Pääkirjoitukset

Pankkikriisin oireita Euroopassa

Pääkirjoitukset 11.7.2016 0:00
Pääkirjoitus

Brexitin sijasta Euroopan talouden uusi uhka uhkaa nousta Italian pankeista. Ollaan taas tuskallisen tutun peruskysymyksen äärellä: onko viisaampaa antaa pankkien kaatua kuin pelastaa ne?

Brexit eli Britannian aie lähteä Euroopan unionista heilauttelee tällä hetkellä Britannian taloutta ja heijastuu jossain määrin muunkin Euroopan talouskehitykseen. Brexit-keskustelun taustalla on kuitenkin koko ajan muhinut vähemmän huomiota saanut riski, Italian uhkaava pankkikriisi.

Kyse Italiassa on toteutuneista ja uhkaavista luottotappioista, joiden mittaluokka on jättimäinen. Italian pankeilla on tällä hetkellä 360 miljardin euron verran niin sanottuja järjestämättömiä saamisia eli luottoja, joiden takaisin maksamisessa luoton ottajalla on vaikeuksia. Termi ja ilmiö ovat Suomesta tuttuja oman pankkikriisimme ajalta neljännesvuosisadan takaa.


Pankkien toimintaa vaivaa koko Euroopassa kannattavuuden heikko kehitys. Peruspankkitoimintaa, entistä rahantekokonetta, on vaikea saada niin kannattavaksi kuin se aiempina vuosina on ollut.

Italiassa tilannetta ovat kärjistäneet maan krooniset talousongelmat. Samaan aikaan maan kotitaloudet ovat sijoitusmielessä merkinneet pankkien joukkolainoja enemmän kuin muissa maissa. Viime syksynä italialaiset sijoittajat menettivät rahojaan neljän pienen pankin pelastusoperaatiossa. Riskittömänä pidettyjen sijoitusten riskit laukesivat, mikä oli monille järkytys.

Pankit ovat keskeinen osa talouden koneistoa. Brexit-tärinän aiheuttamien lisäongelmien vuoksi Italiassa pelätään nyt usean ison pankin kaatumista. Maan hallitus ei halua jäädä seuraamaan tällaista tuhoa sivusta vaan aikoo lehtitietojen mukaan ryhtyä pääomittamaan pankkeja valtion – siis veronmaksajien – varoista.


Nykyisessä Euroopassa asia ei kuitenkaan ole vain Italian sisäinen. EU:n pankkiunionin säännöt kieltävät valtionavustukset pankeille. Ideana tässä on, että vastuu pankkien pääomittamisesta pitäisi olla niiden omistajilla ja velkojilla – ja jos ne eivät lähde pelastusoperaatioon, ne kärsivät tappiot.

Italian pääministeri Matteo Renzi aikoo lehtitietojen mukaan kuitenkin viimeisen asti karttaa mahdollisuutta, että erityisesti piensijoittajat ja pienyritykset joutuisivat maksumiehiksi. Siksi maksajien joukosta halutaan vielä suurempi: kaikki veronmaksajat mukaan.

Italian hallituksen linjaa voi ymmärtää. Maan taloudelle sen suurten pankkien kaatuminen aiheuttaisi vaarallisen tilanteen. Kaiken lisäksi se kriisi voisi synnyttää laajemman paniikin Euroopassa. Surkeassa kunnossa on jo nyt esimerkiksi saksalainen suuri investointipankki Deutsche Bank.

Myös Suomi pääomitti pankkejaan veronmaksajien varoin neljännesvuosisata siten. Säästöpankkeja lukuun ottamatta pankit maksoivat tuen takaisin. Ilman pankkitukea jälki olisi ollut paljon rumempaa.

Säännöt ovat säännöt myös Euroopan pankkiunionissa. Näyttää kuitenkin jälleen siltä, että todellisuus ei istu sääntöihin. Silloin sääntöjen pitäisi joustaa. Jos Italian suunnittelema pankkituki estää uuden pankkikriisin synnyn Euroopassa, Italia tukekoon pankkejaan siinä määrin kuin kriisin taltuttaminen vaatii.

Tutustu ja tilaa kevättarjous 😎

Kaleva Digi 2 kk vain 9,90 €!
Säästä 67 %! (Norm. 2 kk/31 €)
MAINOS

Kommentoi

Turhaa hätäillään. Rahaa voi tehdä tietokoneella lisää, laitetaan EKP:n tileille. Euroopan keskuspankki ostaa näillä rahoilla kriisipankkien velkakirjoja, ja kas pankkikriisiä ei olekaan. Hitlerin Saksallakin oli Suomea verten oma setelipaino, josta se maksoi suomalaisille palkkoja ja muita kulujaan. Pahat kielet kertovat, että näillä saksalaisten jättämillä Suomen markoilla, matkalaukuissa, on syntynyt monta rikasta sukua Suomeen. Asioilla on tapana selkiytyä, sanotaan Suomessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ette sano, että loppujen lopuksi koko eurooppa joutuu pankkien maksumieheksi. ei se tule jäämään spaketin purijoiden harmiksi, kuten ei jään oliivin tekijöidenkään. olihan meillä toki takuut, kuten jutta aikanaan kehui ja sanoi meidän niillä tienaavan. tuntuu, että koko euroopassa ei ole vakaata pankkia, saksakin natisee. luulisi tuon pankkihomman olevan yksinkertaisempaa. jos ei ole selviä takuita/luottoa, mitä sitä semmoiselle alkaa lainaamaan. sääli on sairautta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Demarit esittää maidolle lisäveroa

247 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Eikö töissä haluta käydä?

töissä käydään pakosta jos muuta elättämis mahdollisuuta ei ole Lue lisää...
pakko

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

25.3.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image