Pääkirjoitukset

Jätevesilaki tuli, entä sitten – Vas­taan­han­goit­te­le­vat voivat jatkaa än­ky­röin­ti­ään, jos kunnilla ei ole val­von­ta­re­surs­se­ja

Jätevesiremontin eräpäivä on tänään, jolloin kaikissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä ja mökeissä pitäisi olla lainmukaiset jätevesijärjestelmät käytössä. Jätevesiasetus on puhuttanut maaseudun asukkaita paljon vuosien varrella. Tässä tyrnäväläinen Heikki Juntunen (vas.) ja naapurinsa Raimo Kukkohovi tarkastelivat Juntusen pihan sakokaivon tilannetta marraskuussa 2015. KUVA: Moilanen Jukka-Pekka
Pääkirjoitukset 31.10.2019 6:00
Pääkirjoitus

Jätevesilaki on surullisen kuuluisa esimerkki epäsuositusta, huonosti valmistellusta ja monta kertaa veivatusta lainsäädännöstä, joka uhkaa silti vesittyä. Kunnilla ei välttämättä riitä aikaa ja resursseja asetuksen määrätietoiseen valvontaan.

Jos kaikki olisi mennyt kuin Strömsössä, niin viimeistään tänään kaikissa haja-asutusalueiden kiinteistöissä ja mökeissä olisi lainmukaiset jätevesijärjestelmät.

Näin pitäisi olla, sillä ympäristönsuojelulaki edellyttää, että myös viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevan asutuksen jätevedet on käsiteltävä niin, ettei niistä koidu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Todellisuus on kuitenkin toinen. Suomen ympäristökeskus arvioi viime keväänä, että jätevesiremontti oli tekemättä yli 100 000:ssa pohjavesi- ja ranta-alueella sijaitsevassa kiinteistössä. Pohjois-Pohjanmaalla kyse oli 8 500 kesämökistä ja vakituisesta asunnosta. Todennäköisesti vain murto-osaan näistä kiinteistöistä on lokakuun loppuun mennessä ehditty tehdä lain edellyttämä jätevesiremontti.

Jätevesiasetusta on veivattu kovan poliittisen metelin säestyksellä vuosikausia. Jätevesilaki on malliesimerkki epäsuositusta, huonosti valmistellusta ja useaan otteeseen muutetusta lainsäädännöstä – jonka lopputulos uhkaa silti vesittyä.

Ensimmäinen talousjätevesien käsittelyä viemäriverkostojen ulkopuolella koskeva asetus tuli voimaan jo vuonna 2004. Määräyksiä pidettiin kohtuuttomina, joten asetusta kohtuullistettiin 2011. Uusin muutos tuli voimaan 2017 kahden vuoden siirtymäajalla.

Uutta takarajaa ei ole tiedossa. Yksikään hallitus tuskin haluaa ryhtyä neljättä kertaa setvimään haja-asutusalueiden jätevesilain muutoksia.

Jätevesijärjestelmien pitäisi olla kunnossa haja-asutusalueen mökeissä ja omakotitaloissa, jotka sijaitsevat pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannasta. Poikkeuksen muodostavat kiinteistöt, joissa on kantovesi ja kuivakäymälä tai omistaja on syntynyt ennen 9. maaliskuuta 1943.

Vuoden 2004 jälkeen rakennetut kiinteistöt tai viemäriverkostoon liitettävät kiinteistöt ovat velvoitteen ulkopuolelle.

Jätevesilaki on kohdellut ihmisiä eriarvoisesti ja synnyttänyt väärinkäsityksiä. Lievennyksiä on tehty matkan varrella poliittisessa paineessa, jolloin osa vapautuksen piiriin kuuluvista on ehtinyt rakentaa kalliit järjestelmät.

Maksajaksi ovat joutuneet tunnolliset ja lainkuuliaiset kansalaiset, jotka ovat saattaneet tehdä ylimitoitettuja ja ylihintaisia remontteja.

Valvonta jätevesiasetuksen toteutumisesta on kuntien vastuulla. Jätevesiasetuksen toteutuminen tai vesittyminen riippuu siitä, minkälaiset resurssit kunnilla on valvoa vastaanhangoittelevien mökki- ja omakotiasukkaiden tekemisiä. Naapurivalvonnasta voikin tulla tehokas apuväline viranomaisille.

Kunnilla on mahdollisuus lähettää jätevesijärjestelmien uusimista vältteleville patistuskirjeitä, saneerauskehotuksia ja uhkasakkoja. Viime kädessä kunta voi teettää jätevesiremontin ja lähettää laskun asukkaalle.

Kunnilla on tapauskohtaisesti mahdollisuus käyttää harkintaa, jos jätevesien määrä on vähäinen tai kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi. Kunnat voivatkin ryhtyä odottelemaan poikkeuslupahakemuksia, joten rumba jatkuu.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (26)

Kävikö tuossa jätevesilaissa niin, että sen valmistelussa ja lain laadinnassa yhdistyivät idealismi, MuTu:t, puhdas tietämättömyys kokonaisuuksista sekä taloudellisten pikavoittojen tavoittelu ?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kunta määrää pohjavesialueella olevat omakotitalot liittymään kunnan rakentamaan paineviemäriin ja jokaisen omakotitalon on hankittava omalla kustannuksllaan omakotitalon tontille oman painepumppaamon joka kuluttaa sähköä vuodessa 3000 kWh - jonka huollon joutuu itse maksamaan - joka tulee maksamaan asennuksineen lähes 10000 € kun pitää hankkia kaivinkoneurakoitsija vetämään viemäriputkea ja asentaja asentamaan oman repivän painepumppaamon omakotitalon tontille.

Toiset liittyvät kunnan viemäriin pelkällä vähän yli 1000 € liittymismaksun - eikä joudu viemärin huollosta maksamaan kaun ei ole omaa painepumppaamoa tontilla ≠ eikä joudu maksamaan vuosittaan 3000 kWh painepumppaamon sähköstä.

Tämä on lain vastaista kun kunnass asuvat laitetaan eriarvoiseen asemaan.

Tee valitus asiasta Vaasan Hallinto-oikeuteen joka käsittelee koko Suomen jätevesien käsittelyn uusimiseen liittyvät asiat - saat ainakin lykättyä asian toimeenpanoa vuosilla.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jätevesiasetus ei pelasta luontoa (katsokaa MOT-ohjelma Hyttysenpäästö Itämeressä), mutta aiheuttaa miljarditason kustannukset (satoja tuhansia talouksia kertaa kymppitonni). Koko asetus on kumottava!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joo, tämähän on tyypillistä suomalaiselle viherpolitiikalle. Reuhataan jostakin kokonaisuuden kannalta olemattomasta asiasta, jotta saadaan kansalaisille viherahdistuta sekä maailman lopun tunnelmaa aikaan ja ääniä kalasteltua. Samalla ajetaan lävitse lainsäädäntöä, joka luo entisestään kustannusrasitteita tiukkaa taloutta pyörittäville ja cnttiä venyttäville kansalaisille.

Vaikeaa on mökkien myyminen jatkossa. Kuka haluaa hankkia kesämökkiä, joka tuo mittavia taloudellisia velvoitteita sen omistajalle. Lyödäänkö laudat mökien ikkunoihin ? No eipähän tarvitse sitten syrjäkuntien tuskailla kesäloma-asukkaiden aihttamien rasitusten kanssa. Sen viimeisenkin kaupan voi sitten kylältä sulkea.

Kaikki ihmiset vaan keskitetään asumaan kaupunkikeskustoihin ja lomareissut tehdään, ei enää mökille järven rannalle, vaan lentäen Kauko-Itään Vietnamiin. Näin saamme toteutettua vihreän unelman. Lomalennoistkaaan ei kenenkään tarvitse tuntea tuskaa, kun muistaa maksaa muutaman kympin viheranemaksun lentolippua tilatessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Meidän kylän pohjavesialueelle sai perustaa soranottamon. Kävin nyt paikan päällä ja siellä on valunut jostain koneesta jotain öljyä tai polttoainetta siihen soramontun pohjalle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voisiko hallituksen haastaa oikeuteen epätasa-arvoisen lain voimaansaattamisesta?
Lisäksi tulisi tutkia lainsäätäjien taloudelliset kytkökset tuona aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kummallinen laki tuo jätevesilaki.Esim.Jos talo sijaitsee ns.pohjavesialueen lähellä tai siellä päin niin kunta tai muu vesilaitos velvoittaa laittamaan kalliit kaivot ja muut puhdistamot,silti vedestä ei makseta maanomistajalle mitään vaikka vesimenee yhteiseen hyvään eli koko kunnan tai kaupungin asukkaille,Kyllä tuomoisissa tapauksissa järjestelmän rakentaminen kuuluisi sille joka hydyn saa kun myy ilmaisesti saatua pohjavettä ja tekee bisnestä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuis se nyt näin meni...:D Johan se oli sanomattakin selvää, että tämä ei tule toimimaan käytännössä ja vielä vähemmän teoriassa. Se ei vaan näköjään uppoa siihen urean turvottamaan päähän näillä ideanikkareilla jotka yrittää lobata näitä keskeneräisiä ja osa susena valmistuneista jätevesijärjestelmistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talolle pitää järjestää tarpeeksi iäkäs omistaja ja itse asua siinä vuokralla, näin voi Kalevanjutusta patella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kiitoksia Keskusta ja Kokoomus tästä laista. Miten meni niin kuin omasta mielestä...

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kysypä samaa asetuksen alkuperäiseltä allekirjoittajalta Jan Erik Enestamilta, rkp.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Alkuperäisen lain valmistelu aloitettiin vuonna 2000, jolloin ympäristönsuojelulaki hyväksyttiin. Silloin oli Lipposen ( sd ) hallitus jossa ympäristöministerinä oli Satu Hassi ( vih ) sekä maa- ja metsätalousministerinä Kalevi Hemilä ( ammattiministeri ).

Jätevesiasetus ,542/2003 Valtioneuvoston asetustalousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, hyväksyttiin vuonna 2003 kesäkuun 11 päivä, jolloin Suomessa oli Jäätteenmäen ( kesk ) hallitus , ympäristöministerinä Jan-Erik Enestam ( kr ) sekä maa- ja metsätalousministerinä Sakari Korkeaoja ( kesk ).

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Minä kans kysyn milloin mullien laiduntaminen lopetetaan vesialueilla tekevät tarpeensa vesistöön ja tästä vielä maksetaan yli 400 e hehtaari..

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei oo rahaa tehä mitään kaivoja. Kateellisena katson sitä maajussia, joka saa tukea kun ajaa siihen mökkiä ympäröiville pelloille lietettä satoja kuutioita kesässä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama tilanne täällä- paitsi että on 2 kaivoa ja vahva metsä niiden ja rannan välissä. Koivun juuristo ottaa vettä maasta jopa 700-1000 litraa päivässä. Että eiköhän ne saasteet siinä yhteydessä häviä ilmastonmuutoksen vietäväksi.

Naapuri kyllä lietelannoittaa peltonsa rantaan asti ja samassa yhteydessä vielä maantienojatkin, kun käy imuroimassa koko kylän sakokaivot. On tämä touhua, enpä enempää sano.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

No on siinä mullakin kaksi kaivoa, jotka on tehty aikanaan lakien mukaan. Kaivoista on peltoihin matkaa 10 metriä ja jokeen 80 metriä. Pellot tosiaankin rajoittuu joen molemmin puolin n 300 metrin matkalta jokeen. Pankki ei antanu lainaa kaivoihin. Vanhaa taloa ei pankissa arvostettu ja hyväksytty lainan takaukseksi. Aika koomista. Tämän lain vatvomisen takia kukaan ei ole lisäksi kiinnostunut ostaa koko paikkaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos niin on, kuin kirjoitat, naapurin pitää olla Ely-keskukseen rekisteröitynyt jäteyrittäjä ja kerätty jäte pitää kalkilla stabiloida. Lisäksi lienee niin, ettei naapureilta erättyä likakaivolietettä saa levittää omille pelloille. Jos lakia rikotaan, se ei taida olla lain syy, vaan lain rikkojan. Yleinen tapa näyttää kuitenkin olevan, että mikä ei itsellä laissa miellytä, se on lainlaatijan vika.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (26)

Uutisvirta

53
Koulujen joulujuhlien lainmukaisuutta selvitetään myös Oulussa – Lyseon lukion iso ylioppilasjuhla mahtuu vain tuomiokirkkoon
52
"Miksi Lyseosta tuli tällainen kiistakapula", ihmetteli Jenni Pitko Oulun kaupunginvaltuustossa – Lyseon remontin esittely kirvoitti kiivasta keskustelua
36
SDP:n valtuustoryhmä päätti erottaa Husseinin luottamuspulan vuoksi – asiakas ei ollut poistunut taksista
14
Valmet Automotiven toimitusjohtaja näkee dieselskandaaleissa myös hyviä puolia – "Sähköautot tulevat nopeammin käyttöön kuin monet olettavat"
14
"Illan kiisselit kasvoilla vielä aamulla" – vanhustenhuollon tila on ollut tapetilla jo pitkään, silti esille nousee yhä todella vakavia epäkohtia
9
Lumisateessa lakkovahtina värjötellyt PAU:n pääluottamusmies: Tunnen kaikki, jotka ovat tulossa tänne töihin
6
Postin "aitagate" herättää ihmetystä - PAU:n puheenjohtaja kertoo, ettei uudesta kulkuväylästä päässyt sisään, ellei nimi ollut listalla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yöllä ja aamulla maan pohjoisosassa sekä Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sinun valintasi - eroa AY-liitosta!

250 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula ko?

Nykyajan nuoret on vötkylöitä. Aamulla kun pitäisi aikaisin herätä ja sitten töhinmeno pitäisi olla, että menenpä sitte ... Lue lisää...
niin ja.,

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

12.11.

Fingerpori

12.11.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image