Pääkirjoitukset

Suojasäätä Venäjän suunnasta

Pääkirjoitukset 7.6.2018 6:00
Kaleva

Aallonpohjan jälkeen EU:n ja Venäjän suhteet näyttävät yllättäen lämmenneen.

Perusongelmat ovat silti paikallaan. Venäjä pitää kiinni Krimistä ja jatkaa esimerkiksi sotkeutumistaan Itä-Ukrainan ja Syyrian tapahtumiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kävi tiistaina lyhyellä vierailulla Itävallassa. Wienissä kumpikin maa toi julki halunsa suhteiden kohentamiseen. Pohjaa tavoitteelle antaa se, että toisin kuin useimmat muut EU-maat Itävalta ei keväällä karkottanut yhtään venäläisdiplomaattia Britanniassa tehdyn entisen venäläisagentin ja hänen tyttärensä myrkytysyrityksen takia.

Puolueettomuuttaan korostava Itävalta on EU:ssa omanlaisensa tapaus. Mutta yllättävää lämpenemistä on viime viikkoina tapahtunut myös Venäjän sekä isompienkin EU-maiden välillä.

Vielä pari kuukautta sitten Venäjän ja EU:n suhteiden arvioitiin olevan syvimmässä aallonpohjassa sitten kylmän sodan. Taustalla olivat ja ovat myös vanhat repivät kiistat: Krim, Itä-Ukraina, Syyria, Venäjän vaikutusyritykset lännessä sekä talouspakotteet.

Siihen nähden muutaman viime viikon aikana on nähty odottamattomia kohtaamisia: kolme viikkoa sitten Putin otti kukkakimpun kanssa vastaan Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Sotshissa. Kaksi viikkoa sitten Ranskan presidentti Emmanuel Macron lensi Pietarin talousfoorumiin ja tapasi Putinin.

Viikko sitten EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kehotti lopettamaan Venäjän lyttäämisen ja luomaan taas yhteydet maahan.

Viimeisen kuukauden aikana EU:n ja Venäjän näkemykset ovat osuneet yksiin myös Iranin ydinohjelmaa koskevassa kiistassa.

Yksi keskeinen tekijä EU:n ja Venäjän suhteiden lientymisessä tulee Atlantin takaa ja isännöi Washingtonissa Valkoista taloa. Iran-kiistan ohella atlanttista suhdetta on vaurioittanut presidentti Donald Trumpin päätös asettaa tullit EU:n tuontiteräkselle ja alumiinille.

Putin taas tarvitsee kipeästi parempia suhteita Eurooppaan jo Venäjän talousnäkymien kohentamiseksi. Kun Atlantin yli puhaltavat koleat virtaukset, Putinille kyseessä on miljardien eurojen pelipaikka.

EU:n sisältä kuuluu jo ääniä, joissa vaaditaan ”tehottomien pakotteiden” purkamista. Jopa Italian uusi pääministeri Giuseppe Conte kehotti pakotteiden arviointiin. Hänen mukaansa ne heikentävät venäläistä kansalaisyhteiskuntaa.

Pakotteilla onkin kahdenlaiset seurauksensa. Putinin kannatusta ne ovat ilmeisesti nostaneet.

Silti EU:n ei pidä ryhtyä suhteiden lämmittämiseen periaatteitaan myymällä. Krimin miehitys on yhtä laiton kuin ennenkin.

Tiukka suhtautuminen Krimiin ja Venäjän toimiin Itä-Ukrainassa on edelleen kestävää politiikkaa. Venäjän operoinnin hyväksyminen olisi huolestuttava ennakkotapaus etenkin EU:n pienten jäsenmaiden kannalta. Onneksi keskeiset EU-johtajat kuten Macron ja Merkel eivät näytä antaneen asiassa myöten Venäjälle.

Keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa voidaan vahvistaa. Myöntyvyyspolitiikan tielle EU:n ei pidä keskeisissä arvokysymyksissä lähteä kuitenkaan vain siksi, että Trumpin kanssa on nyt vaikeaa. Tarvittavia askeleita suhteiden kohentamiseksi on odotettava nimenomaan Venäjältä.

MAINOS

Kommentoi

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Hallitusvalittelijat ovat tyytymättömiä omaan elämäänsä samoin kuin ay-valittelijat, jotka avaavat joka päivä ainakin yh... Lue lisää...
miksi aina haukutaan...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

25.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image