Pääkirjoitukset

Lupasuma saatava liikkeelle

Pääkirjoitukset 8.2.2018 6:00
Pääkirjoitus

Pohjois-Suomessa on vireillä yli viiden miljardin euron edestä teollisia suurhankkeita, jotka ovat parhaillaan lupakäsittelyssä.

Poikkeuksellisen suuret ja laajat hakemukset ovat panneet lupaviranomaiset lujille.

Teollisuudessa on Pohjois-Suomessa vireillä useita suurhankkeita. Parhaillaan ympäristöluvitusta odottavien teollisten uudisinvestointien määrä nousee yli viiteen miljardiin euroon.

Aikataulut paukkuvat, kun poikkeuksellisen suuret ja vaativat hankkeet täyttävät lupaviranomaisten työpöydät. Hakemuksia joudutaan panemaan tärkeysjärjestykseen, jolloin pienemmät, mutta alueellisesti tärkeät hankkeet saattavat viivästyä.

Lupamenettelyn pitkittyminen on myrkkyä Suomen kansantaloudelle, jos kysymys on siitä, että kärsimätön pääoma ei jaksa odottaa luvitusten valmistumista. Maailmanmarkkinat ehtivät heilauttaa lupaaviakin hankkeita, jolloin laskelmat tehdään uudestaan ennen päätöksiä tuotannon aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä.

Pohjois-Suomessa vireillä olevat suurhankkeet ovat sitä mittaluokkaa, että niitä ei rahoiteta pelkästään kotimaisin voimin. Toisaalta Suomen mineraalivarannot ovat niin valtavat, että ne houkuttavat ulkomaisia sijoittajia.

Uusia biotuotantolaitoksia puolestaan suunnitellaan vähän sinne ja tänne. Kannattavuusarvioita tehdään useista kohteista niin kaivos- kuin bioteollisuudessa.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue onkin päässyt ruuhkautumaan (Kaleva 6.2.). Parin vuoden takainen tulppa saatiin puretuksi, mutta nyt tilanne on hakemusmäärän kasvun takia hankaloitunut uudestaan.

Hakemussuman purkaminen ei saisi olla pienestä lisäresurssista kiinni. Vastuuministeriöissä luulisi ymmärrettävän, että virkamieslisäresursseja olisi paikallaan käyttää suman purkamiseen, kun kyseessä ovat niin suuret kansalliset edut.

Toteutuessaan suurinvestoinnit toisivat merkittävää taloudellista potkua Pohjois-Suomeen. Siksi investointipäätökset pitäisi saada liukkaasti liikkeelle, mikäli se vain on lupahakemusten käsittelystä kiinni.

Ympäristölupien myöntämisessä ei toki pidä hötkyillä, kun kyse on biotalouteen, kaivostoimintaan, metalli- ja paperiteollisuuteen liittyvistä hankkeista. Talvivaaran kokemusten opettamana hakemuksilta on lupa odottaa perusteellisuutta.

Silti tuntuu kohtuuttomalta, jos miljardihankkeet seisovat ja pahimmassa tapauksessa lipuvat ohi sen takia, että vireillä olevia lupahakemuksia ei ehditä käsittelemään tavoiteaikataulussa.

Pohjois-Suomessa ympäristölupahakemusten valmistumista odottavat muun muassa Kaidin biopolttoainejalostamo Kemissä ja Soklin apatiittitehdas Savukoskella. Kumpikin olisivat toteutuessaan noin miljardin euron investointeja.

Listalla ovat myös Paltamon sellu- ja biotuotetehdas, Kemijärven biojalostamo, Hannukaisen rauta-, kupari- ja kultakaivos Kolarissa, Raahen metallituotetehdas, Terrafamen toimintaa koskeva uusi lupahakemus ja siihen liittyvät hakemusasiat, Kittilän kultakaivoksen erillishakemukset jne.

Luvitus ei takaa suunniteltujen laitosten varmaa aloittamista, jos pääomat puuttuvat, mutta ovat toiminnan ehdoton edellytys.

MAINOS

Kommentoi

On käynyt juuri niin kuin ounastelin ympäristöministeriöätä ja -keskuksia perustettaessa ja EU direkltiivejälaadittaessa. toimeenpantaessa. Joka asiaan on nykyyään haettava lupa ja sertifikaatit, yöpäristöäarvioinnit, valitukset hallinto-oikeuksiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Teolliset investoinnit ovat hyviä uutisia Pohjois-Suomelle, sitä ei moni kansalainen kiistä. Kun lukee sanomalehtiä ja kulkee itsekin luonnossa, ihmettelee investointien luonnolle aiheuttamaa haittaa, jopa suoranaista saastuttamista. Kaivokset suunnitellaan ja rakennetaan siten, että kaivoksien jätevedet lasketaan puhdistamattomina suoraan natura-alueeksi julistettuun jokeen. Torniojoki ja Ounasjoki ovat naturaJokia, mutta eipä sillä ole mitään merkitystä, hyviä likaviemäreitä teollisuudelle. Sodankylässä yksityisten maat lunastettiin natura-alueiksi, nyt onkin rakenteilla alueelle kaivos. Laillinen ryöstö, sanottaisiin ennen vanhaan, käräjillä tavattaisiin. Maanomistajista olisi tullut multimiljonäärejä kaivoksen louhintakorvauksista, nyt eivät saa mitään, naureskellaan voi, voi. Eipä pureta natura-aluettakaan, maita ei palauteta takaisin maanomistajille, miksi. Kemijärvi saastuu, jos Kemijärven biotuotetehdas valmistuu, saastuu varmasti Kemijokikin lisää. Entäpä kaivosvedet Ranuan ja Kuusamonkin suunnalta, lisää saasteita vesistöihin. Ei puhettakaan teollisesta toiminnasta, jossa hyödyt ja tuotot jäävät Pohjois-Suomeen sekä ei synny saastetta luontoon. Luonto ja paikalliset ihmiset ovat sivuseikka, ei mitään arvoa, kaikelle muulle saadaan hinta ja tuottoprosentit.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

42
Sirkkaleipää leivotaan nyt myös Oulussa – Fazerin sirkkajauho tulee Hollannista, koska kotimainen hyönteistuotanto ei riitä
18
Myllytullin entinen Oulun seudun ammattiopiston kortteli uusiutuu täysin - suurin osa rakennuksista puretaan ja tilalle nousee asuin-, liike- ja toimistorakennuksia
14
Uusi taksilaki voi tuoda ongelmia koulutakseihin – harvaan asutuilla alueilla kela-kyytien ajo saattaa houkutella yrittäjää enemmän
12
Risto Uimosen kirja presidentistä kuvailee, kuinka Sauli Niinistö on maksimoinut historiallisen pienet valtaoikeutensa
8
Ilmatieteen laitos on paitsi varoittanut suomalaisia helteestä, niin myös oikeasti pelastanut ihmishenkiä kehitysmaissa
7
Ruotsalaismediat: Länsi-Ruotsissa sytytetty tuleen kymmeniä autoja
6
Oikeusministeri Häkkänen Touko Aallosta: On hyvin vakavaa, jos kansanedustaja kehottaa olemaan noudattamatta lakeja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Arvokeskustelua köyhyydestä

Totta kai on aina trendikästä ja asiallista puolustaa heikosti pärjääviä ja vähäosaisia henkilöitä. Mielestäni muitakin ... Lue lisää...
Takamaan mies

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image