Pääkirjoitukset

Katse myös kas­va­tusi­han­tei­siin

Pääkirjoitukset 22.2.2018 6:00
Pääkirjoitus

Lapsiasiavaltuutetun kertomus nostaa aiheesta esiin huolen lähtökohtien tasa-arvosta.

Lasten ja nuorten pahoinvointia ei kuitenkaan lievennetä vain lainsäädännöllä. Katse kääntyy myös kotiin ja kasvatusihanteisiin.

Lasten ja nuorten elämä Suomessa on turvatumpaa kuin suurimmassa osassa maailman maita. Esimerkiksi suomalaislasten fyysinen terveys kuuluu maailman parhaisiin.

Kuvaan on kuitenkin alkanut tulla säröjä. Vaikka tutkimustieto ei olekaan aivan yksiselitteistä, esimerkiksi nuorten mielenterveysongelmat näyttävät lisääntyneen (Kaleva 20.2.).

Vuosikymmenten työllä luotua hyvää asiaintilaa ei pidä päästää murenemaan. Tämä viesti nousi esiin myös keskiviikkona eduskunnalle annetusta lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta. Kansanedustajien on syytä perehtyä lajissaan ensimmäiseen raporttiin tarkoin.

Iso osa lapsista kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi vailla perheen ulkopuolista erityistukea. Lapsiasiamies Tuomas Kurttila puhuu kuitenkin keskiarvon harhasta.

Kun asiat ovat keskimäärin hyvin, vähemmistönä olevien lasten ja nuorten ongelmiin ei pysähdytä riittävästi. Kuitenkin se, mitä lapsuudessa jää tavoittamatta, tutkitusti kertautuu myöhemmin aikuisuudessa. Esimerkiksi psyykkisen sairastumisen juuret löytyvät usein lapsuudesta.

Olennaista on tietysti pohtia, mitä pitää tehdä toisin kuin nyt tehdään. Ja syitä on uskallettava nostaa esiin syyllistämättä.

Lapsiasiamiehen kertomuksessa esillä ovat pitkälle poliittisesta päätöksenteosta riippuvat tekijät. Ei ole yllätys, että ongelmana esiin nousee lapsiköyhyys.

Kertomuksen mukaan joka kymmenes lapsi elää tilanteessa, jossa on vaarassa jäädä sivuun yhteiskunnassa tavanomaisena pidetystä elämäntavasta.

Epäilemättä köyhissä perheissäkin voi elää hyvää lapsuutta, jos saa vanhemmiltaan turvaa ja arvostusta – ja näköalan tyydyttävästä elämästä. Raportti käyttää kuitenkin sanontaa, että lapselle hänen oma kulutuksensa ”merkitsee sosiaalista voimaa”. Mahdollisuuksien puute taas marginalisoi.

Tärkeää on puhua myös niistä lasten elämään vaikuttavista seikoista, joihin tulojen tasauksellakaan ei voi vaikuttaa – kuten yhteiskunnan asenneilmapiiristä ja elämäntapojen muutoksesta.

Ainakin opettajat ovat kiinnittäneet huomiota niihin menestyspaineisiin, joita lapsiin ja nuoriin kohdistuu. Ihannepiirteiksi ovat nousseet aloitekyky ja aktiivisuus. Näitä ominaisuuksia edellyttävät lapsiltaan myös monet vanhemmat – vaikka väkisin.

Peruskoulun opetussuunnitelmassa korostuu itseohjautuvuus. Osalle lapsista vaatimus vain istuu persoonallisuuden tai hitaamman henkisen kehityksen takia huonosti. Näin hienosta tavoitteesta voi tulla sysäys syrjäytymiseen.

Kotielämän ongelmat heijastuvat aina lapsiin. Välttämättä ei ole kyse alkoholista tai väkivallasta. Arkkiatri Risto Pelkonen palasi Kalevassa yksinkertaisiin asioihin puhumalla levottomasta elämästä, jossa nuoret eivät nuku ja ovat ”sekaisin somen kanssa”.

Tilanteen kääntö terveempään asentoon lienee työlästä. Aikuiset voivat kuitenkin tässäkin toimia kasvattajina omalla esimerkillään.

MAINOS

Kommentoi

J Kurttila ko kertomuksen johdannossa: "Esitän myös lähtökohdan – vähemmän voi olla enemmän." Kertomuksessa on kuitenkin 208 sivua, jokaisella sivulla äärimmäisen tiivistä tekstiä kahdella palstalla. Edelleen johdannossa: "Dynamiikka, jossa vahva kansallinen lainsäädäntö yhdistettynä luottamukseen paikalliseen toimeenpanoon sekä lasten ja perheiden todellisten kasvu- ja elinolojen tuntemiseen ovat muodostaneet kehikkoa, jossa Suomi on muuttanut yhdestä Euroopan köyhimmistä ja kurjimmista yhdeksi koko ihmiskunnan parhaista." Edelleen: "Osoitan lisäksi kiitokseni erinomaiselle toimistolleni, Päämajalleni, joka tekee lapsiasiavaltuutetun työstä sujuvaa, tehokasta ja kehittävää. Neljän vuoden välein annettava lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle on yksi osoitus tästä. "

Tiiliskivisen epäselko suomen kielellä kirjoitetun kertomuksen sijaan Kurttilan "Päämajan" olisi tullut luovasti miettiä uusia avauksia lasten elinympäristön turvaamiseen. Voi kyllä uskoa, että aikamoinen työpanos on käytetty kertomuksen koostamiseen. Kaipaisin Kurttilalta kertomusta kenttätyöstä, jota hänen Päämajansa on tehnyt; onko sitä?

Samalla esitän suuren hämmästykseni Neuvottelukunnan kokoonpanosta, jossa on vain "korkea-arvoisia" virkamiehiä/naisia ja joitakin järjestöjen johtajia; ei YHTÄÄN julkisesta vallasta riippumatonta tavallista kansalaista. Todettakoon, että Kurttila itse valitsee neuvottelukuntansa, jonka valtioneuvosto kumileimaa. Että silleen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tyypillistä kukkahattujen liturgiaa: huoli lähtökohtien tasa-arvosta, lapsiköyhyys, yhteiskunnassa tavanomaisena pidetty elämäntapa. Mutta missä on pihvi? Kouluissa on erityisopettajia, kuraattoreita, psykologeja, koulupsyykkareita, kasvatusohjaajia, erityiskasvattajia, opinto ohjaajia, kouluavustajia, koulupoliiseja jne. Siis rehtorin ja opettajien lisäksi. Ja jos koulupoliisi sanoo jotakin, niin kaikki "asiantuntijat" ovat hiljaa; siis miksi moinen kööri? Onko tämä kööri haalittu kouluihin ohjaamaan lapsia "yhteiskunnassa tavanomaisena pidettyyn elämäntapaan". Lapsienko tulee kasvaa aikuisten tavanomaisena pitämään elämään? Pakko-ohjauksella? Haiskahtaa 100v takaisilta järjestelmiltä, joista jotkut elivät 60-70 luvuille asti. Samoja pelottavia piirteitä on tuo köyhyyden nostaminen esiin, niin kuin ennen vanhaan. Köyhät lapset joutuivat kärsimään (koko elämänsä yhteiskunnan pakkohoidoista.

Nyt siis nuorilla on mielenterveysongelmia. Nämä nuoret aloittivat koulunkäynnin n 2007 paikkeilla, jolloin kouluihin tuli nuo psykologit, koulupoliiisit ja muut. Ja kun pärstäkerroin ratkaisee, niin "erilaiset" lapset joutuvat suurennuslasin alle. Kun on kysymys suomalaisista lapsista, "erilaisuutta" ei katsotakaan hyveeksi. (Eikä sitä tosin katsottu yli 60v sitten, kun saamelaislapsia yritettiin sopeuttaa). Kuka uskaltaa tarkastella asiaa muistakin näkökulmista, koska "syitä on uskallettava nostaa esiin syyllistämättä". Kyllähän Kurttilan (ja toimittajan) analyysi on puutteellinen ja siinä mielessä voi olla (kohtalokkaan) virheellinen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinisilmäinen Suomi ja tonnttikaupat

167 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Venäläisiä syrjitään Suomessa.

Kaksoiskansalainen ei pääse venäjällä armeijan palvelukseen, korkeimpiin virkoihin eikä muuallakaan, paitsi suomessa täm... Lue lisää...
veteraanin jälkeläin...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

26.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image