Pääkirjoitukset

Lisää velkaa ja pik­ku­pa­ran­nuk­sia – kaikki hyvin, kunhan talous ja työllisyys kehittyvät myönteisesti

Valtiovarainministeri Mika Lintilä esitteli keskiviikkona budjettia valtioneuvoston tiedotustilassa. KUVA: Joel Maisalmi
Pääkirjoitukset 16.8.2019 6:00
Pääkirjoitus

Valtiovarainministerin budjettiehdotus pyrkii valamaan luottamusta ihmisten ja yritysten keskuuteen. Kipeitä leikkauksia ei juuri nyt ole tiedossa. Jatko riippuu kuitenkin siitä, miten talous ja työllisyys kehittyvät.

Valtiovarainministeriön talousarvioehdotus on laadittu varsin maltillisin ottein. Talousarvioesityksessä pyritään valamaan luottamusta ihmisten ja yritysten keskuuteen.

Keskeinen viesti on, että suuria leikkauksia ja säästöjä ei ole tarpeen tehdä. Tilanne on siten kokonaan toinen kuin edellisen hallituksen aikana, jolloin pääministeri puhui toistuvasti kipeistä mutta välttämättömistä leikkauksista.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli keskiviikkona ensi vuoden budjettiehdotuksensa, jonka loppusumma on 57 miljardia euroa. Talousarvioehdotus on noin 1,5 miljardia euroa suurempi kuin tänä vuonna. Tulot ja menot ovat yhä pahasti epäsuhdassa, sillä velkaa otetaan ensi vuonna 2,3 miljardia euroa. Yleensä valtiovarainministerin esitys pitää varsin hyvin kutinsa riippumatta muiden ministeriöiden toivelistoista.

Valtiontalouden tasapainotus on keskeinen tavoite, jonka ennakoidaan toteutuvan hallituskauden loppuun mennessä normaalin kansainvälisen taloustilanteen vallitessa.

Silti näyttää siltä, että tasapainoinen budjetti on aina vain edessä oleva maali, johon ei päästä. Tavoitteeseen pääsyä ei yhtään helpota se, että kansainvälinen taloustilanne ei näytä hääviltä. Edessä voikin olla, että hallitus joutuu leikkaamaan.

Joka tapauksessa hallitus lupaa hyvinvointiyhteiskuntaan pieniä parannuksia. Helpotusta on luvassa eläkeläisille, perheille ja opiskelijoille. Veronkiristyksissä pääpaino on haittaveroissa, joten ainakin bensan ja tupakan hinta nousee. Ansiotuloverotukseen on tulossa kevennyksiä pieni- ja keskituloisille.

Työllisyystavoitteiden tueksi selvitetään, millä keinoilla yritykset saataisiin investoimaan. Suomi on kärsinyt investointien vähäisyydestä jo vuosikymmenen. Ministeri toivookin, että investoinneissa yritykset painaisivat turbonappia.

Hallituksen keskeinen tavoite, työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin, riippuu pitkälti talouskehityksestä ja työllisyystoimista.

Työllisyysasteen nostaminen on prosentti prosentilta vaikeampaa. Kolmikantatyöryhmien pitäisi esittää lähiviikkoina hallitukselle ratkaisuja, joilla työllisyyttä hilataan ylöspäin.

Olisi myönteinen yllätys, jos sieltä löytyisi uusia työllistämiskeinoja. Niitä on vaikea löytää ilman rakenneuudistuksia. Aikataulu on tiukka, ja osapuolten on vaikea sopia keinoista, jotka olisivat tehokkaita.

Keinot selvitettiin varsin tarkkaan jo edellisellä hallituskaudella, mutta punamullassa painotukset ovat erilaisia. Sen verran tiedetään, että ainakin palkkatukea uudistetaan ja työttömien aktiivimallin leikkurista luovutaan.

Valtiontalouteen vaikuttava avoin kysymys on budjettiehdotuksesta puuttuvat kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit.

Infrahankkeissa onkin tärkeä saada aikaan poliittinen konsensus, jotta taloutta ja työllisyyttä tukevat investoinnit toteutuisivat. Infrahankkeita on pakko vaiheistaa pidemmälle ajalle.

MAINOS

Kommentoi

Ja tähän päälle hävittäjähankinta, 7-10 miljardia eli 7000-10000 miljonaa.

Saa nähdä millä kommervenkeillä tuo rahoitetaan. Onneksi on paljon viisaita valtiosihteereitä ja avustajia miettimään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Syviä ajatuksia....WOW!
" ...kaikki hyvin, kunhan talous ja työllisyys kehittyvät myönteisesti."
Mitään konkreettistä tietä tai tietoa, miten asia hoidetaan, ei otsikko tietenkään sisällä... mutta;
Herätti kivasti!
Huomenta Suomi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muutaman ministerin avustajat maksavat 30 miljoonaa ja yliopistoille annetaan 10 miljoonaa lisää. Hallitus laittaa asiat selvästikin tärkeysjärjestykseen – omaan napaansa tuijottaen :(

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sipilän hallituksen leikkaukset olivat kipeitä, mutta eivät välttämättömiä. Kansantalouden kannalta ne olivat tuhoisia, mutta hyväosaisimmat voittivat, kun maksavat vähemmän veroja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Keskiluokan kurjistaminen jatkuu edelleen, palkat ei nouse ja verot kiristyy roimasti.
Kulutusverot erityisesti, eli iskee kovimmin lapsiperheisiin, joten päättäjät haluaa ehdottomasti vähentää lasten tekemistä entisestäänkin.
Toki ulkomaille syydettävän rahan määrää lisätään jälleen kymmenillä miljoonilla lisää kehitysapuun, että afrikan johtajat saa uusia taas maailman kalleimmat yksityissuihkukoneet usimpaan huippumalliin.

"Kaikki hyvin", muutoin paitsi että kaikki köyhtyy ja palvelut huononee, semmoista..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ulkomaan velkarahaa annetaan heikompi osaisille ja jo tiedossa oleva kasvava työttömyys jatkaa kasvuaan.
Ilmastomuutoksen nimissä verorahoja syydetään ulkomaille.
Kestävällä linjalla, heh.

Mielestäni tälläinen tahallinen Suomen valtion vahingoittaminen pitäisi laissa kieltää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Isoin ongelma uuden hallituksen suunnitelmissa on nse, ettei rakenteellisesti käydä kehittämään yhteiskuntaa ja sen julkisin varoin tuotettuja palveluja.
Palkkakehitys yli tuottavuuden kasvun tarkoittaa aina verojen korotuksia - valitettavasti. Julkisella puolella tuottavuus ei ole lähtökohtaisesti tavoiteltavaa. Tätä ilmiötä kuvaa n.s. Baumolin tauti. Ilmiö näkyy esim kunnallisveron kehityksestä. Arvioidaan, että ensi vuodesi jälleen suuri joukko kaupunkeja ja kuntia nostaa veroprosenttiaan. Tämähän on Antti Rinteen hallituksen suunnitelmien ulkopuolella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinhän se kävi,että velan otto lisääntyy ja sossut saavat ilmaista rahaa lisää ja lisää,tulijoista ei ole suomessa puutetta,onhan tämä koko maailman sosiaalitoimisto ja Rinne parantelee sitä vielä kaiken aikaa omien kansalaisten piikkiin! Mitä jää lapsillemme perinnöksi? Helvetinmoiset velat ja kuoleva maapallo! Hyvähän se on mällätä kun ei Rinteen tarvitse koskaan korjailla omia tyhmyyksiään ja velkojaan ,ne jää aina seuraavalle hallitukselle.
Kreikan tie on edessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä hallitus jatkaa lupauksillaan nuorempien ikäluokkien ryöstöä.
"Me pääsemme valtaan kun otamme lisää velkaa nuorempien piikkiin..."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei osata, ei osata, elvyttää koko Suomea. Pitäisi tehdä päinvastoin, kuin Helsingistä katsottuna näkyy Suomen elämä. Polttoaineiden, alkoholin, tupakan ja sokerinkin verot pitäisi laskea minimiin verrattuna naapurimaihin. Saataisiin Suomeen ostoryntäys naapurimaista, kun hinnat laskisivat Suomessa eli raha alkaisi liikkua taskusta toiseen. Venäjälläkin on rahaa ihmisillä kulutettavaksi Suomessa, sekin rahalähde pitäisi hyödyntää. Jos maamme talouden kasvu on velkavetoista, ei verojen alentaminen ole yhtään huonompi keino saada talous nousuun. Pankaa siellä Helsingissä eduskunnassa ja hallituksessa "haittaverohaihattelu" syrjään ja aloittakaa taistelu Suomen näivettymistä ja apatiaa vastaan heti. Valtion hallinnossa pitää virkamiesten aivoja ravistaa uuteen asentoon, Suomi on saatava taloudellisen kasvun ja vaurastumisen tielle pian.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Rinteen hallitus toisin kuin edellinen Sipilän hallitus pyrkii ottamaan rahat kuluihin enemmän varakkailta kuin köyhiltä. Se tietenkin on jo nyt nostanut hirveän mediamylläkän. Koskapa rikas on luopunut eurostakaan köyhemmän hyväksi? Ei koskaan. Tuo valtion lisävelan oton toitottaminenkin oppositiossa median avulla on järjetöntä suunsoittoa. Joka ikinen hallitus on ottanut lisävelkaa. Niin teki edellinenkin hallitussamaan aikaan kun kertoi lyhentäneensävaltion velkaa. Niinhän hieman lyhensikin mutta lyhensi juurikin sitä lisävelkaa käyttäen. Valtionvelka se vaan lisääntyi silloinkin. Eikä se valtion velanotto mikään mörkö pitäisi olla. Ei varsinkaan nyt kun velkojen korot ovat alle inflaation. Nythän sitä velkaa tulisikin ottaa jolla voitaisiin taloutta elvyttää. Pitää muistaa myös se, ettei valtionvelka ole samalla tapaa takaisin maksettava kuin meidän tavisten velka. Ei valtiot oikeasti mihinkään velkojaan maksa. Joka ei usko tätä niin katsokoon vaikka googlen kautta kuinka se toimii. Pitkästä aikaa meillä on nyt kuitenkin hallitus joka edes sanoo yrittävänsä siirtää kulujen painopistettä siihen suuntaan jossa on varaa kulujen nousuun. Vaan ketkäs ensimmäisenä nousivatkaan barrikaadeille? No tietenkin ne maksukykysimmät. Eihän voittoja saa verottaa. Eihän?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos muut hallitukset on ottaneet lisää velkaa niin sekö oikeutaa tämänkin populaation tekemään samoin. Alkuun ainakin hoidettiin omat ja kavereiden asiat kuntoon vaikkakin velaksi. Sitten hoidettiin mamuille jatkorahoitus ja kehitysapu jatkuu niin kuin se on jatkunut 70 vuotta (ei ole saatu mitään aikaiseksi). Veroja korotellään rajalaidastaan ja tukiaisia ja avustuksia jaellaan. Keskiluokka maksaa, kukas muukaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sinähän nyt ihan hulluja kirjoittelet. Pelkästään hallituksen kulut nousevat järjettömiinn svääreihin ja sen kaiken maksaa myös köyhä.
Miten te demarit olette noin sokeita ja kehtaatte valehdella kaikissa asioissa?

Antti Rinteen hallituksen valtiosihteereiden ja erityisavustajien palkkamenot nousevat viime vuoden 4,5 miljoonasta eurosta noin 8 miljoonaan euroon vuodessa.

Erityisavustajien palkkamenojen osuus 8 miljoonan kakusta on noin 6 miljoonaa vuodessa ja valtiosihteereiden osuus 2 miljoonaa. Jos Rinteen hallitus istuu kautensa loppuun asti, valtiosihteereiden ja erityisavustajien palkkamenot vuosilta 2019 – 2023 ovat IS:n laskelman mukaan yhteensä 32,6 miljoonaa euroa.

Kaikkiaan ministereiden poliittisiin esikuntiin nimitetään yhteensä 85 henkilöä – 15 valtiosihteeriä ja enintään 70 erityisavustajaa. Rinteen hallitus lähes kaksinkertaisti avustajien lukumäärän, sillä Juha Sipilän hallituksen apuna hääräsi yhteensä 46 valtiosihteeriä ja erityisavustajaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tiesitkö sen, että se rikas maksaa myös sinun elämäsi veroillaan sillä köyhä kun ei maksa veroja eli köyhä elää rikkaiden elättämänä.
Melko paljon rikkaat kuitenkin veroillaan osallistuvat köyhien elättämiseen, mutta eihän demari sitä käsitä, kun raha tulee seinästä ja sähkö pistokkeesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hyvätuloinen eikä edes pienituloinen virkamies kuntien ja valtion töissä ei ole veronmaksaja. Suomessa ei uskalleta sanoa tätä ääneen, olisiko jo se aika. Aika vähän on rikkaita ja hyvätuloisia Suomessa, jotka tuottavat yhteiskunnalle rahaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuntien ja valtion virkamiehet ja duunarit kylläkin ovat veronmaksajia, sillä he saavat palkan tehtyä työtä vastaan, tukien saajat eivät niin tee.
Rikkaat kuitenkin tämänkin maan pitää pystyssä jotta köyhät pääsevät nillittämään lapsellisia kommenttejaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valtion ja kuntien virkamiehet eivät ole veronmaksajia. Palkka tulee verorahoista, joiden tienaamiseen ei virkamies osallistu. Sama olisi maksaa nettona kuormasta syöminen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

He ovat veronmaksajia siinä kuin sinä tukien nauttija. He tekevät työtä palkkansa eteen ja tienaavat palkan josta maksavat verot eli vero- osuus palautuu valtiolle.
Te tuilla elävät ette maksa veroja saamistanne rahoista jotka tulee 100% veronmaksajilta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallitus kurittaa työttömiä kun eivät saa luotua työpaikkoja,edellinen hallitus vatuloi urakalla.Omiin pusseihin kyllä pelattiin miljoonien edestä.Säälittävää toimintaa,luvataan ummet&lammet ja sitten pestään ittensä pois!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

15.9.
Pahin painajainen Stozice Arenan korkean katon alla – Suomen varmalta näyttänyt voitto karkasi käsistä viiden ottelupallon jälkeen
15.9.
Tekninen vika viivästyttänyt Finnairin lentoa Kemistä Helsinkiin tuntikausia, mekaanikot lennätettiin paikalle – "Todella ikävää tällainen"
15.9.
Öljymarkkinat uskovat Saudi-Arabian jalostamoiskujen johtavan jyrkkään hinnannousuun
15.9.
Lämpöpatterit päälle ja tulet uuniin: Alkava viikko on Oulun seudulla hyinen ja sateinen, viikon puolivälin kylmät yöt voivat tietää mustaa jäätä
15.9.
Reissusa: Roomasta leirintäaluemökin vuokrannut Päivi Kinnunen pääsi seuraamaan lempisarjansa Isä Matteon kuvauksia
15.9.
Kuka kätki hopea-aarteen Inarijärven rannalle? Kysymys piinasi Seppo Saraspäätä 16 vuotta, kunnes hän ratkaisi sen Tilaajille
15.9.
Talouden käänne heikompaan panee vipinää kinttuihin – Hallituspuolueet lähtevät sorvaamaan budjettia "kaikki mulle heti" -asetelmassa

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

89 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Kun sanotaan ettei palkka riitä elämiseen

Niin mikä on nyt sitä? Tämä nykyinen yltäkylläisyyskö? Ihmiset elävät pidempään ja rutiköyhien osuus on maailmassa pien... Lue lisää...
Taloudesta

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image