Pääkirjoitukset

Korvaamaton johtaja korvattiin

Pääkirjoitukset 25.11.2017 6:00
Pääkirjoitus

Zimbabwen presidentti pakotettiin lähtemään, kun tämä ei itse ymmärtänyt kellon lyöneen. Takertuminen valtaan on ilmiönä yleinen eikä vieras Suomenkaan historiassa: valta turmelee helposti haltijansa.

Valta afrikkalaisessa Zimbabwessa vaihtui tiistaina, kun 37 vuotta sitä johtanut Robert Mugabe ilmoitti eroavansa. Kyseessä ei ollut mikään vanhan valtiomiehen arvokas luopuminen vaan ajolähtö.

Jos Mugabe ei olisi itse ilmoittanut erostaan, parlamentti olisi pannut hänet viralta. 93-vuotiaan entisen vapaustaistelijan lähtöä vauhditti se, että hän sai syytesuojan ja turvatakuut. Näin hän ei joudu vastuuseen esimerkiksi Zimbabwen talouden raunioittamisesta.

On kuitenkin toinen juttu, nouseeko 13 miljoonan asukkaan Zimbabwe nyt vaurauteen ja aitoon monipuoluedemokratiaan. Kysymys on syytä esittää muun muassa siksi, että perjantaina virkavalansa vannonut uusi presidentti Emmerson Mnangagwa on entinen varapresidentti ja Mugaben läheinen liittolainen vuosikymmenten ajalta.

Moni zimbabwelainen pitää Mnangagwaa vastuullisena myös niihin joukkosurmiin, jotka kohdistettiin Mugaben vastustajiin 1980-luvulla. Mnangagwa johti tuolloin Zimbabwen turvallisuuselimiä.

Tuore presidentti on toki viime päivinä korostanut demokraattisuuttaan ja haluaan uudistaa maata. Mitään muuta hän ei tässä tilanteessa voisi sanoakaan. Se, mitä hän todella ajaa, jää nähtäväksi vasta tuonnempana.

Myönteisenä seikkana Zimbabwen tuoreissa tapahtumissa voi joka tapauksessa pitää sitä, että vaikka Mugaben kaataminen käynnistyi armeijan voimannäytöllä, vallanvaihdos on toistaiseksi toteutunut verettömästi.

Mugabenripustautumista valtaan voisi äkkiseltään luonnehtia afrikkalaisen poliittisen kulttuurin piirteeksi ja epäkypsän demokratian merkiksi. Se, miten johtaja rakastuu asemaansa ja alkaa pitää itseään korvaamattomana, on kuitenkin yleismaailmallista.

Sanonta, jonka mukaan valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti, pitää valitettavan usein kutinsa.

Valinta jatkokausille voidaan tehdä näennäisen demokraattisesti, viemällä kuitenkin kansalaisilta eri keinoja käyttäen aito valinnan mahdollisuus. Johtajan vastustajat leimataan usein kansan vastustajiksi.

Esimerkiksi Euroopan kaakkoisrajan takana sijaitsevaa Kazakstania on jo 27 vuoden ajan johtanut presidentti Nursultan Nazarbajev, jonka äänimäärä kahden vuoden takaisissa vaaleissa hätyytteli 98:aa prosenttia.

Venäjällä taas sekä poliittinen koneisto, valtiolliset viestimet että oikeuslaitos ovat tehneet työtä, jotta presidentti Vladimir Putinin uudelleenvalinta ensi vuonna ei joutuisi uhatuksi.

Suomessakaan ei tarvitse mennä kuin runsaan neljän vuosikymmenen taakse, kun maassa oli sen verran korvaamaton presidentti, että hänelle piti antaa vuonna 1974 jatkokausi ilman vaaleja.

Nyt tuo puolueiden toteuttama operointi kertoo demokratian järkyttävästä alennustilasta, mutta silloin manööveriä perusteltiin välttämättömyytenä ulkopoliittisen linjan turvaamiseksi. Ja enemmistö kansasta taisi uskoa. Ne, jotka uskalsivat olla toista mieltä, saivat vastuuttoman häirikön maineen.

MAINOS

Kommentoi

Nyt on mielenkiintoiset ajat alkamassa Zimbabwessa, palautetaanko suurtilat entisille omistajille. Entinen presidentti Robert Mugabe karkoitti valkoiset suurtilalliset maasta 1980-luvun lopulla ja jakoi maita mm. oman puolueen sotaveteraaneille. Siitä alkoi Zimbabwen taloudellinen alamäki, kun maanviljelijät ja maanviljelystaito hävisi. Työttömyysprosentti on nykyisin 95 prosenttia, kuulin Ylen uutisissa. Lähti työpaikatkin karkotuksien myötä, suurtilalliset työllistivät paljon ihmisiä, tosin vissiin maksoivat pienen palkan. Rikkaat valkoiset tilalliset olivat kirosana Robert Mugaben johtamalle puolueelle, olivat jäänne Brittiläisestä siirtomaavallasta. Suomessa muistelemme "yksinvaltias" Kekkosta Zimbabwen tapahtumissa, mutta hyvä on myös muistaa oman maamme elintarviketuotanto ja maanviljelijät. Maaseutua ei pidä ajaa alas Suomessakaan. Valtion tukipilari on oman maan elintarviketuotanto, elämältä on pohja pois jos ruokaa ei ole saatavilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monessa suomalaisessa yhdistyksessä ja virastossa on noita korvaamattomia johtajia pilvin pimein. Jokaisella työpaikalla ja jokaisessa yhdistyksessä pitäisi ottaa perinteeksi, että johtajia kierrätetään. Viisi vuotta samassa johtajanpaikassa on yleensä maksimi, toki riippuen johtamisportaasta ja jossain määrin myös kehittämisen aikajänteestä. Mitä korkeampi johtaja, sitä tärkeämpää on kierrättää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

29
Koiteliin suunnitellaan uutta rakennusta – mukana ravintola, kokous- ja juhlatilat sekä saunatilat
24
Oulun kauppahallissa vuodenvaihteen jälkeen alkava remontti venyy jouluun – hallissa odotetaan kiihkeästi ratkaisuja
19
Kysyimme: Miksi dieselin hinta on jo sama kuin bensiinin?
17
Menot halutaan yhdessä kuriin – Oulu ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri selvittävät kustannustehokkuuden lisäämistä
13
Kunnianpalautus ammatilliselle koulutukselle – nyt tarvitaan asialliset tasokorotukset oppilaitoksien rahoitukseen Lukijalta
10
Talviaika ja kesäaika saavat lähes yhtä suuren kannatuksen – ministeriö julkaisi tasaisen kellojensiirtokyselyn tulokset
6
Suorapuheinen Pippa Laukka ohjaa laihduttamaan – Esko Eerikäisen aamumunakas vaihtuu puuroon

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Tämä jupakka jää historiaan esimerkkinä jääräpäisyydestä ja kollektiivisesta tyhmyydestä.

Tenava, olisit lainannut tämänkin Korkmanin sanomasta: "työtaistelu- toimiin on ryhdytty kevyin perustein ja osin poliit... Lue lisää...
Demokratian tekijä

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

17.10.

Fingerpori

17.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image