Pääkirjoitukset

Kun kirkko katoaa tutusta maisemasta, heilahtaa myös mielen maisema

Pariisin Notre-Damen tulipalosta, jota sadat miljoonat ihmiset seurasivat suorana lähetyksenä, tuli järkyttävä sukupolvikokemus. KUVA: CHRISTOPHE PETIT TESSON / EPA
Pääkirjoitukset 20.4.2019 6:00
Pääkirjoitus

Pariisin Notre-Dame ei ole vain iso kirkko Ranskassa. Tästä todistavat tulipalon aiheuttama tunteiden vyöry ja nopeasti syntynyt auttamisen aalto. Yhden maan kulttuuriperintö koetaan Euroopassa yhä laajemmin yhteisenä. Tätä perintöä pitää suojella tehokkaasti.

Pariisin Notre-Damen tulipalosta, jota sadat miljoonat ihmiset seurasivat suorana lähetyksenä, tuli järkyttävä sukupolvikokemus. Kaikkein pahin ei kuitenkaan ehtinyt tapahtua.

Tiedossa on nyt, että vaurioitunut kirkkorakennus voidaan pelastaa. Katedraali ei siis katoa historiaan vaan pysyy katolilaisten tärkeänä pyhäkkönä ja paikkana, joka vetää vastedeskin matkailijoita aistimaan ja ihailemaan menneiden sukupolvien taitoja ja kauneudentajua.

Paloa seuranneina päivinä kerrotut uutiset osoittavat myös, että hengelliseen käyttöön nousseilla rakennuksilla on merkitystä maallistuneellakin aikakaudella. Katedraalin kalliisiin korjaustöihin on luvattu lahjoittaa jo ainakin 700 miljoonaa euroa.

Tukikampanjaan voi osallistua Suomessakin. Keskiviikkona varoja kerättiin Suomen kansallispyhäkön Turun tuomiokirkon konsertissa.

Onnettomuudet tuovat kansakuntia lähemmäksi toisiaan, mutta silti nyt syntynyt liikehdintä maineikkaan kirkkorakennuksen puolesta on odottamattoman vahvaa.

Vahva auttamisen halu noussee useasta syystä. Katedraalissa on käynyt vuosittain miljoonia vieraita. Voi olettaa, että vaikuttavan kirkon on vuosien aikana nähnyt ja kokenut kuusinumeroinen määrä suomalaisiakin.

Kirkko on merkittävä osa eurooppalaista kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Maanosa on vuosikymmenten mittaan yhdistynyt ihmisten mielissä, eikä vain EU:n takia vaan myös lisääntyneen liikkumisen ansiosta. Notre-Damen moni nyt keski-ikäinen suomalainen näki ensimmäisen kerran interrail-matkallaan.

Ja tietysti kirkko on lentävine tukikaarineen, torneineen ja ruusuikkunoineen lajityyppinsä ainutlaatuinen edustaja. Katolisessa maailmassa myös kirkon pyhäinjäännöksillä on iso merkitys.

Iso selittäjä on myös kirkon yli 800-vuotinen historia. Se, millaisia tuloksia kaukaisten vuosisatojen työkaluilla ja ihmiskäsillä on saatu aikaan, herättää vilpitöntä kunnioitusta.

Voi miettiä, olisiko vaikkapa Ranskan Versailles'n palatsin vaurioituminen nostanut vastaavan auttamisen vyöryn. Tuskin Ranskaa laajemmalla. Juuri kirkoilla on ihmisen mielissä yhä erityinen paikkansa.

Tämä on tullut ilmi myös suomalaisten kirkkopalojen kohdalla. Ylivieskan kirkon tuho kolme vuotta sitten pääsiäisenä ja Kiihtelysvaaran kirkon palo viime syksynä koskettivat ja järkyttivät niitäkin, joiden suhde kirkkoon ja sen toimintaan on arjessa etäinen.

Kun kirkko katoaa maisemasta, heilahtaa myös mielen maisema. Moni on verrannut oman kirkon palon herättämiä tunteita läheisen kuoleman aiheuttamaan suruun.

Notre-Damen tulipalo on meilläkin jo johtanut keskusteluun kirkkojemme ja muiden kulttuuriaarteittemme paloturvasta. Myös Pohjois-Pohjanmaalla näitä arvokohteita on lukuisia.

Paljon on jo tehty. Etenkään järkkyneen mielen aiheuttamia tuhopolttoja ei voi valitettavasti koskaan kokonaan estää.

MAINOS

Kommentoi

"Kun kirkko katoaa tutusta maisemasta, heilahtaa myös mielen maisema"

Eräälle mummolle kerrottiin, että maapallo pyörii.

Mummo vastasi: "Höpö, höpö! Aina meijän tuvan perälasista on kirkko näkyny."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisiko tulipaloon syynä ilmastonmuutos, rakennuksien puu kuivuu lämpenemisen vaikutuksesta ja herkästi syttyvät kaasut kerääntyvät umpinaiseen tilaan. Suomessa voisi asiaa tutkia Sitran rahoituksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Lahoaminenkin on palamista. Vaikka se on hitaampaa, niin se on estettävissä. Merijalinrannassa lahoamista ei ole estetty, sillä rakennusliike aikoo muuttaa oululaisten arvokasta kulttuurimaisemaa kaupungin arvojen ja suojelumerkinnän vastaisesti, voitonsaanti mielessään. Hintana on Oulun kulttuuriperinnön murtuminen pala kerrallaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisiko tämmöiset ihmeelliset oudot tulipalot sittenkin olla tuotettuja tekosia. Huolimattomuuskin on tahallinen teko. Ja varsinkin silloin, kun eläinsuojia palaa mukanaan eläimet.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eipä tainnut muita EU - maita kiinnostaa mitenkään, kun Suomessa paloi kirkkoja. En ainakaan muista, että EU:ssa olisi kerätty rahaa noiden kirkkojen uudelleen rakentamiseksi, mutta Suomihan onkin nettomaksaja EU:ssa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

nettomaksaja-argumentti on väsynyttä pullaa. Ei näillä lakeuksilla ihan Notre Damen kaltaista pytinkiä ole pystytetty, uhosta huolimatta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

3
Oulussa löydetyn hylyn tutkimukset etenevät, mutta ongelmana on miten jäännös säilytetään – "Hylky tuhoutuu helposti nostettaessa kuiville"
3
Utajärveläisen Attendon hoivakodin asukkaat saivat 750 euron yllätyslaskun – "Attendo tuottaa tukipalvelut ja voi periä niistä mitä haluaa"
2
Kainuun prikaatin varusmies nosti tuvassa aseen toista varusmiestä kohti ja laukaisi – Sakkoja myös kertausharjoituksen väliin jättäneelle reserviläiselle
2
Oulun kaupungin ympäristöohjelma hyväksyttiin – tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2040
1
Runssilla: Puistolassa tarjoillaan oman talon herkkuja sekä yltäkylläisesti uusia ja yllättäviä makuja
1
Maakaasuputki Viroon valmistuu etuajassa – Näin rakentajat ratkaisivat risteyskohdan Venäjältä tulevan putken kanssa
1
Oulun kaupungin velanotto voi kasvaa tulevina vuosina – kaupunginhallitus pohtii tulevia investointeja

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

No, sossuja äänestäneet, miltä nyt tuntuu

Että meitä älykkäitä demareita on. Maailma on hieno paikka, kun meitä viisaita on. Tuntuu siis tosi hyvältä. Lue lisää...
On se hyvä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

20.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image