Pääkirjoitukset

Kiusaamiseen järeämpi ote – jos koulussa pa­hoin­pi­del­lään, se ei ole kiusaamista vaan pahoinpitely

Pääkirjoitukset 17.9.2019 6:00
Pääkirjoitus

Jos oppilas joutuu pahoinpidellyksi koulussa, on kiusaaminen kovin laimea termi tapahtunutta kuvaamaan. Fyysiseen ja henkiseen nujertamiseen pitää kouluissa kaikesta päätellen puuttua nykyistä kovemmin keinoin.

Koulukiusaaminen on ilmiönä ikivanha, mutta se ei saa johtaa siihen, että ilmiötä pidetään mahdottomana nujertaa. Henkinen ja fyysinen kaltoin kohtelu kouluissa on pahimmillaan painajainen, jonka jäljet voivat tuntua uhrissa loppuelämän.

KUVA: Vesa Tyni

Monenlaista on yritetty tehdä, ja jotain on meilläkin saatu aikaan. Tästä huolimatta karuja tapauksia nousee aina uudelleen esiin. Äskettäin sellainen tuli julki Oulusta, jossa oppilaan äidin kertoman mukaan hänen tyttärensä joutui koulussa toistuvasti pahoinpidellyksi.

Kiusaamista voi kutsua muuten arvostusta ansaitsevien suomalaiskoulujen pimeäksi puoleksi.

Oululainenkoulupoliisi, ylikonstaapeli Merja Rasinkangas arvioi Kalevassa (15.9.), että osa kiusaajista ei voi käyttäytymiselleen mitään. Kyse voi olla terveydellisistä ongelmista. Silti hän painottaa, että kiusaamista ei milloinkaan pidä sallia.

Arkikokemuksen mukaan syytä kiusaamiseen ei aina näytä löytyvän kiusaajan kotoa tai kasvuympäristöstä. Usein kyse näyttää olevan puhtaasta alistamisen halusta ja myötäelämiskyvyttömyydestä.

Vielä vaikeammaksi puuttumisen tekee se, jos kiusaajan huoltajat eivät halua katsoa tosiasioita silmiin eivätkä usko kiusatun ja opettajien kertomaan vaan vain oman lapsen kuvaukseen tapahtumista.

Seurauksena on usein se nurinkurinen ratkaisu, että kiusattu oppilas vaihtaa koulua ja että kiusaaja saa jäädä. Joskus kiusattu oppilas toki itse haluaa vaihtaa koulua. Jatkaminen entisessä ympäristössä tuntuu mahdottomalta.

Opettajan, koulujen johdon tai muun henkilöstön rooli kiusaamisen kitkennässä ei ole helppo. Tapausten hoito vie aikaa ja voimia.

Urakan työläydestä huolimatta kiusaamisen torjunnan pitää olla jokaisen koulun tavoitteissa ja toiminnassa kaikkein tärkeimpien asioiden joukossa. Sitä, mitä ei hyväksytä työpaikoilla tai muualla yhteiskunnassa, ei pidä hyväksyä kouluissakaan.

Etelä-Karjalan kouluissa on nyt käytössä uusi malli koulukiusaamisen lopettamiseksi. Kiusaamisen sijasta puhutaan kouluissa tapahtuvista lainvastaisista teoista silloin kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Esimerkiksi toisen opiskelijan lyöminen tai potkiminen on pahoinpitely, perättömän, pilkkaavan väitteen levittäminen toisesta oppilaasta kunnianloukkaus. Tapahtumat ilmoitetaan huoltajien ohella poliisille.

Ylikonstaapeli Matti Hirvonen Kaakkois-Suomen poliisilaitoksesta kertoo ihmetelleensä, miksi "turpaan veto" kaupungilla on pahoinpitely, mutta sama teko koulun käytävällä vain kiusaamista – etenkin kun juuri koulun pitäisi olla lapselle ja nuorelle se turvallinen paikka.

Suoranuottisesta toimintamallista saattaa löytää heikkouksiakin. Yhdessä aivan keskeisessä kohdassa se on kuitenkin toiminut: yksikään niistä nuorista, joiden tekoihin on puututtu, ei Hirvosen mukaan ole uusinut tekoaan.

Etelä-Karjalan mallin soisi kokeiluna leviävän myös muualle maahan.

MAINOS

Kommentoi

Pääkirjoituksessa viitataan Lappeenrannassa käyttöön otettuun malliin, jossa kiusaaminen ja rikos erotetaan toisistaan. Vihdoinkin edistysaskel, josta on puhuttu 20 vuotta! Toki on kaikille täysin selvää, että uhrin mukilointi mustelmille täyttää rikoksen tunnusmerkit, kuten kaikki fyysinen väkivalta. Mutta entä miten suhtautua vuosia jatkuvaan hienovaraiseen henkiseen väkivaltaan? Mustelmat häviävät, mutta miten käy kiusaamisen aiheuttamille henkisille arville? Eikö olisi kertaheitolla järkevä katsoa niin, että kiusaaminen sinänsä on väkivaltaa?

Toinen pointti koskee koulun aikuisia, joilla juuri aikuisina, valveutuneina kansalaisina on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, olipa kiusaaja kuka hyvänsä tai hänen sosiaalinen taustansa mikä hyvänsä. Tässä on tutkimustiedon ja kokemustiedon perusteella runsaastikin toivomisen varaan.

Hyvää koulupäivää!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ollessani ala-asteella - 70 luvulla, kerroin äidilleni koulussa tapahtuvista kiusaamistapauksista. Hän sanoi, että ketään ei saa kiusata.
Ilmoitin omalle luokalle, että x:ää ei saa kiusata ja se loppui se kiusaaminen. Kyllä se tosin vaati uusimista. En saanut yhtään vihamiestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kouluissa alkanut kiusaamisen ja juonittelun elämäntapa leviää työelämään ja perhe-elämään sekä jälkikasvulle. Tämä "koulutettu" jälkikasvu jatkaa isiensä ja äitiensä tietä, lapset ovat vanhempiensa peili, ihan tosi. Asiat paranevat ja kouluista tulee turvallisia ja viihtyisiä työpaikkoja sekä opinahjoja, kun opettajille annetaan oikeudet puuttua näkemiinsä oppilaiden huonoon käytökseen, myös koulutiellä. Opettajat ovat nykyisin aivan kädettömiä ja ilman mitään vaikutusmahdollisuuksia oppilaiden toilailuihin, ei saa puuttua asioihin ja vielä vähemmän sanoa suorat sanat lapsien vanhemmille. Jos et noudata koulun järjestyssääntöjä, puhut rumia, urputat opettajille ja varsinkin häiriköit toisia kohtaan, et tule kouluun pitkään pitkään aikaan, tästä alkaisi ryhtiliike perheissä ja kouluissa, ihan varmasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mistä olet saanut käsityksen, että opettajilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia oppilaisiin?

Kyllä niillä on. Jos sinun kansakoulussasi opettajat eivät niitä käyttäneet, se oli vastuun pakoilua. Toki se on osittain resursseista kiinni ja opettajat joskus tietoisesti kieltäytyvät siitä, koska kokevat palkattomaksi ylityöksi, liekö ay-liikkeen kanta?

Vapaa-ajan kiusaamiseen opettajat kyllä ovat kädettömiä, koska se ei heille oikeastikaan kuulu. Se on yleensä koulussa tapahtuvaa kiusaamista suurempi ongelma.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tärkäestä asiasta puhutaan ja siitä pitäisi pystyä puhumaan asiallisesti. Niin ei aina käy, vaan suurin osa kiusaamista käsittelevästä nettikeskustelusta menee itsessään nettikiusaamisen puolelle, mikä ei rakenna ratkaisuja.

Kiusaamiselle on lukuisia juurisyitä, joten mikään yksittäinen keino ei kaikkeen pure. Koulut, kodit, päiväkodit ja muut viranomaiset tarvitsevat laajan keinovalikoiman sekä mahdollisuudet yhteistyöhön. Erilaiset tietosuojasäädökset ja luottamuksellisuusvaatimukset rajoittavat yhteistyötä.

Pahoinpitelyn pitää olla poliisiasia, mutta koulujen tulee puuttua paljon rikoskynnystä pienempiin tekoihin. Yleensä riittävän järeä puuttuminen lopettaa toiminnan. Puuttuminen ei aina tarkoita rankaisemista. Kiusaamisroolit opitaan hyvin varhain, joten päiväkodit ovat avainasemassa.

Vanhemmilta vaaditaan paljon. Kun lapsi tulee valittamaan kiusaamista, pitää olla yhteyksissä kouluun ja tarvittaessa muuallekin asian selvittämiseksi. Missään tapauksessa ei pidä lähteä pieksämään kiusaajaa tai kiusaajan isää ensiksi. Kuka tietää, kuka oli ensimmäinen kiusaaja: jotkut kiusaajat manipuloivat taitavasti ja esittävät aikuisille uhria hyvinkin uskottavasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

28
Kommentti: Ehdotus bensakiintiöstä on kuin EU:n päästökauppa – hyvässä ja pahassa
22
SSAB sulkee Raahen toisen masuunin väliaikaisesti – seisakin arvioidaan kestävän viikkoja
21
Moottoritietä pääsee ajamaan pian aina Kiiminkijoelle saakka – uudella tiellä on aluksi 80 kilometrin nopeusrajoitus
18
Teknologiateollisuuden kysyntä laskee selvästi – Työmarkkinapomo Minna Helle: Kiky-tunneista luopuminen merkitsisi palkankorotuksista tinkimistä
14
Senaatti-kiinteistöt pitkittää Poliisin toimitilaongelmaa Oulussa, luvattujen uusien tilojen suunnittelu viipynyt kohtuuttomasti Lukijalta
14
Pahasti myöhässä oleva junaliikenne pääsi liikkeelle – Juna Helsingistä Kemijärvelle myöhästyy noin 10 tuntia
11
Vihreät lopettaa puoluelehtensä – Vihreän Langan päätoimittaja on uutisesta surullinen, järkyttynyt ja yllättynyt

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Lapissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen ja lumisten teiden vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

119 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mitä mieltä sisäministeri Ohisalosta?

PS-kansanedustaja Packalén sanoi ihan oikein, että Ohisalon toiminta on populistista flirttailua anarkismille, eikä täll... Lue lisää...
mp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.10.

Fingerpori

23.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image