Pääkirjoitukset

Rai­de­rat­kai­su­ja kiirehdittävä

Pääkirjoitukset 12.9.2018 6:00
Pääkirjoitus

Kaksoisraiteen suunnittelua ja rakentamista on kiirehdittävä.

Raideliikenteen kehittämisessä on otollinen aika, sillä EU-komissio esittää Perämeren reittiä mukaan eurooppalaiseen liikenteen ydinkäytävään.

Pohjoisen raideliikenteen kehittämisen otollinen hetki on juuri nyt. Raideliikenteessä puhaltaa myötätuuli etenkin kun EU-komissio esitti kesällä eurooppalaisen liikenteen ydinkäytävän jatkamista Helsingistä Tornion kautta Luulajaan.

Poliittisesti ja taloudellisesti merkittävä komission linjaus on syytä huomata ja ottaa huomioon erityisesti pääradan mutta myös muun liikenneinfran kehittämisessä.

EU-komission linjauksen toteutumiseksi tarvitaan suunnitelmia ja päätöksiä, jotta käden ulottuvilla olevasta EU-rahoituksesta päästään hyötymään. Tässä Suomelle on tarjolla tuhannen taalan paikka. Ydinverkkokäytävän jatkaminen pohjoisen kautta rajan yli Ruotsiin lisäisi EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää Suomessa jopa kaksi miljardia euroa.

Oulu on muiden kaupunkien tapaan ollut ahkerasti liikkeellä. Oulu on esittänyt radanvarren kaupungeille aloitteen, jolla käynnistettäisiin yhteistyö pohjoisen pääradan kunnostamiseksi. Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan mukaan (Kaleva 9.9.) kaksoisraiteen suunnittelu ja rakentaminen tulee aloittaa mahdollisimman pian. Tällä haavaa kaksoisraiteen rakentaminen on pysähtynyt Ylivieskaan. Pahaa pullonkaulaa helpottaisi ensimmäiseksi kaksoisraiteen rakentaminen Oulun ja Limingan välille.

Matka-ajat pitäisi saada pääradalla nykyistä lyhyemmiksi. Tavoitteena on, että Oulun ja Helsingin välinen matka taittuisi neljässä tunnissa. Käytännössä tämä merkitsisi tunnin junayhteyttä Tampereelta Helsinkiin ja kolmen tunnin matkaa Tampereelta Ouluun. Matka-aikojen lyhentäminen laajentaisi työssäkäyntialueita ja hyödyntäisi kaupunkiseutujen kasvupotentiaalia paremmin.

Oulu ja Tampere antoivat hiljattain yhteisen julkilausuman, jossa kiirehditään pääradan yleis- ja ratasuunnitelman aloittamista vielä tänä vuonna. Budjettiriihessä suunnittelurahaa heltisi jo Tampereen ratayhteyden jouduttamiseksi.

Tiistaina julkistettu raideliikenneselvitys suosittaa nopeiden tunnin junayhteyksien suunnittelua ja toteuttamista Helsingin, Tampereen ja Turun välillä. Etelän kasvukolmion suunnitelmat eivät ole poissa Pohjois-Suomelta, sillä edellytyksellä, että myös pohjoisemmasta pääradan kasvumoottorista pidetään huolta. Raideliikennehankkeita tarvitaan pohjoisessakin talouskasvun kiihdyttämiseksi.

Onkin perusteltua, että komis-sion esittämä TEN-T-verkoston ulottaminen Perämeren reitille näkyy valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa niin että kaksoisraide saadaan Ouluun asti.

Myönteinen ilmiö on, jos pääradan varren alueilla ja kaupungeilla on laaja yhtenäinen näkemys raideliikenteen kehittämisen tarpeista kuten nyt näyttäisi olevan. Asiaa onkin vietävä eteenpäin määrätietoisesti.

Raideliikenteen kehittäminen on keskeinen osa Euroopan tiivistämistä, kilpailukyvyn kehittämistä ja liikenteen päästöjen vähentämistä. Tavoitteet sopivat poikkeuksellisen hyvin Suomen päämääriin.

MAINOS

Kommentoi

Muutama puolue ei halua kehittää rataverkkoa, koska jättirekoille maksettavat tuet ja etuudet olisivat silloin vaarassa pienentyä, ja rekkakuljetusten määrän lisääntyminen ja kuljetusliikkeiden tuotto saattaisi noiden tahojen mielestä vaarantua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meillä Suomessa kovasti hehkutetaan fossiilisilla polttoaineilla kulkevien henkilöautojen korvaamista sähköllä kulkevilla autoilla. Samaan aikaan Suomen heikkokuntoisilla pääteillä jyräävät kesät talvet muun kevyemmän liikenteen seassa 50 - 60 tonnin raskaat rekat 500 - 600 hevosvoimaisten dieselmoottoreiden pakoputket punaisina. Kuljetusfirmat taistelevat kuljettajien ajotuntien ja lepoaikojen kanssa.

Vielä 90-luvulla ja 2000-luvun alussa rekkoja ja niiden perävaunuja kuljetettiin junissa. Samaan malliin kuin tehdään edelleen mm. Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Rekkakuljetuksiin oli valmistettu erikoisvaunuja ja mm. Oritkariin rakennettiin juna-rekka-terminaali, jossa rekat lastattiin ja purettiin junista. Nyt tuo Oritkari terminaali kasvaa ruohoa ja rekkojenkuljetusvaunut ruostuvat kuulemma jossakin Itä-Suomessa.

Se, että junien rekkakuljetukset loppuivat johtui ilmeisesti siitä, että päärataa kunnostettiin kuin "Iisakin kirkkoa" vaihtelevilla eduskunnan myöntämillä milloin minkäkin suuruisilla budjettirahoilla. Junat eivät pysyneet aikatauluissa ja välillä rata oli kokonaan poikki. Rekkaliikenteelle, joka pelaa minuuttiaikatauluilla, tämä ei kelvannut. Päärataa ei siis laitettu kerralla kuntoon ja kaksoisraiteiseksi, vaan tehtiin valtion perinteisen vuosittaisten budjettirahoituksen raameilla aina sen verran kun milloinkin eduskunta myönsi radan kunnostukseen rahaa.

Kalevassa haastateltu Liikenneviraston edustaja mainitsi yhden radan varrelle rakennetuisa sivuraiteista. Sehän tarkoitta käytännössä sitä, että joko raskas tuhansien tonnien painoinen rahtijuna jarruttaa kilometritolkulla ja pysähtyy sivuraiteelle ( jos se sille pituutensa perusteella mahtuu ) tai sitten 200 km/h kulkeva matkustaja juna jarruttaa ja pysähtyy sivuraiteelle odottelemaan. Sivuraiteille pysähtyminen , odottelu ja uudelleen vauhtiin kiihdyttäminen ( rahtijuna ! ) vien aikaa ja näin hidastaaa merkittävästi junien kulkuaikaa. Syksyn ja talven liukkailla radoilla tämä viive vielä korostuu.

Rahastahan Suomessa ei ratojen kunnostus voi olla kiinni. Jos meillä on varaa laittaa 12 vuoden aikana 3 500 - 4 000 miljoonaa tuulisähköfirmojen tukemiseen, niin on meillä varaa laittaa myös muutama miljardi rataverkostomme kunnostamiseen. Kyse onkin hallitusten poliittisesta halusta ja eduskunnan kansanedustajien päätöksenteon kyvyystä. Mikä olisi se puolue Suomessa, joka haluaisi vastustaa sitä että Suomen rataverkolla matkustajia ja tavaraa kuljetetaan päästöttömästi, turvallisesti sekä edullisesti ?

Vai onko niin, että näillä muilla ns. "imastonmuutosta torjuvilla" hankkeilla jne. ( biopolttoaineet, sähköautot , tienkäyttäjien liikkeiden seuranta ja laskutus ) on helpompi lainsäädännön kautta rahastaa milloin millekin taholle ? Kyllähän rataverkon kunnostamisessakin syntyy monelle bisnestä ja työtä. Ja jopa niin, että siitä on aidosti hyötyä suomalaiselle yhteiskunnalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun lukee papeeri-Kalevasta pääkirjoitussivun vieressä olevasta Puheenaiheesta , Ajassa: Onko kaksoisraide realismia ?, Liikenneviraston suunnittelupäällikön Jussi Lindbergin kommentteja, tulee mieleen, että Liikennevirastossa tarvitaan nyt poliittista ohjausta. Virkamiehethän ovat hyvikin varovaisia , varsinkin liikenneministeri Merja Kyllösen jälkeen, ottamaan kantaa mihinkään, jos asialla ei ole poliittista siunausta.

Nythän meillä on keskustalainen liikenne- ja viestintäministeri Berner. Eikö Berneriä ja keskustaa kiinnosto pääradan kehittäminen kaksoisradaksi. Pääradan varrellahan on mittava määrä keskustan kannattaja, joiden intresseissähän luulisi olevan myös nopeat ja varmat yhteydet, varsinkin nyt kun maataloudessa ollaan tulossa melkoiseen rakenneuudistukseen. Kun maatalous elättää entistä vähemmän maatalousyrittäjiä, pitää monen katsoa työpaikkoja oman kylän ulkopuolelta ja siihen tarvitaan joustavia yhteyksiä.

Vai onko niin, että keskustapuolueessa halutaan jatkaa liikenneinfran rakentamisen sijasta tukiaisautomaattien rakentamista ?

Pohjois-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen intresseissä luulisi olevan, että poliittiset päättäjän niin ministeriöissä kuin eduskunnassa lähtevät puhaltamaan rata-asiassa yhteen hiileen yli puoluerajojen. Laitetaan virkamiehet suunnittelemaan kaksoisrataa loppuun saakka. Rahaa kyllä tästä maasta löytyy, sillä sitä laitetaan vuosittain miljardeja paljon turhempaankin.

Jos meillä vakavalla naamalla puhutaan 20 - 25 miljardin Helsinki - Tallinna junatunnelihankkeesta ja teetetään siitä kymmenien miljoonien selvityshankkeita, niin siihen verrattuna pääradan saattaminen kaksoisraiteiseksi koko matkalta, on hyttysen hyrinää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sähköllä liikkuva kuljetuskalusto pelastaa maapallon, ihan tosi. On päivän selvä asia, että Suomi tarvitsee nykyaikaisen, sähköistetyn, kaksiraiteisen rataverkon pohjoisesta etelään ja poikittaisradan idästä länteen. Muuallakin maailmassa on satsattu nopeisiin juniin, nopeudet ovat yli 200 km/h. Rekkaralli ei mahdu nykyisille Suomen maanteille eikä tiet kestä kasvavaa raskasta liikennettä. Ilmakehä on jo täynnä saasteita, mikään polttomoottorikeksintö ei vähennä päästöjä. Pelottaa liikkua nykyisin maanteillä isojen rekkojen seassa, aivan järjettömän kokoisia ja hitaitakin. Ihmetyttää, eikö kukaan muu huomaa kuinka alkeellista elämää on Suomessa nykyisin maanteillä ja rautateillä. Lentoliikennettä ja lentokenttiä hehkutetaan, mutta lentokoneet saastuttavat tosissaan ilmakehää, suorastaan tuhoavat sitä. Herätkää suomalaiset, vielä ehtii tehdä korjausliikkeen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllähän tuo on tavalliselle maalaisjärjellä varustetulle kansalaiselle selvää, mutta ei näköjään meidän poliittiselle eliitille. Tai sitten se on heillekin selvää, mutta jostain muusta syystä he eivät halua asiaa viedä eteenpäin. On poliittisesti paljon "seksikkäämpää" tohottaa ja huseerata erilaisten kokonaisuuden kannalta merkityksettömien "viherhankkeiden" parissa, kuin ryhtyä konkreettisiin käytännönläheisiin toimenpiteisiin, kuten Suomen rataverkon kuntoonsaattamiseen sekä ihmisten ja tavaroiden kuljettamiseen päästöttömästi ratoja pitkin. Ehkä tämä on aivan liian yksinkertainen ratkaisu poliittiselle eliitillemme tai sitten heillä on jokin "oma lehmä ojassa " näissä "viherhankkeissa" .

Paljonhan omia intressejä ( taloudellisia tai ideologisia ) naamioidaan milloin minkäkin käsitteen taakse. Vetoaminen ilmaston muutokseen ja sen myötä uhkaava merien monen metrin nousuun sekä sen myötä uhkaavaan maailmanlopuun on yksi hyvä keino aja omia asioita. Vain pienenä esimerkkinä voisi mainita sen kuvion, jossa maatalous- ja ymparistöministeri Kimmo Tiilikainen ( kesk ) lähti vaatimaan uusia tukiaisia maanviljelijöille siitä, että nämä kylväisivät kipsiä pelloilleen aiheuttamansa fosforikuormituksen vähentämiseksi. Että kun tavallinen ihminen joutuu investoimaan tai maksamaan "vihersakkomaksuja" ympäristönsä pilaamisesta, niin keskustalaisille maanviljelijöille maksettaisiin korvausta siitä, että eivät saastuttaisi. Tällaista tämä KiKy on Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaksoisraide Oulusta Limikaan helpottaisi aikataulupaineita, koska Oulusta lähtevän junan ei tarvitse pysähtyä odottelemaan vastaantulevaa junaa tai päinvastoin. Junien kohtaaminen voidaan ajoittaa juuri siihen.

Oulu-Kemi-väli kaipaa myös kohentamista - ainakin asema Rajakylään - ja erityisesti pitäisi sähköistää Laurila-Tornio-osuus.

Jos EU antaa rahaa, pitäisi rakentaa uusi rautatiesilta Torniojoen yli - jo ihan huoltovarmuussyistä - ja yhteinen Tornio-Haaparanta- juna-asema siihen Rajalle.

Helsinki-Tampere välin nopeuttaminen toki palvelee myös oululaisia eikä meitä haittaisi kaksoisraide Parkanon radalle, edes osalle siitä, missä junat todennäköisimmin kohtaavat.

Kaikki puhutut megaratahankkeet edellyttävät, että muu rataverkko on kunnossa. Muuten niitä ei voida hyödyttää. Siksi siitä pitää aloittaa ja sitten vasta päätetään suuremmista jutuista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Etelä-Lapissa ja Keski-Lapissa kehittyy iltapäivästä alkaen ukkoskuuroja, joiden yhteydessä esiintyy voimakkaita ukkospuuskia, yli 15 m/s. Tuulivaroitus maa-alueille: Maan länsiosassa, Kymenlaakson maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon kuntia lounaistuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hyvätuloisten asumistuki

Esimerkiksi pienistä eläkkeistä ei makseta juuri ollenkaan veroja. Kotitalousvähennyksen saa vain suoraan verosta vähent... Lue lisää...
Stop miettimään

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

20.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image