Pääkirjoitukset

Rinteen hallitus tulikokeeseen – talouskasvun hiipuminen ja työ­mark­ki­noi­den polte kuumottavat bud­jet­ti­rii­hes­sä

Pääministeri Antti Rinteellä on edessään ensimmäinen tulikoe, kun hän astelee budjettiriihen lauteille. KUVA: Joel Maisalmi
Pääkirjoitukset 13.8.2019 6:00
Pääkirjoitus

Hallitus lähtee ensimmäisiin budjettineuvotteluihinsa tilanteessa, jossa talouskasvu on hiipumassa.

Työmarkkinoiden polte tuntuu budjettiriihessä, sillä kiky-sopimuksen jatkosta on luvassa lihava riita.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) ministereineen valmistautuu hallituksen ensimmäiseen budjettiriiheen. Paineet ovat kovat, sillä kansalaiset odottavat, että vaalilupaukset eläkekorotuksista ja raidehankkeista toteutuisivat tuossa tuokiossa. Säästöjä ja leikkauksia ei näillä näkymin ole tulossa, vaan hallitus miettii pikemminkin, miten paljon se aikoo käyttää rahaa suuriin infrahankkeisiin.

Hallituskauden keskeiset talouspoliittiset tavoitteet ovat työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja työllisten määrän kasvattaminen vähintään 60 000 lisätyöllisellä vuoden 2023 loppuun mennessä. Samaan hengenvetoon todetaan, että julkisen talouden on oltava hallituskauden päättyessä tasapainossa. Jos työllisyysaste jää alle tavoitteen ja talous notkahtaa, edessä on myös ikävämpiä toimenpiteitä, jotka on kätketty hallitusohjelmassa kaikkea hyvää lupaavan sekaan.

Hidastunut talouskehitys varjostaa ensi vuoden talousarvioesitystä. Talouden ennustamiseen liittyy epävarmuustekijöitä. Kansainvälisessä taloudessa piilevien riskien ohella ilmassa leijuu poliittisia riskejä, jotka liittyvät Britannian tulevaan EU-eroon, Yhdysvaltain ja Kiinan välillä kiihtyvään kauppasotaan samoin kuin Lähi-idän energiakuljetusten turvallisuuteen.

Myös syksyn työmarkkinoiden polte tuntuu budjettiriihessä. Vuonna 2016 sovitun kilpailukykysopimuksen jatkosta vallitsee työmarkkinaosapuolten kesken ammottava näkemysero. Kikyssä työnantajamaksuja alennettiin, vuosityöaikaa pidennettiin ilman lisäkorvausta ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore raportti arvioi kiky-sopimusta onnistuneeksi niin työllisyyden kuin kilpailukyvyn kannalta. Vientialan työnantajaliittojen mukaan hyvän kierrettä ei kannata katkaista vaan jatkaa samaan malliin. Työntekijäpuoli muistuttaa, että palkattomalle lisätyölle ei ole enää perusteita.

Veronmaksajien keskusliitto puolestaan haluaisi kompensaatioita, sillä kikyn häntä tuntuu palkansaajien kukkarossa ensi vuonnakin, kun työntekijöiden osuus osassa sosiaalivakuutusmaksuja on edelleen nousemassa. Tässä vaiheessa hallitus seuraa vielä katseella työmarkkinoita ja korostaa osapuolten vastuullisuutta.

Työllisyysasteen nostaminen hiipuvan talouden oloissa on haasteellista. Hallitus, jos se pysyy asiasta yksimielisenä budjettiriihessä, aikoo noudattaa vastasyklistä talouspolitiikkaa toteuttamalla suuria infrahankkeita, joilla työllisyyttä pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan.

Työllistämistoimia pohditaan kolmikantaisissa työryhmissä. Ensimmäisiä ehdotuksia on luvassa jo budjettiriiheen. Rinne ei lupaa suuria ihmeitä vaan korostaa, että kyse on useista yli hallituskausien ulottuvista toimenpiteistä, sillä työllisyysasteen on 2040-luvulle tultaessa noustava 85 prosenttiin.

Punakynää heiluttavan valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) asema on hankala. Hän voi olla jo ministerikierrossa siinä vaiheessa, kun hallitus käy lopulliset keskustelut talousarviosta.

MAINOS

Kommentoi

Rinteen hallituksen ei tarvitse välittää miltä talous ja valtion budjetti näyttää 4 vuoden päästä. Eipä SDP ole koskaan välittänyt siitä miltä verojen maksajista tuntuu, kylmästi vaan lisää veroja jotta puolueen lupauksia on helpompi toteuttaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Hallitus, jos se pysyy asiasta yksimielisenä budjettiriihessä, aikoo noudattaa vastasyklistä talouspolitiikkaa toteuttamalla suuria infrahankkeita, joilla työllisyyttä pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan."

Suomen rataverkon kunnostaminen ja uudistaminen on todellinen infrahanke, joka työllistää suunnittelufirmoja, urakointifirmoja sekä duunareita. Rataverkkoon investointi luo edellytyksiä koko Suomen talouselämän, raaka-aineiden, tavaroiden ja matkustamisen lisäämiseksi. Pääosa junista kulkee sähköllä ja Suomessa viime vuonna 79 % sähköstä tuotettiin hiilidioksidineutraalisti ( Energiateollisuus ry ). Saksassa, Energiewende-maassa , samana vuonna 45 % sähköstä tuotettiin fossiilisilla ( Lähde: Fraunhofer ISE, kivihiili, ruskohiili ja maakaasu ).

Rataverkoston uudistäminen vaatii 7 - 12 vuoden jakson, joten miljardi kustannukset eivät kohdistu pelkästään tälle hallituskaudelle. Väliin mahtuu useampia hallituksia sekä taloudellisia nousuja ja laskuja. Tärkeintä on nyt päättäväisesti käynnistää konkreettisesti hankkeet. Ei enää mitään selvityksiä ja poliittisia työryhmiä, vaan aitoa toimintaa.

Investoiminen rataverkostoon olisi todellinen eko-teko, toisin kuin esimerkiksi tuulisähköfirmojen tukeminen, johon valtion tämän vuoden budjetissa varattu 231,9 miljoonaa. Mitä muuta tuolla tuella saadaan aikaan, kuin tuulisähköfirmojen kannattavuuden keinotekoinen ylläpitäminen ? Kokonaislasku tuulisähkön tukiaisista ( tuulivoiman syöttötarffi Vanhasen II-hallitus, v. 2010 ) aiheutuu 12 vuoden jaksossa 3,5 - 4,0 miljardin lasku julkiselle sektorille. Suomessa toimivista tuulisähköfirmoista 1/3 osaa on ulkomaalaisiomisteisia. Tuulisähkön tukiaisilla olisi laitettu Suomen rataverkosto hyvään kuntoon.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tuore raportti arvioi kiky-sopimusta onnistuneeksi niin työllisyyden kuin kilpailukyvyn kannalta. "

Eiköhän Suomen talouselemän lama alkanut siitä vuden 2008 USA:sta lähteneestä taloudellisesta kriisistä, joka sitten levisi ympäri maailmaa. Ja tämä v. 2015 alkanut ( seitsämän laihaa vuotta välissä ) globaali nousukausi heijastui myös muutaman vuoden viiveellä Suomeen. Pienen Suomen KiKy: llä ei liene ollut vaikutusta globaaliin talouselämän toipumiseen. Vähän niin kuin uuden hallituksen suunnittelemilla Suomen ilmastotalkoilla ei ole käytännössä mitään vaikutusta globaaliin ilmaston muutoksiin.

Toisaalta KiKy:n vaikutukset kohdennettiin vain ns. työvoimakustannuksiin. KiKy ei näytä vaikuttaneet muuhun yritysten toimintaan, kuten logistiikkaan, johtamiseen, suunnitteluun, koulutukseen, henkilöstöhallintoon, markkinointiin ja myyntiin. Jäikö KiKy:n toteuttaminen kesken ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuoden 2018 työvoimakustannuksia ( Hourly labour costs ) EU:ssa:

Suomi 33,6 €/h , Irlanti 32,1 €/h , UK 27,4 €/h , Norja 50,0 €/h , Tanska 43,5 €/h , Ruotsi 36,6 €/h , Ranska 35,8 €/h , Saksa 34,6 €/h , Itävalta 34,0 €/h , Viro 12,4 €/h , Latvia 9,6 €/h , Liettua 9,0 €/h , Puola 10,1 €/h , Unkari 9,2 €/h

Lähde: Eurostat, Statistics Explained, Hourly labour costs

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kotitalousvähennyksen leikkaus peruttava .
Kotitalousvähennys on tuonut työtä yrittäjille ja mahdollistanut myös tavallisten ihmisten teettää remontteja!
Palkkojen veronkorotukset poistettava,ilmainen työnteko lopetettava .24 tuntia vuodessa eli 3 kahdeksan tunnin työpäivää.
Eläkkeiden indeksikorotukset palautettava ennalleen ,Vappusatanen maksettava Rinteen lupauksen mukaisesti!
Vai eikö miehen sanaan voi luottaa?
Lomarahat maksettava hoitajille!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kotitalousvähennys on Humpuukia, toistan Humpuukia. Meille selvisi asia keittiöremontissa. Pyysin tarjouksia keittiöremonttiin ja arvioin mielessäni hintaa hankkeelle. Saimmekin tarjouksia maineeltaan hyviltä yrittäjiltä, mutta hinnat olivat mielestäni yläkantissa, kallista. Kysyinkin eräältä tarjouksen tehneeltä, että on liian kallis tarjous, arvioin itse hinnan alemmaksi. Yrittäjä sanoi suoraan näin:" Te saatte ylimääräisen rahan takaisin kotitalousvähennyksenä, käytännössä teille ei tule remontti maksamaan niin paljon kuin laskussa on summana". Ei mitään järkeä kotitalousvähennyksessä, yhtä tyhjän kanssa kotitalouksille. Keittiöremonttimme epäonnistui täysin, purettiin kalusteet, mutta uudet kalusteet eivät tulleet ajoissa. Elämä oli muutaman kuukauden yhtä piknikkiä olohuoneessa. Prkleen sutkit yrittäjät, rahastetaan ja vitkutellaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskustalla on viime hetken paikka säilyä puolueena ja lähteä hallituksesta. Tällä hallituskokoonpanolla ei voi saada muuta, kuin vahinkoa aikaan. Järki käteen, keput.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Millä hallituskokoonpanolla saadaan muuta kuin vahinkoa? Ei ainakaan edellisillä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hihat ylös ja töihin, Suomen eduskunta ja hallitus. Maailmalta saa rahaa nykyisin lainaksi halvalla, jopa miinuskorolla. Turha köyhdyttää kansalaisia veroilla ja maksuilla, laittaa lainarahan poikimaan uutta rahaa Suomessa. Ulkomaalaiset kaivosyrityksetkin keräävät investointirahansa maailmalta sijoittajilta ja tulevat Suomeen "isänniksi" luonnonvaroillemme, ja ihan laillisesti. On se sitten merkillistä, että Suomessa ei osata käyttää rahaa tuottavasti. Suomessa on tyhmyys valloillaan nykyisin, kuka sen tänne on tuonut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt saa Antti näytää kykynsä,miten Suomen talous saadaan tasapainoon ja nousuun?
Epäilen pahoin,ei pelkillä lupauksilla jota Demarit ovat suosineet tuomalla asioita julki.
Anna Antti nyt edes vähätuloisille eläkeläisille edes se lupaamasi vappusatanen?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talouden realiteetit eivät demareita heiluta! Me mennään eikä meinata! Yes We Can!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

231 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Minäpä nostanki molemmat peukut pystyyn kun keksin hyvän jutun jonka sitte jaan muiden kans. Mitäpä kyttääjänä olet siit... Lue lisää...
Mitäs siihen sanot, ...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

26.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image