Pääkirjoitukset

Sirkkaa aterialle, nam!

Pääkirjoitukset 5.12.2017 6:00
Pääkirjoitus

Hyönteispohjainen ravinto saattaa olla arkea nopeammin kuin kukaan osasi vielä ennakoida muutama vuosi sitten.

Kotisirkkakasvattamoja on alkanut nousta sinne tänne pian sen jälkeen kun maa- ja metsätalousministeriö kertoi aiemmin syksyllä, että hyönteisten kasvattaminen ja myynti elintarvikkeena sallitaan Suomessa.

Samalla hyönteisala saatiin elintarvikevalvonnan piiriin. Raamatulliset sirkkaparvet on kesytetty tehotuotantoon ja kasvatuslaatikoihin. Hyönteisperäinen ravinto voi mullistaa perinteistä maataloutta ja ruokatuotantoa laajemminkin. Toukkakasvattamoita varten on Oulussa kehitetty jo tehokas laite, jolle on haettu patenttia (Kaleva 4.12.).

Leipomo- ja ruokapalveluyritys Fazer ehti tuoda ensimmäisenä tuotteensa kaupallisille markkinoille.

Yhtiö sai laajaa kansainvälistä julkisuutta, kun se esitteli äskettäin leipomansa hyönteisleivät. Yritys leipoo alkuvaiheessa leipiä, joiden raaka-aineena käytetään jauhoa, jonka joukkoon on jauhettu kuivattuja sirkkoja.

Hyönteisleipä onkin hyvä oivallus tutustuttaa suomalaiset sirkkapohjaiseen ravintoon. Leipomusten, puurojen ja laatikoiden joukkoon jauhetut ja rouhitut sirkat eivät herätä samanlaisia reaktioita kuin kaukomailla katukeittiöistä napostellut uppopaistetut suussa raksuvat otukset.

Hyönteisten käyttäminen ruoaksi ja elintarvikkeissa on mullistamassa perinteistä ruoka-ajattelua ja myös maataloustuotantoa. Sirkkakasvattamon perustaminen vaatii huomattavasti vähemmän tilaa ja pääomaa kuin lihakarjatilan tai sikalan perustaminen ja ylläpito.

Hyönteiskasvattamot voivat joka tapauksessa olla tulevaisuudessa merkittävä maatalouden sivu-elinkeino, vaikka eivät vielä syrjäyttäisikään päätuotantoa.

Elintarvikkeina käytettävät hyönteiset soveltuvat sekä ihmisravinnoksi että eläinten rehuksi. Hyönteiset voivat olla hyvä proteiinilisä esimerkiksi soijan ja papujen rinnalla. Ruokamessuille onkin tulevina vuosina lupa odottaa uusia maistuvia sirkka- ja toukkaherkkuja.

Hyönteisten hyvät ravinto-ominaisuudet on tiedetty pitkään. Tutkijat ovat vuosien varrella arvioineet, että hyönteismassan käyttö elintarvikkeena voisi ratkaista maailman nälkäongelman.

Sen lisäksi hyönteistuotanto on huomattavasti ekologisempaa kuin lihantuotanto, kun ei tarvita laajoja maa-alueita viljan ja rehun kasvattamista varten. Tunnistetut ympäristöhaitat ovat tiettävästi vähäiset. Useiden hyönteisten proteiini vastaa kalan, kanan ja punaisen lihan proteiinipitoisuuksia.

Monissa maissa hyönteisistä valmistetut ruoat ovat suurta herkkua. Jauheena, rouheena tai tahnana käytetty ruoka-aines tuskin tuottaa suuria ongelmia, toisin kuin kokonaisten kookkaiden sirkkojen syöminen.

Kun totutaan siihen, että hyönteiset ovat vain yksi raaka-aine muiden joukossa ja kun ruoanvalmistuksessa maku on kohdillaan, myös asenteet muuttuvat.

MAINOS

Kommentoi

Otsa hiessä sinun tulee hyönteisiä kasvattaa, se ei ole laiskan ja tietämättömän ihmisen työtä. Kuuntelin Ylen radio-ohjelmaa koulutustilaisuudesta hyönteistenkasvattajille. Hyönteisillä on monia vihollisia ja tauteja, koko hyönteispopulaatio voi tuhoutua hetkessä. Lääkkeitä ja antibiotteja ei saa käyttää hyönteisten hoidossa. Vuosien työ on aloitettava alusta. Kasvatusolosuhteet pitää olla vakaat näille uusille tuotantoeläville, oikeaa ruokaa ja kosteutta sekä lämpöä. Suomessa oikeanlaiset kosteus- ja lämpöolosuhteet tarkoittavat korkeita kustannuksia rakennustekniikassa ja energian käytössä. Hyönteisten kasvatus monine työvaiheineen on käsityötä, mutta Suomessa mietitään jo automatisoitua hyönteisten kasvatusta. Toivottavasti suomalainen hyönteisistä tehty ruoka maistuu ja tuottajat saavat hyvän hinnan tuotteistaan. Yrittäjä on palkkansa ansainnut, pitäkääpä kauppaketjut ja ravintolat tämä mielessä. Nam, nam suomalaisille tuotteille, kaikki maistuu.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

muutamassa vuodessa innostus hiipuu, kuten muillakin villityksillä. olihan esim leipäkoneet 20v sitten niin suosittuja ja kotona leivottu leipä ilman sirkkoja. nyt ne on varastoissa tai kierrätyksessä. olihan karppausleipää? ja nyt ei puhuta siitä mitään. tarkoittiko tuo karppaus, että ei syöty leipää lainkaan. en jaksanut aikanaan alkaa selvittään. olen seurannut eri villityksiä nuoruudesta -70 luvulta ja yleensä kaikki on hiipuneet, kuin pariston valo sitä polttaissa. veikkaukseni on, että niin käy tuolla sirkkaleivälläkin. jos sirkkoja on jauhon painosta vain 3%, ei se nälkäongelmaa tule ratkaiseen. höpö höpö juttua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

28
Koiteliin suunnitellaan uutta rakennusta – mukana ravintola, kokous- ja juhlatilat sekä saunatilat
24
Oulun kauppahallissa vuodenvaihteen jälkeen alkava remontti venyy jouluun – hallissa odotetaan kiihkeästi ratkaisuja
19
Kysyimme: Miksi dieselin hinta on jo sama kuin bensiinin?
16
Menot halutaan yhdessä kuriin – Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri selvittävät kustannustehokkuuden lisäämistä
13
Kunnianpalautus ammatilliselle koulutukselle – nyt tarvitaan asialliset tasokorotukset oppilaitoksien rahoitukseen Lukijalta
6
Suorapuheinen Pippa Laukka ohjaa laihduttamaan – Esko Eerikäisen aamumunakas vaihtuu puuroon
6
Poliisilta lisätietoa Kalajoen kuolonkolarista: Mercedeksen mittari pysähtyi 165 km/h lukemaan, lähellä ollut maanjäristysmittari rekisteröi törmäyksen

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Tämä jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä.

Tenava, olisit lainannut tämänkin Korkmanin sanomasta: "työtaistelu- toimiin on ryhdytty kevyin perustein ja osin poliit... Lue lisää...
Demokratian tekijä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.10.

Fingerpori

17.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image