Pääkirjoitukset

Kiusallisia viestejä hallitukselle

Pääkirjoitukset 26.1.2018 6:00
Pääkirjoitus

Riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin analysoimaan poliittisten päättäjien toimia ja esittämään parannuskeinoja.

Tuore raportti on hyvää työtä. Hallituksen ei pidä sivuuttaa sitä yliolkaisesti.

Suomen edellistä hallitusta ei muisteta menestyksellisestä talouspolitiikasta, mutta muutamista päätöksistä sitä voi kiittää. Hallitus oli esimerkiksi valmis edistämään politiikkansa kriittistä arviointia. Niinpä vuoden 2014 alussa perustettiin riippumaton talouspolitiikan arviointineuvosto.

Neuvoston viiden asiantuntijan voimin koottu tuorein raportti julkistettiin tiistaina. Tiivistetysti sanottuna neuvosto näkee nykyhallituksen talouspolitiikassa jopa perusluonteisen ongelman: hallitus kiihdyttää talouskasvua, kun se on jo tarpeetonta, jopa haitallista.

Kasvun elpymistä neuvosto pitää toki myönteisenä. Nykäyksen voimakkuus oli niin vahva, ettei hallituskaan osannut siihen varautua.

Nyt talouspolitiikan viritystä olisi neuvoston mielestä tarpeen muuttaa. Veronkevennyksiä on kuitenkin jatkettu.

Neuvoston näkemys on selkeä: .Nykyisessä tilanteessa finanssipolitiikan ei tulisi olla elvyttävää..

Valtionvarainministeri Petteri Orpo (kok.) ei ole halunnut niellä moitteita. Hän on muun muassa todennut, että veropäätöksiin hallitusta velvoittaa jo kilpailukykysopimus. Veronkevennykset ovat korvausta työntekijöiden sosiaalivakuutusmaksujen nostoista.

Ei kuitenkaan tarvita kansantaloustieteen opintoja sen ymmärtämiseksi, että hyvinä aikoina pitäisi varautua huonoihin. Nimenomaan huonojen aikojen tullessa tarvitaan elvyttävää talouspolitiikkaa, jollaisena verojen alentaminen toimii. Jos verotuksen taso on pudotettu äärirajoille, pelivaraa ei vaikeina aikoina ole.

Neuvosto korostaa, että Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat edelleen vaatimattomat ja että julkinen talous on edelleen jopa .kestämättömällä uralla.. Raportti perääkin uusia toimia väestön ikääntymisestä johtuvan kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.

Toki sote-uudistus on varautumista tulevaan, ainakin sen alun perin piti olla. Arviointineuvoston näkemys sotesta on tässä vaiheessa epäilevä. Neuvoston mielestä valinnanvapausuudistus sisältää piirteitä, jotka pikemminkin kasvattavat kuin vähentävät menoja.

Merkillepantavan painokkaasti raportissa otetaan kantaa koulutuspolitiikkaan. Neuvosto huomauttaa, että koulutus on Suomessa edelleen erittäin kannattava investointi niin opiskelijalle kuin yhteiskunnallekin. Siksi suositus kuuluu, että hallituksen pitää pyrkiä lisäämään koulutusta kaikilla tasoilla.

Arviointineuvosto katsoo talouspolitiikkaa päivänpolitiikan ulkopuolelta. Ratkaisevat linjapäätökset tehdään kuitenkin politiikan arjessa, jossa ovat aina jotkin vaalit tulossa. Silti päättäjien sietäisi kuitenkin lukea vakavalla mielellä vailla poliittisia piilotavoitteita tehtyä raporttia.

Kansa antaa arvionsa hallituksen onnistumisesta ensi vuoden huhtikuussa. On epätodennäköistä, että hallituksen poliittinen rohkeus tässä vaiheessa riittäisi uusiin, äänestäjän kannalta ikäviin ratkaisuihin.

Seuraavat hankalat päätökset nähtäneen vasta vuonna 2019, kun uusi hallitus aloittaa työnsä, sanovat asiantuntijat nyt mitä tahansa.

MAINOS

Kommentoi

Raportin huomio kertoo, että hallitus tekee selkeää oikeusto- ja sisäpolitiikkaa. Ammatilliset opit ja ohjeet unohdetaan ja päämääränä on vallan säilyttäminen hinnalla millä hyvänsä. Ei ihme, että nyt vihdosta viimein vasemmistopoliitikotkin heräävät politikoimaan. Siihenkin tarvittiin joku kertomaan, kuinka vähäväkisellä menee tai tuntuu. Lakeja tehdään rinta rottigilla, vaikka muutos ei muuta mitään, paitsi aiheuttaa ongelmia ihmisille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Seuraavat hankalat päätökset nähtäneen vasta vuonna 2019, kun uusi hallitus aloittaa työnsä, sanovat asiantuntijat nyt mitä tahansa."

Uskallan epäillä ....... jos nykyinen oppositio on hallituksen selkäranka. Ja miten se hallitus edes saadaan aikaan kun tuo Fennovoiman rakennuslupa tulee pöydälle heti ensi töikseen? Mediat ja arvioijat, tai arvostelijat oikeammin, kyllä vaativat päätöksiä ja uudistamista. Mutta kun jotain lopulta tehdään, alkaa per.eleellinen sinfonia soida joka tuutista. Kyllä Suomen on käytävä reilusti pohjalla, että järki lisääntyy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Neuvosto ei ota huomioon sitä tosiasiaa että Vanhasen hallitus teki Nokian hyvinä vuosina sarjan päätöksiä jotka kasvattivat paljon julkisia menoja. Sitten iski finanssilama ja huonot ajat. Kataisen hallitus ei elvyttänyt vaan korotti rajusti veroja ja kasvatti entisestään julkista taloutta.

Verotus yhä edelleen ennätys kireää ja julkisen talouden menot suurimmat kuin koskaan aiemmin. Vaikka hallitus keventää verotusta niin silti kaikilla verotusmittareilla talouspolitiikka on kireää. Suomen kokonaisveroasteessa on keventämisen varaa vielä moneksi vuodeksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Dollari-indeksi on tippunut marraskuusta 5% ja vuoden takaisesta 10%. Trump taitaa homman. Trendin jatkuminen ei takaa ainakaan parempaa EU:lle. Ehkä pitäisi aittoja täällä täyttää ennemmin kuin tyhjentää. Orpolla on vaalit mielessä, ei Suomi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikä, mikä, se tämmöinen neuvosto on. Professorit Roope Uusitalo, Mikko Puhakka , Torben Anderson, Anneli Anttonen ja Kaisa Kotakorpi tekevät päätoimensa ohella muuta työtä, analysoi hallituksen työtä. Mukana on myös päätoimisesti palkatut Seppo Orjasniemi ja Allan Seuri. Työkieli porukalla on englanti. Raporttia ovat olleet laatimassa valtion rahoittamat oppilaitokset ja virastot Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Aalto yliopisto, Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö, VATT, Etla, Suomen Akatemia, Suomen Pankki ja Munchenin yliopisto ja muita tutkimusapulaisia. Kaikki on raportista luettavissa. Raportin mukaan kaikki on huonoa, mikä tuo rah aa kansalle,mutta vähentää valtion byrokratian pyörittämiseen tarvittavaa rahaa, näin voi päätellä veronkevennyksien arvostelun. Käsittämätöntä touhua, miksi raha ei voi liikkua kansantaloudessa kotimaisena kulutuksena. Ulkomaalaisille työntekijöille pitää antaa veronkevennyksiä arviointineuvoston mukaan, tavallisille ihmisille ei. Miksi Suomessa pitää olla hyvätuloisia siipiveikkoja. Nuorten ylikouluttamista on neuvoston mukaan jatkettava, vaikka mitään toivoa uusista työpaikoista Suomessa ei ole. Arviointineuvosto on itse laskenut 16 prosentin todennäköisyyden työpaikkojen syntymiselle. Hah, hah, tämmöisille asioille ei voi ikinä laskea todennäköisyyksiä. Soteuudistus on susi, ei onnistu 3 mrd säästöt ja samalla vaaditaan työn laadun parantamista, neuvosto on jossakin oikeassakin. Suomi on rikas maa, on varaa kaiken maailman höpötyksiin. Eliitti rulettaa, muut vikisevät.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Arviointineuvosto on ennenkin arvostellut hallituksen verolinjaa. Kaksi vuotta sitten se väitti, että Suomi olisi selvinnyt paljon vähemmällä lamalla, jos hallitus olisi korottanut veroja sen sijaan, että leikkasi menoja. Silloin hallitus pani neuvoston kuriin ja ilmoitti, että se ei saa arvostella hallitusohjelmaa, joka tulee ottaa annettuna kuin Raamattu tai perustuslaki. Seuraava raportti olikin enemmän hymistelyä. Tässä raportissa arvostellaan veronkevennyksiä, jotka ylittävät hallitusohjelman.

Verotuksen osalta olen pitkälti samaa mieltä arviointineuvoston kanssa ja siis eri mieltä hallituksen kanssa.

Professorineuvosto on kuitenkin jäävi moittimaan hallitusta koulutus- ja tutkimusleikkauksista, koska heillä on siinä omat intressinsä. Olen toki itse samaa mieltä neuvoston kanssa, että leikkaukset olivat typeriä ja Suomen pitäisi panostaa koulutukseen ja tutkimukseen niin hyvinä kuin huonoina aikoina.

Osa neuvoista kuten yliopistojen profiloituminen ja tutkimusyksiköiden koon kasvattaminen jää mututuntumalle. Professoreilla toki on asiasta mutua, mutta juuri siihen tarvittaisiin tieteellisempää otetta, jotta saataisiin väitteille uskottavuutta. Liian usein (eli useimmissa julkisissa puheenvuoroissa) käytetään pseudotieteellisiä argumentteja perustelemaan, miksi juuri minun alalle ja minun yksikölle pitää antaa enemmän.

Neuvostokin väittää monen muun tahon ohella, että suomalaisten opiskelijoiden tulokset kansainvälisessä vertailuissa ovat laskeneet ja yliopistoissa opiskelevien osuus ikäluokasta laskenut. Tällaiset väitteet ovat hieman arveluttavia ja toiset tilastot osoittavat muuta. Tausta-aineistossakin puhutaan korkea-asteen koulutetuista, joka kansainvälisissä vertailuissa tarkoittaa jopa vanhaa opistotasoa eli entisiä merkonomeja ja teknikoita. Samantasoisen yliopistotutkinnon (kandi, maisteri, tohtori) suorittaneiden määrässä Suomi on lähellä maailman kärkeä, mistä toisissa medioissa jo uutisoitiin. Parempia perusteluja kaivataan, miksi juuri yliopisto-opiskelijoiden osuutta pitää kasvattaa ja voidaanko se tehdä alentamatta tutkinnon tasoa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Suomessa ei ole korruptiota vaan koko järjestelmä on läpimätä!

Ja harvassa maassa hallitus saa jatkaa, kun yksi puolue hajoaa ja hallitukselle jää roimasti alle 50% kannatus. Tämä maa... Lue lisää...
mp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

15.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image