Pääkirjoitukset

Maa­po­li­tiik­kaa pää kylmänä

Pääkirjoitukset 24.2.2014 0:00
Pääkirjoitus

Oulun kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulee tänään maapoliittinen ohjelma. Se nojaa pitkälti siihen, miten Oulussa on toimittu ennen viime vuoden alussa tapahtunutta suurta kuntaliitosta.

Lähtökohtana on, että kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamiaan maita, joita se pyrkii hankkimaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Näin on kyetty estämään maan ansioton arvonnousu. Asuntotonttien hinnat ovatkin edullisempia kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Mitään tarvetta ei ole muuttaa hyväksi koettua perusperiaatetta.

Kaavoitus on sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden ohella yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistä. Sen varassa on pitkälti teollisen toiminnan edellytysten turvaaminen sekä asumisen mukavuus ja liikkumisen vaivattomuus.

Ouluun liittyneissä kunnissa oli ennen kuntaliitosta erilaisia käytäntöjä maan kaavoituksessa. Sieltä tulee myös paine tarkistaa uuden Oulun maapolitiikkaa.

Etenkin osalla maanomistajista on halua reivata linjaa toivossa saada maastaan parempi korvaus. Jos peruslinjaa muutetaan maanomistajien toivomaan suuntaan, se johtaa helposti maan hinnan rajuun nousuun. Tämä ei ole kaupungin eikä kaupunkilaisten kokonaisedun mukaista.

Oulun tähänastista maapolitiikkaa on kiitelty laajalti. Täytyy muistaa, etteivät maanomistajat suinkaan jää osattomiksi nytkään. He saavat maastaan käyvän korvauksen. Lähtökohtana on pidettävä sitä, että maalla keinottelu olisi mahdollisimman vaikeaa, mieluiten mahdotonta.

Kaupungin tulee kaavoituksen avulla turvata vastaisuudessa se, että kehitystä on mahdollista tapahtua myös entisten itsenäisten kuntien alueella. Tosin koko ajan on pidettävä huolta yhdyskuntarakenteen järkevästä kehittämisestä. Liika hajanaisuus lisää kustannuksia monella suunnalla ja rasittaa ympäristöä.

Toimiva maapolitiikka edellyttää aktiivista raakamaan hankintaa. Kaupungin täytyy kyetä varautumaan siihen, että maata on kaavoitettavissa tarpeen mukaan. Kun maata ostetaan raakamaana ja se kaavoitetaan, arvonnousun avulla kyetään kattamaan kaavoituksesta aiheutuneita kustannuksia.

Oululla on ollut ja on uuden maapolitiikan myötä vastakin tilaisuus etuosto-oikeuteen maakaupoissa. Tämä yhdessä lunastusmahdollisuuden kanssa turvaa sen, että maapolitiikassa on kättä pidempiä keinoja, jos yleinen etu niin vaatii.

Maapoliittiset linjaukset nostattavat poliittisia intohimoja. Varsinkin maanomistajia lähellä olevassa keskustassa haluttaisiin omistajille mahdollisimman vapaat kädet.

Kaupungin tehtävä ei tietenkään ole kahlita ihmisiä, mutta yhtä lailla minkään ryhmän edut eivät saa mennä muiden edelle. Tärkeintä on huolehtia siitä, että eri puolilla laajaa kaupunkia asuvat saavat yhtenäisen kohtelun.

Kokonaisedun kannalta nykyiset maapoliittiset periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi. Tällä perustalla on viisasta jatkaa.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Miten on soviteltu yhteen esim. Haukiputaan kunnan maapoliittinen ohjelma 2006 ja Oulun kaupungin maapoliittinen ohjelma 2003.
Oulun kaupunki on hankkinut omistukseensa v. 2013 mm. Haukiputaalta ranta- ja muita alueita sadoillatuhansilla euroilla. Ja vuokrannut.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kun yhteiskunta osaa hoitaa maankäyttöön liittyvät asiat kertakaikkiaan niin paljon paremmin, mihin ylipäänsä tarvitaan yksityistä maanomistusta?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämähän se on vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Jos omistat maata jossakin keskellä ei mitään ja siellä kasvaa puuta, niin maan arvohan on pitkälle siinä metsässä ja sen kasvussa. Tältä kannalta tarkasteltuna, maan omistus on melko riskitöntä puuhaa. Ainoa uhka lienee se, että aika ajoin puunostajat eivät suostukaan maksamaan puusta ihan sitä mitä pyydetään ja jos metsänomistaja on samaan aikaan pakkoraossa myymään. Toki sekin on riski, jos paperin sekä sellun että tukkipuun ja sahatavaran kulutus romahtaa kokonaan syystä tai toisesta. No sahatavarahan menee varmaan kaupaksi jatkossakin, mutta paperin ja sellun osalta en menisi lyömään vetoa kovin pikälle. Liekkö tästä syystä kuitupuulle ollaan kehittelemässä yhteiskunnan tuella uusia käyttökohteita kuten bioenergian raaka-aine. Tässä vaan toistaiseksi näyttää siltä että tuo bioenergiatouhu ei vielä pyöri läheskään omillaan, vaan senkin "bisneksen" pyörittämiseen tarvittaisiin mittavasti veroeuroja. Mistähän kaikkeen niitä veroeuroja saadaan riittämään ?

No sitten ovat ne maanomistajat, joilla on maata ( peltoa tai metsää ) kasvavan kaupungin lähellä. Kaupunki investoi lähialueen kunnallistekniikkaan ja liikennejärjestelyihin. Kaavoittaa alueelle uusia asuin- ja liikekortteleita, rakentaa kouluja jne. Maata tämän lähellä omistavan omaisuuden arvo toki kohoaa itsestään, kun verovaroilla lähellä kaavoitetaan ja rakennetaan.

No ohan maanomistajalla, jos omistaa maata sopivissa paikoissa, mahdollisuus vuokrata maataan tuulimyllyfirmoille. Siinähän maanomistaja saa kohtuullisen korvauksen tuulimyllyfirmoilta, jotka taas puolestaan saavat kohtuullisen korvauksen yhteiskunnalta ( 200 - 250 miljoonaa euroa vuosittain tuulivoiman tavoitetilassa ). Tuulimyllyfirmoille maata vuokrattaeissa kannattaa toki olla tarkkana, sillä jos maanomistajalla sattuu samalla alueella olemaan myös sopivia mökkitontteja, niin siinä voi käydä kuten Talvivaarassa - tonttien arvo romahtaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Merituulivoimaloita suunnitellaan rakennettavaksi myös Oulun (Oulu – Haukipudas) edustalle. Tuulisähköä yhä ylempää (Kva 24.10.12) jutun yhteydessä olleeseen karttaan oli merkitty mm. tulevan Uuden Oulun vireillä olevat tuulivoimahankkeet maalla ja merellä. Ja kirjoituksessa (Kva 6.9.12) kerrottiin, että Uudesta Oulusta etsitään tuulivoimaloiden paikkoja. Siis ”Oulun kaupungin elinkeinoliikelaitos OuluBusiness etsii syyskuun aikana tarjouskilpailulla asiantuntijapalvelua selvittämään Oulun, Oulunsalon, Kiimingin, Haukiputaan ja Yli-Iin alueilla olevat parhaat sijoittumispaikat.” Oulun – Haukiputaan alueen merituulipuistot. Pohjolan Voima Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 25.11.2008 ja Projektit, Ramboll (8.2.2010): Pohjolan Voima Oy suunnittelee Oulun-Haukiputaan edustan merialueelle merituulivoimalaitosta yhdessä Oulun Energian kanssa. ”Hankkeena on tuulivoimapuiston rakentaminen Oulun ja Haukiputaan edustalle Hoikka-Hiukeen−Luodeleton sekä Nimettömänmatalan merialueille. Hankkeeseen kuuluu lisäksi tuulivoimaloiden edellyttämä sähkönsiirto merialueilta merikaapeleilla ensin rannikolle ja siitä edelleen ilmajohtoa käyttäen valtakunnan verkkoon.” Netistä löytyy lisäksi mm. Yhteysviranomaisen lausunto Oulun – Haukiputaan edustan merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (16.7.2010).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aun tuirassa ja parvekkeeltani olen nähnyt kaksi tuulimyllyä jotka eivät pyöri kymmentä kertaa enempää vuoden aikana! Saman näkymän kohdanneet lienee tuhannet muutkin silmäparit ! Miksi rakentaa olemattoman vähän tuottavia härveleitä ? Miksi pilata komeita merimaisermia mokomilla turhakkeilla !

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Uuden asuntotuotantolain edellyttämällä kunnallisella tonttipolitiikalla ja asuntohallistuksella tuleekin olemaan kiireellinen tehtävä juuri tontin hintojen alentamisessa. Monet keinot, jotka koskevat nimenomaan tonttikysymystä, ovat parhaillaan tutkittavana. Pitäisin välttämättömänä, että hallituksen esitys rakennuslain muuttamisesta uudistetaan uusilla valtiopäivillä ja valtioneuvosto saa toimivallan myöntämään tietyillä ehdoilla kunnalle oikeuden maan pakkolunastamiseen asuntotarkoituksiin. Pykälä olisi yritettävä kirjoittaa siten, vaikka omistajalle maksettaisiin ainotastaan kohtuullinen eikä ylin käypä hinta, se ei olisi vastoin perustuslain takaamaa omaisuuden suojaa. Tällöin laki voitaisiin säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä parhaillaan istuvan eduskunnan toimesta. Myös muihin tonttikomitean suosittelemiin keinoihin olisi ennakkoluulotta tartuttava."

Lähde: Kauko Sipposen kirjoitus Yhteiskuntapolitiikan ongelmia, kirjassa Heräävä maaseutu VIII Keskustapolitiikkaa , toimittanut Matti Isoviita, Keskustapuolueen 60-vuotisjuhlajulkaisu, Helsingissä 1966 Keskustapuolue, Kansalliskirjapaino 1966 Lappeenranta.

Kauko Sipponen ( kesk ) , oikeustieteen tohtori ja valtiotieteiden kadidaatti, on toiminut mm. professorina Tampereen yliopistossa, Tasavallan presidentin kanslian kansliapäällikkönä Keski-Suomen läänin maaherrana ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana.
Lähde: Wikipedia

Siis Keskustankin suunnalla on jo aikoinaan nähty kohtuuhintaisten tonttien merkitys yhteiskunnan kehittämiselle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisi syytä pitää kiinni siitä, että kaupunkilaisten kokonaisetu on edelleen tärkeämpi kuin maanomistajien korkeampi tuotto.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toimiva maapolitiikka tarkoittaa, että aina - siis joka ikinen arkipäivä, myös kesälomalla - on eri puolilla kaupunkia tarjolla tontteja yksityisille omakotirakentajille ja firmoille, jotta tänne muuttava työntekijä tai yhtiö saa tontin silloin kun sitä tarvitsee, eikä hänen tarvitse odottaa arvontaa, jonka lopputulos jää epävarmaksi. Toisaalta kaupunki saisi periä tonteista riittävän hinnan, myös vuokratonteista, jotka ovat lähinnä tulonsiirtoja kerrosaloasukeilta omakotiasukeille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vuokratonteillakin houkutellaan kuntaan vähän pysyvämpiä veronmaksajia. Siinä kilpailussa on paljon häviäjiä. Omakotitontteja kun myydäänkin joissakin kunnissa eurolla. Sekin ihan hyvä veronmaksajien houkuttelukonsti. Toimivaa maapolitiikkaa sekin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Lähtökohtana on, että kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamiaan maita, joita se pyrkii hankkimaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin. Näin on kyetty estämään maan ansioton arvonnousu. Asuntotonttien hinnat ovatkin edullisempia kuin muissa suurissa kaupungeissa."

Kiva tietää, että Kaleva kannattaa tonttimonopolia. Kaupunki onstaa (ottaa) maan puoli-ilmaiseksi ja myy sen postimerkin kokoisina palasina kiskurihintaan. Kaleva, syöstön ja sosialismin asialla!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

19.11.
Luonnonvoimat purkautuvat ulos Oulun kaupungintalon seinien sisältä ja valtamerien meduusat heräävät eloon Ainolan puistossa – valotaideteokset syttyvät Lumo-festivaalin kävelyreitillä perjantaina kello 16 Tilaajille
19.11.
Estejuoksija jäi kiinni epo-hormonista – Ranskassa taas dopingtapaus
19.11.
Hradecky ja Kanerva huudattivat yleisöä Huuhkajien kansanjuhlassa Helsingissä: "Oi Suomi on nyt kisoissa, on meillä hieno jengi ja fanit"
19.11.
"Oli presidentiltä asiatonta vaatia tutkintaa poliittisesta vastustajastaan" – Trumpin Ukraina-puhelua kuunnelleet todistivat
19.11.
Professori pyysi poistamaan Mannerheimin kuvan Oulun yliopiston opiskelijoiden kiltatilasta – "Esitin oman käsitykseni asiasta"
19.11.
Näyttelijän poika siirtyi kameran toiselle puolelle – "Ikä tuo kypsyyttä", sanoo 50 vuotta täyttävä elokuvaohjaaja Aleksi Mäkelä
19.11.
Uusi nelinpelipari Struff oli Kontisen ykkösvaihtoehto

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Simo, Ranua, Posio, Kemi, Keminmaa, Tornio, Ylitornio, Tervola, Pello, Rovaniemi ja Kemijärvi jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita, koska niillä olevan jään päällä on vettä.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

237 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

Jos EK:on kuuluva miljonääri maksaa käytännössä muutaman prosentin tuloistaan veroa, siis paljon vähemmän mitä omat palk... Lue lisää...
Maailmanrannan Rellu

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.11.

Fingerpori

20.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image