Pääkirjoitukset

Säätytalolta kuuluu kummia – onko vyön­ki­ris­tys­ten aika oikeasti ohi?

Kansalaisia kiinnostaa, miten mittavat menolisäykset ja investoinnit on tarkoitus rahoittaa, kun tulevan hallituksen ei hallituksenmuodostaja Antti Rinteen mukaan tarvitse leikata menoja lainkaan. KUVA: Mauri Ratilainen
Pääkirjoitukset 23.5.2019 6:00
Pääkirjoitus

Hallitustunnustelija Antti Rinteen mukaan seuraava hallitus aikoo tehdä pysyviä menolisäyksiä ja mittavia investointeja leikkausten sijaan.

Tuhannen taalan kysymys on, miten tämä kaikki aiotaan rahoittaa.

Hallitusneuvotteluista Säätytalolta kuuluu kummia. Hämmennystä on herättänyt hallitusneuvotteluiden vetäjän Antti Rinteen (sd.) optimistinen lausunto, jonka mukaan tulevan hallituksen ei tarvitse leikata menoja. Päinvastoin, rahaa aiotaan käyttää merkittävästi sekä pysyviin menolisäyksiin että investointeihin.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan seuraavan hallituskauden menolisäykset olisivat miljardin euron luokkaa. Sen päälle tulevat vielä väyläinvestoinnit ja koulutussatsaukset. Niihin tarvitaan jopa kaksi miljardia euroa.

Kansalaisia kiinnostaa, millaisella talouspolitiikalla mittavia uudistuksia aiotaan rahoittaa. Tuoreessa muistissa on, että talouden tasapainotus ja valtionvelan kasvun taittaminen merkitsivät viime vaalikaudella säästöjä, leikkauksia, etuusjäädytyksiä ja epämiellyttäviksi koettuja työllisyystoimia. Onko vyönkiristysten aika oikeasti ohi?

Hallitusneuvotteluissa on menossa vaikein vaihe, kun rahoituskysymykset ladotaan pöytään. Vapaan visioinnin jälkeen unelmia on karsittava. Jäljellä on kovin vääntö talous-, ympäristö- ja verokysymyksistä. Valmista tuskin tulee vielä perjantaina. Aikaa tarvitaan enemmän myös sunnuntain Euroopan parlamentin vaalien takia.

Raha ei kasva puussa, ja talouskasvu on lähivuosina vaisua. Samaan aikaan väestön ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje painaa päälle. Työllisyysastetta on nostettava. Sekään ei välttämättä riitä, kun työssä käyvät ikäluokat pienenevät. Tuottavuuden parantamiseen kohdistuu suuria paineita.

Vaikeassa tilanteessa tarvitaan rohkeita toimia, jotta näköala tulevaisuuteen pysyisi valoisana. Terve realismi on silti säilytettävä. Raaka totuus on, että valtio saa lisää rahaa kiristämällä verotusta, ottamalla velkaa tai myymällä omaisuutta. Tuleva hallitus joutuu todennäköisesti käyttämään kaikkia kolmea keinoa jollakin tavalla.

Hallitusneuvotteluja käyvien osapuolten kesken on kuitenkin erimielisyyttä velanotosta ja valtion omaisuuden myynnistä. Vasemmistoliitto riitautti jo kertaalleen valtion omaisuuden myynnin, ja keskusta kammoksuu lisävelanottoa. Investointeja voidaan toki rahoittaa ottamalla lisävelkaa tai myymällä omaisuutta. Näin voidaan menetellä, jos pidetään huoli siitä, että investoinneilla saadaan vastaavasti tuottoja, joilla voidaan korvata menetyksiä.

Myynnissä on kuitenkin oltava varovainen, sillä lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Valtion omaisuuden myynnillä saadaan kyllä tuloja, mutta ne ovat kertaluonteisia kun taas osingot hyvässä tapauksessa jokavuotisia.

Listalla oleva haittaperusteisten valmisteverojen korotus on todennäköisesti helpommin nieltävissä. Yritystukiin yritetään jälleen kerran muutoksia. Yritystukiremontti on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi hallituksen väristä riippumatta.

Ratkaistavana on vielä monta visaista kysymystä. Eri toimenpiteiden ongelmana on usein se, että kun nokka nousee, pyrstö tarttuu ja päinvastoin.

MAINOS

Kommentoi

toivottavasti keskustan puoluehallitus sanoo ein tälle verojen kiristykselle, demareilta ei näköjään löydy mitään ymmöärrysta takosasioihin, vaan aina kirkotaan kansan selkänahasta. toiveet ovat tynnnyristä, reaalista rahoituspohjaaei ole

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eduskunnassa ja hallitusneuvotteluissa ei saa sanoa "vale", "valehtelua", joten käytän tässä sanaa muunnettu totuus. Leikkauksia ei ehkä tule, mutta VERONKOROTUKSIA sitäkin enemmän. Tulee maakuntaveroa, bensavero nousee taivaisiin viherhippiäisten takia ja kaupanpäälle varmasti ALV:tä nostetaan + kaikki muut "väliaikaiset" "ilmastoverot", mitä nyt satutaan keksimään. Seurauksena on se, että köyhät kurjistuvat entisestään ja rikkaat porskuttavat suhteessa entistä paremmin. Lisäksi Suomen liikenne saatetaan kivikauteen. Kiitos demarit ja Suomen "demokratia".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen hieman huojentuneena seurannut politikkojen puheita viime aikoina. Alkaa näköjään pikkuhiljaa mennä jakeluun se että huonona aikana pitää elvytää ja hyvinä aikoina kiristää ja maksaa velkoja pois. Niin yhteiskunta pysyy kunnossa ja tasapainossa. Päinvastoin tehtäessä lamat syvenee ja kasvu suurenee mutta samalla hidastuu ja lyhenee. Näin on aina ennen käynyt kun kasvusta on jaettu hyvää omilleen ja lamassa leikattu muutenkin heikossa tilanteessa olevilta. Se ei ole tervettä valtiontaloutta.

Nyt markkinat näyttävät hiukan heikkenevän ja ne voivat jopa romahtaa USAn seinähullun hallinnon sekoilemisen takia. Siksi nyt on ihan oikein olla kiristämättä talouslinjaa. Elvyttämisen aika ei ehkä ihan vielä ole, mutta siihenkin on hyvä jo varautua. Vyönkiristäminen nyt voi kostautua ikävästi jos lama iskee. Valtion on helpompi kiristää taloutta ja huolehtia veloista kun on selvää kasvua edessä. Työttömillekin löytyy paremmin töitä kasvun aikana jos yritys tai julkinen työpaikka menee alta.

Vielä kun politiikot ymmärtäisivät sen että globalisoitunut maailmantalous on yhä tiukemmin suljettu järjestelmä. Ikuinen voimakas talouskasvu on sula mahdottomuus suljetussa järjestelmässä. Todellisuudessa valtiontalouden tasainen nollakasvun molemmin puolin pyöriminen olisi tasapainoinen tila. Pientä luonnollista kasvua pitkällä aikavälillä syntyy lähinnä raaka-ainetuotannon, teknologian ja palvelujen kautta. Pikavoitot eivät tuo onnea valtiontaloudesta puhuttaessa.

On toki olemassa keino jolla talouskasvua voidaan keinotekoisesti jatkaa maakohtaisesti. Ja juuri sitä Trump nyt yrittää. Eli kun tuotteille lisätään arvoa tuontitulleilla ja protektionismilla niin silloin yksittäisen valtion (esim. USAn) talous ei ole enää suljettu järjestelmä vaan taloutta voidaan kasvattaa tuontia ja vientiä sopivassa suhteessa verottamalla. Riskinsä siinäkin on ja epäonnistuessaan koko protektionistinen valtiontalous voi romahtaa pahasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiva kuulla järkipuhetta tällä palstalla, jossa lähinnä vain trollit ja populistit mesoavat.

Talouskasvulle kuitenkin on edelleen tilaa uuden tiedon ja uusien innovaatioiden myötä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä on oikein hyvä suunta. Tähän asti on otettu köyhiltä ja annettu rikkaille.

Suomi on rikas maa, meillä on varaa moniin asioihin. Velka ei maksa mitään kun vaan uskaltaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pysyviä menolisäyksiä ja investointeja??
Mitenkähän herra rinne aikoo rahoittaa joka vuosi kasvavat vanhustenhuollon menot ja laadukkaan vanhustenhoidon?
Malttia ja syvää harkintaa, nyt ei ole populismiin varaa, eikä valtion rahojen hassaamiseen. Onneksi neuvotteluissa on mukana sipilä. Tiukkaa tulee olemaan. Vaihtuukohan vielä tunnustelijakin, veikkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lypsäväkin lehmä kuolee ennen pitkää eli tulevat tuotot riskeineen diskontataan myyntihintaan. Valtion tehtävä ei ole omistaa pörssiosakkeita, joten ne voidaan ja ne pitääkin myydä ihan periaatteessa. Valtio keskittyköön perustehtäviinsä ja myös investoikoon niihin. Jos osaketuotto olisi varmaa, ei kukaan sijoittaisi valtion lainoihin mitään.

Muuten veroja voidaan ja pitääkin korottaa.

Koska menot rahoittavat puoliksi itse itsensä, riittää nostaa veroja puolella määrällä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos kuulemma valtion velka ei ole mitään, niin miten kävi Kreikalle?! Nythän on selvinnyt, että Kreikan valtion velkaan perustuen kiristettiin rahaa Suomeltakin 30 miljardia, jotka menivät suoraan ei Kreikan kansalle vaan pankeille.
Suomi on pian samanlaisessa välikädessä velkoineen. Nyt OIKEASTI laardin vähennys talkoot pystyyn, eikä mitään silmänkääntö temppuja joita Kokoomuskin on harrastanut. Sitran rahat pois, siivotaan Trafit ja muut rahasyöpöt. Sieltä irtoaa miljardeja. Myös ulkomaalaisten paapominen suomalaisten rahoilla on loputtava.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Kreikan valtion velkaan perustuen kiristettiin rahaa Suomeltakin 30 miljardia..."

Vastuu on vahvasti lukijan puolella. :D

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomi pitää panna pyörimään, eikä kuihduttaa ja näivettää leikkaamalla, kuten yli-insinööri sipilän oppien mukaan tehtiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Velalla pyörittävän naru on aika lyhyt. Narun pää tulee pian käteen. Näin kävi Kreikassa ja kohta käy samoin Italiassakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

23.8.
Tältä näytti ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2019, voittaja tuli tällä kertaa Yhdysvalloista
23.8.
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
23.8.
Lumijokinen Elian Web hurjassa vauhdissa Ruotsissa – murskasi sekä oman ennätyksensä että Bergsåkerin rataennätyksen
23.8.
Lapin kesästä on vaikea kehittää talven veroista sesonkia, joten Markku Inkilä antoi Revontulikylälleen myös oman kesänimen
23.8.
Haikarat Lukijalta
23.8.
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
23.8.
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Jos olisit tuossa edessäni vetäisin turpaan. Todellakin...nuorilla on eri arvot. Heitä ei haittaa vaikka vanhukset makaa... Lue lisää...
Vai ei ole pula

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image