Pääkirjoitukset

Ouluun mahtuu uusiakin korkeita rakennuksia – niiden ark­ki­teh­tuu­ril­le pitää kuitenkin asettaa tiukat vaatimukset

KUVA: Jussi Korhonen
Pääkirjoitukset 12.9.2019 6:00
Pääkirjoitus

Oulun keskustan elinvoimaisuuden nosto vaatii myös asukasluvun kasvua. Nykyistä korkeampi rakentaminen veisi tavoitetta eteenpäin. Pyyteet ovat kaupungin kehittämisessä monenlaisia. Ohjasten pitää pysyä poliittisilla päättäjillä.

Esitys korkean rakentamisen laatuperiaatteista Oulun keskustassa oli tiistaina yhdyskuntalautakunnan esityslistalla, mutta lautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) ja asemakaavapäällikkö Kari Nykänen päättivät vetää esityksen pois. Näin siksi, että esitys oli nostanut tiukkoja vastalauseita.

Esityksen poisveto oli nyt paikallaan. Kyse on Oulun kuvan kannalta keskeisestä kysymyksestä. Aiheesta tarvitaan kunnon keskustelu, jolle pitää antaa aikaa ja tilaa. Vuosikymmeniksi, jopa pitemmäksi ajaksi kaupunkikuvaan vaikuttavasta asiasta ei kannata päättää hätäisesti.

Laatuperiaatteita koskevan esityksen mukaan (Kaleva 10.9.) Oulun tulevien korkeiden rakennusten tulisi esimerkiksi olla aina Tuomiokirkon tornia matalampia. Näkemykselle voi löytää kaupunkikuvallisia perusteita. Se myös kunnioittaa historiaa, mistä Oulun kaikkia viime vuosikymmenen kaavoitus-, purku- ja rakentamisratkaisuja ei voi kiittää.

Ennen kaikkea Tuomiokirkon ympäristö ja torinranta on vastakin syytä säilyttää siluetiltaan nykyisenlaisena. Poikkeus voi olla Vänmanninsaari, johon liittyvissä suunnitelmissa on 1960-luvulta lähtien ollut kirjaston ja teatterin ohella tornitalo. Näin myös esityksessä arvioidaan.

Huomionarvoista esityksessä on se, että se rajaisi korkean rakentamisen ulkopuolelle vanhaksi ruutukaavakeskustaksi nimetyn alueen, jossa jo sijaitsevat Klubitalo, Yhdystorni ja Vakuutustorni ja uusimpana Valkea.

Alueelle havitellaan juuri nyt vakavasti uutta korkeaa rakentamista. Entisen Rintamäen urheiluliikkeen paikalle Vaaranpiha-kortteliin on suunnitteilla 13- ja 16-kerroksiset asuintalot.

On vaikea nähdä, että ne muuttaisivat enää radikaalisti Oulun kaupunkikuvaa, siluettia ja alueen henkeä sen jälkeen kun niistä muutaman kymmenen metrin päähän on jo noussut Valkea.

Samaan aikaan kaupungin on pidettävä tiukka linja siinä, miten nämä ja muut uudet rakennukset toteutetaan. Arkkitehtuurin on oltava korkeatasoista.

Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka työlästä Oulun keskustan elävyyden vahvistaminen on. Stockmannin lähtö näyttää vaurioittaneen tilannetta pysyvästi.

Tässä tilanteessa varmin keino elinvoiman vahvistamiseksi on asukasmäärän reipas nosto keskustassa. Se pitäisi yllä alueen palveluja, joiden kysyntää nyt syövät peltomarketit ja verkkokauppa.

Peliä ei silti pidä päästää vapaasti valloilleen. Kaupungin virkamiesten ja viime kädessä poliittisten päättäjien kaupunkilaisten edustajina on pidettävä ohjakset käsissään. Kaupunkikuva on kaupunkilaisten yhteistä omaisuutta.

Samaan aikaan on tarpeen kuunnella myös elinkeinoelämän näkemyksiä. Myös sillä puolella useimmiten ymmärretään viihtyisän kaupunkiympäristön merkitys.

Kaupunki ei kehity tai uudistu ilman yksityisiä toimijoita. Hyödylliseen vuoropuheluun toivottavasti päästään esimerkiksi ensi kuun puolivälissä pidettävässä kaupunkisuunnitteluseminaarissa.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (28)

Voihan sitä rakentaa korkeitakin taloja kunhan ei rakenneta noita nykyajan mustia hirveän ankean näköisiä krematorioita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Raahessa käyn silloin tällöin ja päiväsaikaan ja aina , mekein, käyn Tornitalon huipulla ravintolassa syön ja , tärkeää, katselen ympäristöä ja merelle , kiikarillakin.
Oulussa ei oo mitää tällaista rakennusta eilkä missään suunnitelmassa ole ollut mainintaa.
Huomatkaa että Tornitalo Raahessa on monikäyttötalo, todella, siinä on asuntoja ja vesisäiliö ja sitten näköalaterassi ja ravintola huipulla ja ulkonäkö on harmooninen ja uusi maisemahissi on mahtava ja sopii rakennuksen ulkonäköön loistavasti.
Uskooko joku että Oulussakin olisi joskus tuontyylinen paikka.
Oulussa hehkutetaan maanalaista elämää, Kivisydäntä.
Kyllä nyt olis korkia aika tehdä suunnanmuutos ajatusmaalliin ja unohtaa tai jättää vähän sivummalle sydämmet ja valkeat ja katsoa tulevaisuuteen Niin , ja tällaisen rakennuksen tulisi tietysti olla lähellä rantaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korkealla rakentamisella saadaan ihminen tuntemaan itsensä vähäpätöiseksi suuremman voiman edessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Oulu alkaa rakentaa korkealle on kyse; heikosta itsetunnosta!
Kuin nuorena piti olla Lewikset, tai Beaverit, mutta vanhemmilla ei ollut varaa... mutta nyt on!
Teillä ei ole mitään tarpeita rakentaa moisia tornitaloja.
Ei ole oikeaa syytä!
Juntit tyylittelevät!
Ikäänkuin kaikki haluaisivat istua saman mustalaisen syliin - ilmiö!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti ei samanlaista arkkitehtuuria kuin kirjasto ja teatteri.

Niiden ympärille voisi rakentaa näkösuojaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tornirakentamisella keskustasta saadaan kompakti nukkumalähiö mutta kauppakeskusta siitä ei tule. Peltomarkettien tarjonta ja tavoitettavuus yhdistettynä ilmaiseen pysäköintiin ovat ohittamaton valtti. Täytyy myös ottaa huomioon päiväajeluelämys, mitä kävely Roopin kautta Valkeaan ei korvaa. Mutta hyvä jos rakennetaan, jos neliöille maksajat löytyvät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toppila, Meritoppila ja Kaakkuri meni harakoille kun ei rakennettu riittävästi korkeita rakennuksia. Nyt kun on löysät housussa on myöhäistä märlstä. Meritoppila uudet rakennukset 5-kerroksen lättänöitä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen samaa mieltä siitä, että korkean rakentamisen ehtona pitää olla korkeatasoinen arkkitehtuuri. Oulun viimeaikaiset tornit eivät sitä valitettavasti edusta. Erityisen kammottava esimerkki epäonnistuneesta korkeasta rakentamisesta on Oulujoen Siltavahti Rautasillan kupeessa. Toinen hirvitys on Heinäpään Puistovahti. Mutta onnistuneitakin esimerkkejä onneksi löytyy: Salmenrannan Masto Toppilansalmen varrella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse näkisin onnistumisjärjestyksen toisin: kaikki 3 mainitsemaasi korkeahkoa 16 kerroksista taloa OK

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin päinvastaista mieltä 🙂 Kerrankin rohkeampaa ja vaikuttavampaa arkkitehtuuria edustavat juuri tuo maamerkkimäinen, komea Siltavahti sekä Heinäpään hieno, korkea ympyrätalo.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Virheistä kannattaa ja tulisi oppia eli ei uutta vuokraghettomaista meritoppilaa, tehotonta heinäpäätä, hiljenevää keskustaa jne jne ja eli kun te päättäjät mietitte näitä uusia määräyksiä niin ottakaa nyt huomioon mitä aiemmat kolleganne ovat saaneet aikaiseksi omilla määräyksillään. Kenellä teistä päättäjistä on se kristallipallo, jonka kautta määritetään korkearakentamisen, liikerakentamisen tai minkään muunkaan rakentamisen periaatteet tiukkaan raamiin kun huomioidaan kymmenien vuosien aikaperspektiivi. Eri asia on onko "kaupungin siluetin" säilyttäminen keskeistä. Miltä 20kerroksinen rakennus näyttää siluetissa hiukkavaarasta, nallikarista tai vaikka kaakkurista katsottuna? Tämä koko käsillä oleva aihepiiri näyttää pienen arkkitehtikunnan puuhastelulta eikä edusta minkääntasoista laajempaa harkintaa lukuunottamatta kirkon tornin korkeutta :)

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

mielestäni se että päättäjillemme näyttää olevan tärkeää se miltä kaupunkimme näyttää ulkopuolisten näkökulmasta. Tuskin korkeilla rakennuksilla on suurtakaan vaikutusta. Etelä_Suomessa on korkeaa pytinkiä omastakin takaa ja lapissa tunturit. Maalimalle pääsee vaivattomasti vaikka nev örkkiin korkeaa katsomaan. Onkohan nyt kiinteistönomistajien ajatukset päällimmäisinä esillä? Rakentaminen tuo työpaikkoja mutta,mutta jossakin se loppuu sekin täällä syrjäseuduilla. Olisi luotava uusia työpaikkaja ja olosuhteet kaupunkimme asukkaille edulliseksi. Se on jäänyt toisarvoiseksi,mielestäni. Onko päättäjissämme liikaa henkilöitä joilla ei ole usemman polven aikajanaa ouluaisuuteen. Näin oletan. Eipä silti, muualtakin tullut voi nähdä asiat kehityskykyisesti,sellaista en ole vain kaupungissamme havainnut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pikaisesti TervaTowerin rakennus käyntiin niin päästään kunnolla alkuun korkeampien rakennusten rakentamisessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Samaa mieltä. Remontissa olevan Radissonin lisäksi tarvitsemme pikaisesti tuon TervaTowerin tai millä nimellä se nyt tulee olemaankaan. Rahat vaikka Kiinan sijoittajilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä tuomiokirkkoa isompiataloja vaikka 42 kerroksia se tuo kaupunkiin enemän kaupunkin tuntua nyt joku maalaskylä tämä oulu

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulun yliopistollisen sairaalan potilashotellissa saa asua korkeassa rakennuksessa. Eipä ole häävi elämäntyyli kotiasumisena, hotellina kelpaa väliaikaiseksi asumiseksi tai toimistotyöpaikaksi. Hissit ja kolkot käytävät ahdistavat, arkkitehtuuriin pitää satsata tosissaan sisällä ja ulkona. Jos rakennetaan korkea asuintalo latomalla betonielementtejä laatikoiksi päällekkäin, kannattaako edes haaveilla koko hankkeesta, rumaa ja huonoa rakennusta ei kannata rakentaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä, kirkon ympärillä on hyvä olla tilaa, jotta kaunis rakennus pääsee oikeuksiinsa, se on historian kunnitoittamista. Mistään uskonnollisista syistä en voi kirkkoa minään erityisenä rakennuksena pitää, en ymmärrä miksi sen pitäisi olla kaupungin siluetissa joku maamerkki. Ennen varmaan tuollakin oli joku rooli, että porukka löysi kyliin ja satamiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uudisrakentamisen 'arkitehtuuri' on pieniä, asumiskelvottomia asuntoja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uudisrakentaminen vastaa kysyntään.

Ja suurimman kysynnän luovat ammattiliittojen ja säätiöiden tarjoamat sosiaaliasunnot. Siksi uudet asunnot ovat ja tulevat aina olemaan pieniä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (28)

Uutisvirta

20:55
Lämpöpatterit päälle ja tulet uuniin: Alkava viikko on Oulun seudulla hyinen ja sateinen, viikon puolivälin kylmät yöt voivat tietää mustaa jäätä
20:10
Reissusa: Roomasta leirintäaluemökin vuokrannut Päivi Kinnunen pääsi seuraamaan lempisarjansa Isä Matteon kuvauksia
19:17
Kuka kätki hopea-aarteen Inarijärven rannalle? Kysymys piinasi Seppo Saraspäätä 16 vuotta, kunnes hän ratkaisi sen Tilaajille
19:10
Talouden käänne heikompaan panee vipinää kinttuihin – Hallituspuolueet lähtevät sorvaamaan budjettia "kaikki mulle heti" -asetelmassa
19:01
Roope Korhonen onnistui supervuorossa – Sotkamon Jymy selvitti ensimmäisen ottelupallon
18:44
Espanja palasi ansaitusti koripallomestariksi – titteli heltisi puhtaalla pelillä
18:13
Bensan hinta voi nousta Saudi-Arabian öljyntuotantolaitoksiin kohdistuneiden iskujen seurauksena, mutta miten paljon?
85
Puheenaihe: "Myrkky, joka ei kuulu ympäristöön" – Kysyimme, pitääkö lyijy kieltää hauleissa ja luodeissa
44
Vaasalaisfanit riehuivat Raksilassa: Järjestyksenvalvoja joutui sairaalaan, poliisi kirjasi rikosilmoituksia pahoinpitelyistä
29
EU harkitsee lentojen tai petrolin verottamista – Suomessa kokoontuneet EU:n valtiovarainministerit puivat ympäristöverojen lisäämistä
22
Rakennetaan omaleimainen Oulu – myös matala ja tiivis rakentaminen on tehokasta Lukijalta
22
Verkkokirjautuminen ja -maksaminen muuttuivat – puhelinpalveluissa ruuhkaa, osa asiakkaista näreissään
21
Sport juhli alussa, Kärpät lopussa – Hiljalleen täyttä pelikuntoa lähestyvä Jussi Jokinen kiteytti kotiavauksen: ”Ensimmäisen kympin olimme jaloissa, mutta pystyimme parantamaan”
21
Vieraslaji ottaa haltuun Venäjän Karjalan peltoja – ikääntyvät asukkaat eivät jaksa taistella jättiputkea vastaan

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

83 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

Niin mikä on nyt sitä? Tämä nykyinen yltäkylläisyyskö? Ihmiset elävät pidempään ja rutiköyhien osuus on maailmassa pien... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image