Pääkirjoitukset

Kaivoslaki vaatii syynäystä – kan­sa­lais­aloi­te antaa hyvän syyn pohtia malmivarojen käyttöä

Kaivoslain uudistamistarpeet ovat puhuttaneet viime vuosina. Kansalaisaloite kaivoslaista on ylittänyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloite uudeksi kaivoslaiksi esittää tuntuvia muutoksia vuoden 2011 uudistettuun kaivoslakiin. KUVA: Anna Muotka
Pääkirjoitukset 16.7.2019 6:00
Pääkirjoitus

Kaivostoiminnan perusteita on syytä tarkastella ennakkoluulottomasti, sillä malmivaroissa on kyse ainutkertaisesta kansallisomaisuudesta.

Asiassa pitää olla hereillä, sillä globaali kilpajuoksu strategisista metalleista on vasta alkamassa.

Kaivoslain muuttamista koskeva kansalaisaloite on kerännyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloite jouduttaa keskustelua, vaikka myös uusi hallitus on luvannut uudistaa kovaa arvostelua saanutta kaivoslakia.

Kaivosaloitteen keskeinen vaatimus on, että kaivoslaki pitäisi muuttaa niin, että kaivosmineraalit määritetään valtion omaisuudeksi ja niiden hyödyntämisessä olisi toteutettava huomattavaa harkintaa. Tässä on olennainen ero nykyiseen kaivoslakiin, joka perustuu valtausjärjestelmään. Nyt käytännössä esiintymän löytäjällä on oikeus hyödyntää löydöksensä. Monissa muissa kehittyneissä maissa valtio omistaa mineraalit, joiden käytöstä kaivosyhtiöt maksavat veroja, maksuja ja korvauksia. Kaivosyhtiön maanomistajalle maksamat korvaukset ovat meillä pieniä, kun otetaan huomioon, että kyse on uusiutumattomista luonnonvaroista.

Suomea onkin luonnehdittu kaivostoiminnan kehitysmaaksi, jossa ulkomaiset kaivosjätit voivat toimia mielensä mukaan ja rohmuta arvokkaat mineraalit halvalla. Asiassa on syytä olla hereillä, sillä globaali kilpajuoksu strategisista metalleista on vasta alkamassa.

Kaivostoiminnan perusteita on tarkasteltava kansakunnan etu edellä lyhytnäköisten hyötyjen sijaan. Kaivoslaki vuodelta 2011 on herättänyt arvostelua niin ympäristövaikutusten kuin ulkomaisten kaivosyhtiöiden toiminnan osalta.

Monissa kunnissa tuskaillaan toimivien tai suunnitteilla olevien kaivosten haittojen ja yleisen hyväksyttävyyden välillä. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että kaivostuotannosta tulisi maksaa yhteiskunnalle kohtuulliset hyödyntämiskorvaukset. Myös ympäristövahinkojen, konkurssien ja jälkitöiden varalle säädettyjen vakuuksien pitäisi olla riittävät.

Vaatimus siitä, että toiminnasta pitää olla enemmän hyötyä kuin haittaa, on kohtuullinen. Kaivosaloitteeseen sisällytetty vero, jolla kartutettaisiin Norjan öljyrahaston kaltaista rahastoa, on kiinnostava. Näin kaivostoiminta koituisi myös tulevien sukupolvien hyödyksi.

Kaivosaloitteen mukaan lupaprosesseissa olisi kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota kuntien maankäytöllisiin strategioihin ja muiden elinkeinojen kehittämiseen. Sotkamon Talvivaarassa sijaitsevan kaivoksen vastoinkäymiset ovat synkkä luku suomalaisessa kaivoshistoriassa. Kuusamossa käydään köydenvetoa kaivostoiminnan, kunnan keskeisen matkailuelinkeinon ja arvokkaiden luontokohteiden välillä. Sodankylässä ihmetellään, voiko kaivosyhtiö tehdä etsintöjä Natura-alueella.

Kansainvälisten suuryritysten toimintaan on suhtauduttu myönteisesti, sillä kotimaisia resursseja on niukalti. Valtausjärjestelmän mielekkyydestä, veroista, vakuuksista ja myös mineraalien omistuksesta on syytä käydä avointa keskustelua. Kohtuullista olisi, että kansakunta hyötyy kestävällä tavalla mineraalivarojensa hyödyntämisestä. Samalla kaivosyhtiöille on voitava tarjota vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö.

MAINOS

Kommentoi

Kepun superministeri Mauri Pekkarinenhan se töppäs tämän kaivoslain surkeassa uudistamisessa. Samaisen ministerin töppäyksen vuoksi maksamme ulkomaisille sijoittajille 200 milj. euroa joka vuosi ilman tuksiakin kannattavista tullivoimasähköistä. Verojahan nämä sijoittajat ei Suomeen maksa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tuulivoima tuen malli ei ole kovinkaan järkevä, mutta menetys Suomalaisille veronmaksajille on kuitenkin nettona PALJON pienempi, koska tuki on vaikuttanut pörssisähkön hintaan merkittävästi ja kaikki Suomessa sähkölaskuja maksavat ovat siitä hyötyneet. Yhteensä paljon enemmän kuin tuo 200 milj. euroa vuodessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisikin Suomen kansan elämä näin yksinkertaista, että kansalaisaloitteen pohjalta korjataan eduskunnassa edellisten eduskuntien ja ministereiden "töppäyksiä", vieläpä suuren suuria sellaisia. Veikkaus on, että eduskunta ei tee yhtään mitään, kun on pikkusormi annettu eli Suomen luonnonvarat yrityksien käyttöön, niin ei voi saavutettuja etuja lopettaa. Eikä puhuta vain maaperän rikkauksista, myös myös valtion metsistä ja entisten lohijokien vesivoimalaitoksista. Ei puhettakaan, että vähennetään avohakkuita ja rakennetaan kalateitä sekä puretaan pieniä patoja kokonaan pois kalojen vaellusreiteiltä. Eduskuntavaalit eivät anna Suomen kansalle mitään, kansalaisaloitteet vielä vähemmän, aivan ihmeellistä demokratiaa Suomessa. Suomi on jo myyty alennuksella yrityksille, siltä elämämme alkaa tuntua vuonna 2019.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eiköhän kaikki edelliset eduskunnat ole vastuussa surkeasta kaivoslaista? Ei pelkästään kokoomus.
Ilmastosopimukseen pitäisi liittää myös kaivostoiminnan raju ilmastokuormitus.
Ehdottomasti valtion pitää saada hyvää tuottoa uusiutumattomille luonnonvaroille.
Kaivokset pitäisi olla vain suomalaisten omistuksessa koska vastuu jää aina viime kädessä suomalaisille.
Maaperä, vesistö ja ympäröivä luonto, paikallisilmasto ja vastuu siitä on aina paikallisilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos Suomella olisi öljyvaroja kuten Norjalla niin ne olisi varmaan jo jaettu ilmaiseksi suuryhtiöille kaivosmalliin. Hirveä sotku ja ympäristökatastrofeja vain jäljellä ja hallitus anoisi yk:lta hätäapua kansan nälänhätään. Maa ja vedet olisi pilattu, tuotto mennyt parempiin suihin...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt ei ole suomen tuhoaja kokoomus hallituksessa, olisi mahdollisuus saada jotain järkeä kaivoslakiinkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

119
Nopea sähköpyörä kulkee mopon vauhtia ja sen kuljettaminen ei käy ilman korttia – Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotut S-pedelecit ovat vielä harvinaisia
82
Fennovoiman paperit viipyvät yhä – STUK on saanut vasta pienen osan Pyhäjoen voimalan rakentamislupaan vaadittavasta aineistosta
50
92 miljoonan euron Eurojackpot-voitto meni Siilinjärvelle – voitosta tuli 50 miljonääriä
49
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
40
"Jokin tässä meillä falskaa" – lomamatka Kroatiaan avasi silmät: Suomi on pudonnut kelkasta, kun arvioidaan eri maiden siisteyttä
37
Oulun teatterin esitys myöhästyi – syynä myöhässä ollut lentokone, näyttelijä ei ehtinyt ajoisssa paikalle
29
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Työeläkkeisiin on myös puututtava

155 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Itsensä peukuttavat ja itsensä kanssa keskustelut

Mistä sinä tiedät että joku itse peukuttaa juttuaan? Lue lisää...
eräs vaan

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image