Pääkirjoitukset

Nopeille radoille hidas startti – etelän mil­jar­di­hank­keil­le on perusteita, mutta samalla antavat vauhtia kes­kit­ty­mi­sel­le

Nykyinen hallitus ei aio tehdä rakentamispäätöksiä uusista ratayhteyksistä. KUVA: Jarmo Kontiainen
Pääkirjoitukset 11.9.2019 6:00
Pääkirjoitus

Tiistaina varmistui, ettei nykyinen hallitus tee rakentamispäätöksiä uusista nopeista ratayhteyksistä. Suunnittelu toki saa vauhtia.

Suurhankkeet sijoittuvat etelään. Hallitus ei saa unohtaa pohjoisia väylätarpeita.

Ne kansalaiset, kunnat ja maakunnat, joiden odotukset nopeiden raideyhteyksien rakentamisesta ovat uuden hallituksen aloitettua olleet korkealla, joutuvat viimeistään nyt palaamaan maan pinnalle.

Tiistaina selvisi, että Antti Rinteen (sd.) hallitus kyllä vauhdittaa kolmen Etelä-Suomessa sijaitsevan miljardiluokan ratahankkeen suunnittelua, mutta rakentamispäätöksiä tämä hallitus ei vielä tee. Näin kertoi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin (sd.)

Suunnittelua varten perustetaan kaksi hankeyhtiötä, jotka pohjustavat pääkaupungista Turkuun tavoiteltua tunnin junayhteyttä ja pääkaupungista Tampereelle suuntautuvaa niin sanottua Suomi-rataa.

Esillä ollut uusi yhteys Helsingistä itään pannaan ratalinjausta koskevaan tarkempaan selvitykseen.

Vielä hallitusneuvotteluiden aikana nykyinen pääministeri Rinne kertoi "isona näkymänä" olevan, että väyläverkostossa päästään ottamaan "loikka eteenpäin nopeammin kuin mitä on kuviteltu".

Hallitusohjelmaan kolmesta suurhankkeesta tuli kuitenkin jo laimeahko linjaus. Sen mukaan hankkeiden pääomitus toteutetaan julkisen talouden tasapainon ja menokehyksen raameissa.

Mitään nopeaa loikkaa ei nyt nähdäkään.

Yksittäisten hankkeiden suunnittelu kestää ministeriön arvion mukaan kuudesta kahdeksaan vuotta. Jo siitä voi päätellä, että pääkaupungista ajetaan Turkuun tai Tampereelle noin tunnissa näillä näkymin vasta 2030-luvulla.

Hitaampi eteneminen on ymmärrettävääkin siksi, että kolmen jättiurakan hinta nousisi arvioiden mukaan noin kymmeneen miljardiin euroon. Varsinaiseen rakentamiseen onkin tultava rahaa myös muualta kuin valtion budjetista. Muuten kolme urakkaa tai jo parikin niistä imaisisi rahoituksen muilta liikennehankkeilta lähes tyystin.

Uusille nopeille raideyhteyksille löytää helposti perusteluja. Nopeat yhteydet helpottavat työmatkaliikkumista. Jos ihmiset ja tavara siirtyvät kumipyöriltä tai lentokoneista juniin, liikenteen päästöt vähenevät.

Pohjoisesta näkökulmasta silmiinpistävä piirre "tunnin junan" ja Suomi-radan kohdalla on se, että ne tukisivat nimenomaan Helsinki–Turku–Tampere-kolmion kasvua. Alueella sijaitsee nyt noin 50 prosenttia Suomen työpaikoista, mutta ne loput 50 ovat edelleen muualla. Peruskysymys on, pitääkö keskittymiselle panna lisää vauhtia.

Suomi-radasta hyötyjä keräisivät toki myös Tampereen pohjoispuoliset maakunnat. Pelkkä vilkaisu matkustaja- ja tavaraliikennetilastoihin riittää osoittamaan, että Pohjanmaan radan kutsuminen maan pääradaksi on täysin perusteltua.

Tämän pitää näkyä myös tulevassa rahanjaossa. Turun ja Helsingin välin kulkee nytkin alle kahdessa tunnissa. Oulun–Helsingin väliä ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa päästä alle viiden tunnin.

Oulun seudun vaatimukselle liikennettä nopeuttavasta kaksoisraiteesta ensin Oulun ja Limingan välille ja myöhemmin Oulun ja Ylivieskan välille on vankat perusteet.

MAINOS

Kommentoi

Onneksi Pisara-hanke pudotettiin pois ohjelmasta. Käytännössä se kaatui omaan mahdottomuuteensa, koska hyödyt jäivät marginaalisiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koko Pohjanmaan rata Helsingistä Ouluun tulisi tehdä kaksiraiteiseksi ensi sijassa. Kun unohdetaan helsinkikeskeisyys, tämä rata on se varsinainen valtasuoni maamme raideliikenteessä.
Lukemattomia kertoja on nähty, kuinka yksi "etelän ihmeen", Pendolinon hyytyminen talvipakkasilla tukkii koko väylän tuntikausiksi. Tällaisista ongelmista täytyy päästä eroon niin pian kuin mahdollista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskittymisen vauhdittaminen vauhdittaa vaurautta ja hyvinvointivaltiota. Erityisesti keskusta on suomalaisille kalliisti maksullinen puolue tästä syystä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuka keskittää Suomen elämää kolmoon Tampere-Turku-Helsinki. Vastaus on Suomen eduskunta, jossa pitävät kekkereitään Suomen Keskusta, Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue, Vasemmistoliitto, Vihreät, RKP ja Perussuomalaiset. EU on pullollaan rahaa, mutta Suomeen sitä ei heru, eikä sitä kovin innokkaasti anotakaan. Ihmiset äänestävät vaaleissa toivoen parannusta nykymenoon, ei tapahdu yhtään mitään. Etelä-Suomen jupit , varsinkinTampereelta, Turusta, Helsingistä ja Uudeltamaalta, valtaavat eduskunnan ja jakavat rahat omille alueilleen, muu Suomi vain puristelee nyrkkejään ja vikisee lehtien palstoilla. Missä on nyt Suomen perustuslaki ja perustuslakivaliokunta, eikö Suomea pidä kehittää tasapuolisesti ja varsinkin kulkuväyliä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä me itkemme? Anne ja Juha hallitus jyvitti alle 1000 asukkaan kylälle 100 miljoonaan maksavan silta-/pengertie rahoituksen, siis muusta viis. Tälle rahalle löytyisi kyllä parempia kohteita mm ratahankkeeseen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hailuodon sillan H/K-suhde on kyllä ylivertainen ratahankkeisiin verrattuna.
Ellei sitten koko Hailuotoa suljeta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kaksoisradat eivät kuulu suurhankkeisiin vaan ne voidaan toteuttaa korotetun budjetin puitteissa lähes välittömästi, kuten monet peruskorjaushankkeet ja pahimpien tulppien korjaukset poistamalla hidasteet, rakentamalla kolmioraiteita tai kohtauspaikkoja. Toivottavasti näihin riittää nyt rahat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

.Pääkirjoitus oli hyvin laadittu. Asia on tärkeä ja monia kiinnostava. Junamatkat ovat nostaneet suosiota yleisesti.

Käytän junaa matkustaessani aina, kun se tuntuu sopivan tilanteeseen. Oulu-Helsinki väli on oululaisille ehdottomasti tärkein raideyhteys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykyhallituksen trendi pähkinänkuoressa. Selityksissä löytyy kyllä. Mahtavaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

136
Katri Kulmuni nousee valtiovarainministeriksi – "Haluamme saada pääministeri- ja valtiovarainministeri-akselin toimimaan"
73
Jopa 100 000 työntekijää aloitti lakon, Pohjois-Suomesta mukana useita isoja työnantajia – Teollisuusliiton Aalto ei niele puheita suhdanteiden heikkenemisestä
63
SDP:n yllätysveto: Eronnut Sirpa Paatero palaa kuntaministeriksi – omistajaohjaus siirtyy Tytti Tuppuraiselle, Antti Rinteestä varapuhemies
46
Katri Kulmuni: Hallituspuolueiden edustajien Twitter-miekkailun pitää loppua
29
Linnanmaan uuden pääpaloaseman rakentaminen alkaa ensi kesänä – Raksilaan uusi paloasema vuonna 2023
25
Lähes 2 000 taloutta oli ilman sähköä Oulussa sunnuntai-iltana
20
Analyysi: Kulmunille vihdoin hallituksen kakkosnyrkki – nyt on uuden sukupolven punamullalla näytön paikka

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi yöstä alkaen Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

9.12.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image