Pääkirjoitukset

Kaivoslain valuviat korjattava – val­taus­me­net­te­ly on peräisin 1700-luvulta

Kaivoslain uudistaminen saattaa saada sivustatukea talousjärjestö OECD:n suunnitelmista muuttaa kansainvälisiä verolakeja. KUVA: Anna Muotka
Pääkirjoitukset 21.10.2019 6:00
Pääkirjoitus

Kaivoslain kahdeksan vuoden takainen uudistus ei kaikilta osin onnistunut. Laki ei vastannut nykyajan vaatimuksia. Eduskunta joutuu kasvattamaan ainakin kaivosyhtiöiltä vaadittavia vakuuksia ja ympäristövaatimuksia.

Kaivoslakia tullaan mitä todennäköisimmin uudistamaan toistamiseen lyhyen ajan sisällä. Eduskunta muutti kaivoslakia nykyaikaisemmaksi viimeksi vuonna 2011, mutta lakiin jäi monen asiantuntijan mukaan huomattavia valuvikoja.

Suomen kaivannaisvarantojen hyödyntämisen helppoutta on verrattu jopa Kongon kaltaisten maiden tapaan antaa luonnonvaransa ryöstettäväksi ensiksi ehtivälle.

Tosiasiat eivät kuitenkaan puhu aivan näin synkästä tilanteesta. Suomessa kaivostoimintaa säätelee moni laki ja ympäristöasetus. Silti tiukennuksia tarvitaan.

Eduskunta käsitteli viime viikolla täysistunnossa kaivoslainsäädännön uudistamista. Pontimena oli kaivoslain uudistamista vaatineen kansalaisaloitteen lähetekeskustelu, jossa koko istuntosali laidasta laitaan tuntui huokuvan yksimielisyyttä.

Kansalaisaloitteessa vaaditaan muun muassa riittävien vakuuksien säätämistä kaivosyhtiöille. Näillä ennakolta maksetuilla rahoilla ehkäistään mahdollisten konkurssien, ympäristövahinkojen tai oletettua vaativimpien jälkitöiden aiheuttamat ongelmat.

Voimassa olevassa laissa juuri vakuuksien määrä on osoittautunut puutteelliseksi. Aivan liian moni yritys on pystynyt kaivamaan arvometallit maasta ja sen jälkeen pakkaamaan pyöräkuormaajansa ja lähtemään muualle. Suomalaisten hoidettaviksi ovat voineet jäädä merkittävät ympäristöongelmat ja maisemointityöt.

Tuoreessa muistissa ovat muun muassa Dragon Miningin jälkeensä jättämä jätekaaos Oriveden kultakaivoksessa ja kanadalaisen Belvedere Resources Ltd:n täydellinen välinpitämättömyys Nivalan Hituran kaivoksessa.

Belvederen vakuustalletus osoittautui nopeasti riittämättömäksi todellisiin kustannuksiin verrattuna. Valtio on joutunut maksamaan tähän mennessä viisi miljoonaa euroa kaivoksen sulkemiskustannuksia.

Kansalaisaloitteen vaikeimmin nieltävä osuus liittyy mineraalien omistusoikeuteen. Aloitteessa esitetään, että arvokkaat maametallit kuuluisivat valtiolle ja maanomistajille. He saisivat sovitut osuudet voitosta. Näin jyrkkä tulkinta saattaa pahimmassa tapauksessa karkottaa kaivosyhtiöt.

Jonkinlainen oikeudenmukaisempi hyödyntämismalli voitonjakoineen lakiin pitää kirjata. Tällä hetkellä kansainväliset yritykset pääsevät pohjoisen maaperän mineraaleihin käsiksi verrattain helposti 1700-luvulta peräisin olevalla valtausmenettelyllä.

Kaivoslain uudistaminen saattaa saada sivustatukea talousjärjestö OECD:n suunnitelmista muuttaa kansainvälisiä verolakeja.

OECD tavoittelee yhteistä veromallia, jossa monikansalliset yhtiöt joutuisivat maksamaan veroja niille valtioille, joissa voitot ensisijassa syntyvät.

Tällä verokaavalla muun muassa kaivosjätit maksaisivat nykyistä enemmän yritysveroja toimintamaissaan ilman mahdollisuutta siirtää voittoja muualle.

MAINOS

Kommentoi

Turha mätää korjata. Uusi sen pohjalle, että uusiutumaton loppuu joskus. Maapallon suurin uhka, ympäristön tuhoutuminen, turha puhua silloin jostain koboltista ja sähköautoista. Kaivosbuumin takana ihmisten ahneus, siis heidän joilla on jo yltäkyllin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Luonnonsuojelijat eivät ole kovin äänekkäästi ollut suojelemassa luonnonarvoja, kun ulkomaalaiset tekevät valtauksia kaivostoiminnalle Suomen metsistä, nyt Kuusamon ja Pudasjärven alueilla. Toiminnan alkaessa syntyy rumia avokaivosalueita, mistä olisi suurelta alueelta kaikonneet eläimet ja maa olisi moreenilla. Kuinka kauan kestää ennen kuin Suomen kylmissä olosuhteissa luonto palaa ennalleen. Kaivostoiminnan tuotot valuvat ulkomaalaisten taskuun, kuntalaisten hyöty on näennäistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakin yhtä kauan kuin pilalle ojitettujen metsien kanssa. Eli ei ainakaan 500 vuoteen. Liontoarvoja on muitakin kuin maksimaalinen puun tuotto sellutehtaille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Millainen kaivoslaki on muissa EU-maissa? Tuota suunniteltua voitonjakomallia voisi soveltaa Suomessakin, nythän firmat maksavat veronsa pääkonttoripaikkakunnalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, pitäisikö Suomessakin veroeurot jakaa niille paikkakunnille, mistä voitotkin tulee? Esimerkkinä metsäteollisuus, jonka pääkonttorit sijaitsee Helsingissä, mutta raaka-aine rahan tuloon tulee maakunnista!
Entäpä veikkausvoitot, miltä alueelta ne kerätään?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ainakin Ruotsissa kaivostoiminta on tiukasti valtion ohjauksessa, eikä sieltä rosvoa mikään ulkolainen kermankuoriajyhtiö noin vain arvokkaita malmeja muualle. Luulen että näin on monessa muussakin sivistyneessä Euroopan maassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kannattaa toimittajan muistaa että kaivoslain vakuudet ei ole tarkoitettu ympäristövahinkojen tai kaivannaisjätteiden hoitoon. Niitä varten on ympäristölain mukaiset vakuudet. Oriveden kaivoksella ei ole jälkihoidosta kyse eikä siihen ois voinut vaikuttaa kaivoslain vakuuksilla. Siellä laitettiin vanhasta muistista jätteet perään lajittelematta ja rikottiin jätelakia. Nivalassa suurimman osan rikastushiekasta on aikanaan äänittänyt Outokumpu oy. Ja he myi kaivoksen sellaisenaan belvederelle. Valtiollakin on kyllä moraalinen vastuu hoitaa jälkihoito. Suomeen muuten tuodaan rikasteita sulatoille tai tehtaille paljon enemmän kuin täällä niitä viedään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

suomessa vasemmisto ay pönkkineen on esteenä kaikelle terveelle kehitykselle, kaivoksiakaan ei ole voitu perustaa tästä syystä. Yhtiöiden vas poliitikot vesittävät yritystoiminnan

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

ainakin kaivosyhtiöiden vkuusmaksu jätteiden hoitamiseksi pitää nostaa tarvittavalle tasollle

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Itse asiassa eivät kaivosyhtiöt helpolla pääse. Kaivoksia on syntynyt odotuksiin nähden erittäin vähän. Jahkailuun menee vuosikymmeniä.

Nykyisin suurin osa ulkomaalaisten omistuksessa olevista kaivoksista on suomalaisilta ostettuja.

Toki periaatteessa malmi kuuluu valtiolle ja valtion pitäisi perustaa valtionyhtiö sitä louhimaan ja jalostamaan. Ei käy porvareille ja demaritkin ulosmittaavat valtion tuotot ay-duunareille, joten veronmaksajien kukkarolle käy.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kenenkäs rahoilla se valtio etsiisitämalmia ja perustaa lalliiseen alkuinvestointiin perustuvat kaivokset ? Veronmaksajien ! Kuka on se poliitikko joka lsittaa pään pölkylle jonkun kaivoshankkeen eteenpäinviemiseksi- kun usein hanke pitkän kalliin alkuprosessin jälkeen osoittautuu hudiksi ??? Riskibisnes veronmsksajien varoin, nyt riskit on ksivosyhtiöllä - usein ulkomaisella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Onko se bisnesmiesten propakanda uponnut? Mikä siinä malminetsinnässä nyt niin hirveästi maksaa, onhan suomessa ollut kautta aikain kaivoksia, eikä niihin ole tarvittu ulkolaisia sijoittajia ja omistajia, pankeista saa valtiokin investointeja varten lainaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Suomen geologisen tutkimuslaitoksen maaperätutkimukset on rahoitettu pelkästään suomalaisten verorahoilla vuosikymmeniä! Ainakin nämä maaperän peruskartoitukseen käytetyt varat pitää kaivosyhtiöiltä saada takaisin ja lisäksi pieni osuus malmistakin!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Korjatkkahan valuvika, kopioikaa suosiolla kaivoslaki suoraan Kongosta, se on halvin ja paras vaihtoehto ja siinä on muutenkin suomen tulevaisuus.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

53
Koulujen joulujuhlien lainmukaisuutta selvitetään myös Oulussa – Lyseon lukion iso ylioppilasjuhla mahtuu vain tuomiokirkkoon
52
"Miksi Lyseosta tuli tällainen kiistakapula", ihmetteli Jenni Pitko Oulun kaupunginvaltuustossa – Lyseon remontin esittely kirvoitti kiivasta keskustelua
36
SDP:n valtuustoryhmä päätti erottaa Husseinin luottamuspulan vuoksi – asiakas ei ollut poistunut taksista
14
Valmet Automotiven toimitusjohtaja näkee dieselskandaaleissa myös hyviä puolia – "Sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat"
14
"Illan kiisselit kasvoilla vielä aamulla" – vanhustenhuollon tila on ollut tapetilla jo pitkään, silti esille nousee yhä todella vakavia epäkohtia
9
Lumisateessa lakkovahtina värjötellyt PAU:n pääluottamusmies: Tunnen kaikki, jotka ovat tulossa tänne töihin
6
Postin "aitagate" herättää ihmetystä - PAU:n puheenjohtaja kertoo, ettei uudesta kulkuväylästä päässyt sisään, ellei nimi ollut listalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

250 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula ko?

Nykyajan nuoret on vötkylöitä. Aamulla kun pitäisi aikaisin herätä ja sitten töhinmeno pitäisi olla, että menenpä sitte ... Lue lisää...
niin ja.,

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image