkaa Suomeen uudelleen

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

44
Kataiselle Sitran johtopaikan hävinnyt professori Markku Wilenius: "Kyllä tämä herättää kysymyksiä, minkälaista politikointia tässä maassa tehdään"
40
"Täyssähköinen rekkaveturi maksaa tuplat" – Onko tulevaisuus sittenkin kaasu- eikä sähkörekoissa? Raahelainen Korsu Oy hankkii kokemuksia kaasu-Scaniasta
26
Stora Enso sai yt-neuvottelut valmiiksi, yhteensä 365 irtisanotaan – paperin valmistus Oulussa jatkuu syksyyn 2020 saakka
14
Taivalkoskelta löytyi kaksi hirvenruhoa, asiaa tutkitaan metsästysrikoksena – kansalaisilta pyydetään havaintoja
10
Tulikorit ja -padat yleistyvät kotipihoilla, mutta mistä puut? Polttopuiden hinnoissa ja laadussa on isoja eroja
10
Opetusministeri Li Andersson ensi viikon ilmastolakosta: Kouluissa hyvä keskustella pelisäännöistä, jotta vapaus mielenilmaisuun toteutuu
9
Analyysi: Saksan jättimäinen ilmastopaketti sai monet pettymään – Näin uudistus vaikuttaa Suomeen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi et halua maksaa veroja?

Jos elät työmarkkinatuella, sinun veroprosenttisi on -100. Kaikki, mitä saat, on toisten maksamia veroja. Itse et maksa ... Lue lisää...
Backstreet Boys

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

21.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image