Pääkirjoitukset

Ruotsin Nato-aikeita seurattava

Pääkirjoitukset 18.1.2018 6:00
Pääkirjoitus

Sälenin turvallisuuskonferenssin perusteella on syytä varautua myös siihen, että Ruotsin Nato-kanta saattaa hyvinkin muuttua.

Silloin Suomi ei voi jäädä sivustakatsojaksi ja luottaa erilaisiin välipuheisiin.

Ruotsissa Nato-keskusteluun on tullut lyhyessä ajassa uutta särmää. Ruotsin puoluekenttä on aiempaa selvemmin jakautunut Nato-jäsenyyden kannattajiin ja vastustajiin. Sotilaallisesta liittoutumisesta nousi äskettäin pieni myrsky Sälenissä pidetyn vuotuisen turvallisuuskonferenssin yhteydessä.

Ruotsin Nato-jäsenyyttä kannattavan maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson arvioi olevan vain ajan kysymys, että sosiaalidemokraatit muuttavat kantaansa Nato-kysymyksessä.

Kokoomusjohtaja on sanonut, että Ruotsi voisi olla Naton jäsen kymmenen vuoden kuluessa. Puolue tavoittelee Ruotsin Nato-jäsenyyttä mahdollisimman pian.

Sosiaalidemokraattien puolustusministeri Peter Hultqvist on kiirehtinyt vakuuttamaan, että puolue ei ole muuttanut tai muuttamassa kielteistä Nato-kantaansa vaan pitäytyy sotilaallisessa liittoutumattomuudessa ja yhteistyössä muun muassa Suomen kanssa.

Ruotsissa on havahduttu siihen, että se teki puolustuspolitiikassa viime vuosikymmeninä karkeita virheitä. Ruotsi teki turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja ympäristössä tapahtuneista muutoksista naiiveja johtopäätöksiä. Puolustuksessa painotettiin vuosien ajan kansainvälistä toimintaa ja unohdettiin kansallisen puolustuksen merkitys.

Mahdollinen kriisi Itämerellä koskettaisi suoraan Ruotsia kun taas Suomi voisi jäädä hyvässä tapauksessa siitä syrjemmälle. Ruotsi onkin ryhtynyt vahvistamaan puolustustaan ja on palauttanut osittaisen asevelvollisuuden. Kansalaisten kriisitietoutta nostatetaan kotiin lähetettävällä varautumiskirjeellä.

Ruotsin Nato-keskustelu vaikuttaa suoraan Suomeen. Molemmat ovat sotilaallisesti liittoutumattomia Naton kumppanimaita. Kahden pohjoismaan liittoutumattomuus on luonut vakautta pohjoiseen Eurooppaan. Tilanteen muuttuminen järkyttäisi tasapainoa välittömästi.

Suomi ja Ruotsi ovat pääministereiden Juha Sipilän (kesk.) ja Stefan Löfvenin kädenpuristuksella luvanneet, että maat eivät tee turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan toisistaan tietämättä.

Suomella on kuitenkin karvaassa muistissa, miten Ruotsi yllätti Suomen pahanpäiväisesti EY-jäsenyyshakemuksen jättämisessä 1990. Tarkoitus oli toimia yhdessä, mutta Ruotsi jätti hakemuksensa salaa kertomatta siitä etukäteen Suomelle.

On selvää, että Suomi ei voi jättää omaa harkintaansa pelkästään Ruotsin kanssa tehtyjen välipuheiden varaan. Asetelma voi lisäksi muuttua nopeasti, sillä Ruotsissa käydään syksyllä eduskuntavaalit, joissa valta voi vaihtua. Seuraava porvarihallitus voi ottaa tavoitteekseen Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Tuossa vaiheessa Suomellakin olisi äärimmäisen tarkan harkinnan paikka. Ruotsin hakemuksen myötä paljon puhuttu suomalainen Nato-optio olisi entistäkin tyhjempi tynnyri, ja Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöltä putoaisi pohja. Jokainen maa joutuu tekemään omalta kannaltaan oikeaksi katsomansa ratkaisut.

MAINOS

Kommentoi

10 vuotta on pitkä aika politiikassa. Emme tiedä minkälainen presidentti USA:sa häärää samoin Venäjän status on epäselvä. Monen ajatuksissa USA puksuttaa kuin juna raiteilla ja Venäjä kyntää missä kyntää hamaan tulevaisuuteen. Näin ei välttämättä ole. Tuulet voi muuttua -myös leudommiksi.
Ruotsi on saanut nauttia rauhasta jo yli 200 vuotta politiikallaan ja tuskin aivan helpolla sitä muuttaa. Myös maan asevienti taitaa hyötyä sitoutumattomuudesta enemmän kuin Naton jäsenyydestä . Maatahan ei muuten mikään uhkaa ulkoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Se on Ruotsalaisten dilemma NATO kysymys, olisi se Venäläistenkin dilemma, mutta he eivät sitä halua nähdä. Mitä enemmän Venäjä luo Ruotsille sotilaallista painetta sen lähemmäksi Ruotsi siirtyy NATO ja se jäsenyyttä.

Suomi olisi voinut liittyä NATO:n silloin kun Neuvostoliitto romahti. Venäjällä se olisi otettu tapahtuneena tosiasiana ja siihen piste. Nyt Venäjällä katsotaan taas Pietarin ja öljyputkien turvallisuutta ja reagoidaan sotilaallisen tilanteen muutoksiin suomenlahden alueella ja pohjoisella itämerellä. Tulee uusia painostuskeinoja meitä kohtaan, mikäli liittoudumme NATO:n. Voisi sitä miettiä mitä Venäjän johto tuumisi siihen jos Ruotsi ja Suomi olisivat NATO:n jäseniä. Silloin ohjuksin yltäisi muutamassa minuutissa Pietarin ja Kuolan niemimaan kohteisiin, eikä ne ohjusten laukaisuasemat tarvitsisi kummoistakaan tilaa jossa ne pitää laukaisuvalmiina. Nostaisiko vai madaltaisiko se sodan uhan kynnnystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon Baltian maiden rinnalla Neukkulan hajottua, tosi on.
Tuolloin presidentti Koivisto katsoi, että kuitenkin Baltian maat ovat väärä viiteryhmä Suomelle. Juuri tässä tulee esille Suomen henkinen tila: suomettuneisuutta ei haluttu tunnustaa edes itselle. Tämän kanssa painiskellaan ja kipuillaan vieläkin, koska vain harva poliitikko uskaltaa kannattaa Suomen Nato-täysjäsenyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hankala maantieteellinen paikka Suomella: Ahvenanmaa, Suomenlahti ja sen rannat. Kysymys on, kuka niitä rantoja hallitsee kriisin eli sodan aikana. Niin kauan, kun Suomi pähkäilee sotilaallista asemaansa ja empii natojäsenyyttä, on Venäjällä optio miehittää Suomen alueita. Suurvalta tulee eikä meinaa, kun tarvetta on. Venäjä pääsee Ruotsin ja Norjankin iholle Suomen kautta. Kaveripiirissä olemme pohtineet, onko Suomella salainen itsenäisyyssopimus Venäjän kanssa. Saamme olla rauhassa, kun Suomi ei varustaudu liikaa sotilaallisesti eikä varsinkaan liity Natoon. Maamiinoistakin piti luopua, ei tule uutta asekätkentäongelmaa Suomen ja Venäjän suhteisiin, etenemisväylät pysyvät avoimina. Olemme Venäjän suojavyöhyke, jonka avulla turvataan yhteydet Itämerelle, Suomi ei estä Venäjän armeijan liikkeitä. Presidentinvaaleja katsoessa ei voi ymmärtää, miksi asioista puhuta rehellisesti, tunnusteta tosiasiaa. Suomi on Venäjän nyrkin alla nykymenolla ja vielä yhä enemmän tulevaisuudessa, ilman natojäsenyyttä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Suurvalta tulee eikä meinaa, kun tarvetta on." No mikä se mahdollinen tarve kartaan katsoneen ja kaveripiirin mielestä saattaisi olla?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

59
Kysyimme: Miksi Oulun linja-autoasemalla ei ole tauluja, joista näkisi autojen lähtö- ja tuloajat?
28
Tuiranpuiston kehittämiskaavailut kuumensivat tunteita – Asukkaat haluavat puiston pysyvän puistomaisena ja täysin ennallaan
18
Professori irtisanomisten helpottamisesta pienyrityksissä: Kuluisi vuosikausia, että irtisanomisperusteet vakiintuvat
15
Uusista sellutehtaista on puhuttu jo kolme vuotta, päätöksiä yli 5 miljardin hankkeista ei ole vieläkään
14
Kerro meille: Viillokkia, vatkulia, pinaattikeittoa – mikä kouluruoka oli herkkua, mikä ei mennyt alas millään?
10
Nuoret tekevät yhä vähemmän abortteja Suomessa – "Tämän ajan kulttuurissa on jotain sellaista"
9
Koeajossa: Mainoslause "Kaikkien aikojen paras Ford" ei jää kovin kauaksi totuudesta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Ei varaa eläkkeiden korotuksiin

se ei saisi antaa "etua "suurituloisille? Me tämä maa elätetään. 10%, eli suurituloiset maksaa pitkästi yli puolet vero... Lue lisää...
MIksi?

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image