Pääkirjoitukset

Järkipuhetta ysi­luok­ka­lai­sil­ta – nyt on korkea aika kysyä myös lapsilta, miten uudet op­pi­mi­sym­pä­ris­töt toimivat

Kastellin monitoimitalo oli valmistuessaan viisi vuotta sitten Oulun suurin monitoimitalo. Kolmen jalkapallokentän kokoisessa rakennuskompleksissa on päiväkoti, peruskoulu, lukio, kirjasto, nuorisotilat ja liikuntasaleja. Monitoimitiloja rakentamalla on haluttu monipuolisia ja muunneltavia tiloja. Tilojen odotetaan toimivan myös kyläyhteisömäisinä kohtaamispaikkoina. KUVA: Soini Teija
Pääkirjoitukset 1.10.2019 6:00
Pääkirjoitus

Uusissa kouluissa monitoimiset oppimistilat saattavat korvata vanhat luokkahuoneet. Oppiminen ja opiskelu hälisevässä solutilassa ei sovi kaikille, vaikka se kannustaisikin yhteisöllisyyteen.

Uudet, muutama vuosi sitten hyväksytyt perusopetuksen opetussuunnitelmat on saatu tänä syksynä kaikkien perusopetuksen vuosiluokkien käyttöön, kun ne koskevat nyt myös 9-luokkalaisia. Opetussuunnitelmien sisältöjä koskevan keskustelun ohella arvostelua ovat herättäneet uudenlaiset oppimisympäristöt ja työtapojen muutos.

Peruskoulussa opetus tapahtuu yhä paikan päällä kouluissa. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja opettamisen rinnalla korostuva itseohjautuvuus eivät ole johtaneet siihen, että perusopetus olisi muuttunut etäopetuspainotteiseksi.

Uusissa monitoimitiloissa koulua käydään suurissa rakennuksissa, joissa voi olla tilat päiväkodille, peruskoululle, lukiolle ja nuorisotiloille. Kantava toimintaperiaate on monitoimitilojen muunneltavuus. Perinteisten luokkahuoneiden sijaan ja rinnalle on rakennettu jaettavia oppimisalueita ja oppimistiloja. Käytössä ovat isot jaettavat solut, pienryhmätilat, aulat, käytävät ja portaikot.

Osalle lapsista ja opettajista yhteisöllinen ja yhteistyöhön kannustava avoin oppimisympäristö sopii hyvin, mutta ei kaikille. Perinteisesti kouluissa on arvostettu rauhallisia työtiloja, jossa pystyy keskittymään niin oppimiseen kuin opettamiseen.

Murroksen keskellä on aiheellista kysyä, tukevatko uudenaikaiset oppimisympäristöt riittävästi oppimista. Onko kouluissa tiloja, joissa opettaminen ja opiskelu voivat tapahtua turvallisessa, rauhallisessa, vakaassa ja ennakoitavassa ympäristössä?

Uudentyyppisissä oppimisympäristöissä on paljon hyvää, mutta kuten kempeleläiset 9-luokkalaiset Senja Vakkuri ja Eeva Tuominen kirjoittavat mielipidekirjoituksessaan Kalevassa (29.9.), hyvien puolien lisäksi on myös huonoja puolia – ja niitä on aivan liikaa.

Nykymuotoisissa tiloissa opiskelu voi tarkoittaa sitä, että suuri solu on jaettu 80–90 oppilaan kesken osastoihin tilanjakajilla. On helppo kuvitella, että oppiminen ja opiskelu hälisevässä ympäristössä on vaikeaa.

Äänimaailma muuttuu rauhattomaksi, sillä näkösuoja ei estä äänen kulkeutumista naapuritilaan, jossa opiskellaan eri ainetta. Ergonomiasta ei välttämättä ole tietoakaan, jos istutaan penkeillä ja raheilla pikkuruisen pöydän ääressä. Modernin oppimisympäristön ei pidä merkitä sitä, että tehtäviä tehdään polvien päällä lattialla istuen. Sellaisia tiloja näkee kehitysmaiden kouluissa.

Toivon mukaan ei ole käynyt niin, että uudet oppimisympäristöt vaikeuttavat lasten mahdollisuuksia oppia. Jos koulupäivä koetaan kaoottiseksi ja ryhmät etsivät suuren osan tunnista sopivaa työskentelytilaa, asiaa ei voi puolustella edes vuorovaikutustaitojen oppimisella.

Kuntien päätettävissä on, minkälaisen oppimisympäristön ne järjestävät koululaisille. Oppilaskeskeisyys ja yhteisöllisyys voivat merkitä muutakin kuin nykyään niin suosittuja avotiloja. Perinteisten ja uusien oppimistilojen parhaat puolet kannattaa yhdistää. Koululaiset ja opettajat ovat tässä parhaita asiantuntijoita kertomaan, minkälaiset tilat ovat hyvät.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (30)

Opettajien määräämis valtaa vähennetään niin luokassa nousee häiriköinti niin oppilaat eivät pysty keskittymään tunnilla mihinkään.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kastellin koulun kirjastokin on oppimisympäristö. Se on meluisa paikka, johon vaikuttavat huonot rakenneratkaisut, mutta myös käyttäjät. Sitä en ymmärrä lainkaan miksi kuntopyörä on sijoitettu kirjaston lukunurkkaan. On tosi epämiellyttävää ja vaikeaa keskittyä itse lukemiseen, kun joku veivaa kuntopyörää niskan takana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kuopion sapelihyökkäys osoitti, että kouluissa tarvitaan "turvaseinät" luokkiin eli luokkaan voi tarvittaessa suojautua väkivallalta lukitsemalla luokan ovet. Hyökkääjä ei pääse ulkopuolelta luokkiin mitenkään, kun hälytys annetaan koulussa. Kouluihin ei pidä enää ikinä tehdä monikäyttötiloja. Kuopiossa luokkien seininä oli kangasverhot, koska oppilaitos oli väistötiloissa väliaikaisesti, näin ymmärsin Ylen uutislähetyksestä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tulee mieleen satu keisarin uusista vaatteista. Huoetaan uusien oppimisympäristöjen autuaallisuudesta, kun samaan aikaan oppimistulokset ropisevat alas. Matemaa5tisten aineiden oppiminen ei onnistu hälinässä. Oppimistulosten seuranta ja opettaminen kuuluu opettajalle. Ei opetustunti voi olla pelkkä seutustelutilanne, vaan hyvin tavoitteellinen opetustilanne. Jäävätkö heikommat oppilaat ilman tukea?
Onko koulu vain veronmaksajien rahojen tuhlausta, jos oppimiselle ei aseteta riittävän selkeitä tavoitteita?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin ja opetustilojen lisäksi on hyvä huomioida myös itse opetus tai sen puute. Lappeenrannan Pontuksen koulussa lapsemme joutui opettelemaan itse esim. matematiikan uuden asian ja itse huolehtimaan edistymisestään ja tekemisistään ajallaan,esim. Matematiikan testit ja tutkimustöiden palautukset, joihin koko arviointi perustui. Jos ei lapsi halunnut tehdä matikan testejä, ei tarvinnut/kukaan ei välittänyt olitko tehnyt. Mutta koulu ei tästä ilmoittanut huoltajille, niin kuin ei mistään muustakaan esim. Wilman kautta, vaan sanoi, että lapsen tulee itse ottaa vastuu opiskelustaan. Lapsellemme ei suostuttu tästä syystä antamaan hänen tarvitsemaansa tukea opiskeluun. Opettaja ja rehtori eivät suostuneet edes kertomaan meille huoltajille onko lapsemme opiskellut äidinkielen sijamuotoja edellisenä lukukautena. He eivät myöskään suostuneet kertomaan lapselle eikä meille huoltajille mitä lapsi oli saanut arvosanaksi tehdystä kokeesta ja tutkimustehtävistä. Opettaja ei myöskään ottanut huomioon koko lukukautena lapsen ja huoltajien näkemystä yleisentuen oppimissuunnitelmaan, koska eivät julkaisseet oppimissuunnitelmaa meille kommentoitavaksi. Opettajat eivät valvoneet millään tavalla lapsen tekemiä viikkosuunnitelmia tai niiden toteutusta. Lähes kaikki nämä olivat tyhjiä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tästä on jo vuosia aikaa, kun kelalle tuli ovella varustetut loossit, mikä oli hyvä muutos. Samaa toivoisin apteekkeihin, jos ostaa vaikka voidetta peräpukamiin ja haluaisi kysyä neuvoa sen käytöstä. Ei viitsi, kun alle 3m päässä on muita odottajia ihan vieressä. Kun näin nuo uudet koulut, heti tuli mieleen, että miksi tehdään sutta ja sekundaa, kun luokat olivat ennen hyviä. Jossain kehitysmaassa on luokissa eri tasoisia koululaisia, täällä luulisi taitojen olevan aika lailla samat luokissa. Ei siitä mitään tule, että tarha, eskari, ala-aste, lukio ja nuorisotilat ovat samoissa tiloissa. Kaikki pitäisi olla eri paikoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Murroksen keskellä on aiheellista kysyä, tukevatko uudenaikaiset oppimisympäristöt riittävästi oppimista. Onko kouluissa tiloja, joissa opettaminen ja opiskelu voivat tapahtua turvallisessa, rauhallisessa, vakaassa ja ennakoitavassa ympäristössä?"

Mistä löytyisi Ilmasto-Gretan ja Eevan ja Senjan tapainen Matikka-Piia, joka saisi koulutuksen suunnittelijat ja päättäjät havahtumaan myös matematiikan oppimisen ja opetuksen ongelmista? Uudet oppimisympäristöt haittaavat keskittymistä, mikä matematiikan opiskelussa olisi tärkeää.
Mutta on muitakin asioita, mitkä matematiikan oppimisen kannalta on mennyt pieleen uudessa opetussuunnitelmassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Monitoiminen opetustila ei ole sama asia kuin hälisevä solu. Hälinä johtuu huonosta akustiikasta ja puuttuvista opettajista (säästöistä). Itse kävin kouluni esiantiikin aikaisissa kouluissa ja oman muistini mukaan niissä oli paljon enemmän hälinää kuin nykykouluissa.

Tehkää tutustumiskierros kouluihin. Esimerkiksi Norssissa on enemmän ja vähemmän toimivia soluja - koulu on rakennettu joskus 80-luvulla - ja kehityksen tuloksena niistä on saatu hyvinkin toimivia, eri tavoin, eri ratkaisuin. Kastellin lukiosta tuli Oulun suosituin lukio juuri modernien tilojensa vuoksi - samalla Lyseo on romahtanut suosiossa, kun oppilaat eivät enää halua opiskella museorakennuksissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yhteisöllisyyden ja sosiaalisuuden oppimiseen ei tarvita muunneltavia avotiloja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Talvikankaan koulun tiloissa osa oppilaista käyttää kuulosuojaimia, jotta pystyy keskittymään. Ei ole ihme, että keskittyminen häiriintyy lapsella, kun näkee ja kuulee ympärillä niin paljon. Yhteiskäyttöiset kuulosuojaimet aivan kivat, jos ei mieti leviääkö vaikka täit niiden kautta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei kunnat valmistele perusopetuksen sisältöä ja menetelmiä, vaan panevat ne toimeen. Sylttytehdas on opetusministeriö.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nuo koulujen meluongelmat ovat olleet yrityspuolella tuttuja jo pitkään, ne eivät ole tulleet yllätyksenä. Viritellään sermejä, käytetään vastamelukuulokkeita ja selitellään katsokaa miten hienot tilat meillä onkaan!, olkaa positiivisia!. Työtehoseuran arvion mukaan avokonttoriympäristö laskee työtehoa luokkaa 10%. Noita trendikkään meluisia koulutiloja tullaan jatkossa korjaamaan miljoonilla euroilla, se on vain ajankysymys.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olen vieraillut useissa Oulun koulussa ja tämä muunneltavat tilat on kyllä erikoinen ratkaisu. Lähettiin korjaamaan jotain mikä ei ollut rikki. Oli jopa maailman kärkeä jota muut halusivat kopioida. Ei halua enää. Niissä kouluissa joissa on muunneltavat solut meno on melko rauhatonta. Perinteimmissä huomattavasti viihtyisämpää. Pahoin pelkään, että uudet ympäristöt on rahakysymys eikä opetuksellinen. Tällaisella järjestelyllä luokkia on vähemmän ja opettajien tarve pienempi. Harkitsisin vielä päättäjillä tarkkaan, kun vielä kerkiää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sitä myöten kun peruskouluihin on tungettu ties minkä oman elämänsä sankarin fantasiaa täysin epätieteellisistä oppimisteorioista ja on luovuttu pitkälti perinteisemmästä järjestyksestä ovat mm. pisa-tulokset tippuneet kuin lehmän häntä. Kun kompetenssi opettamiseen ja sen suunnitteluun on nolla, on helpompi laittaa lapselle eteen tabletti-tietokone ja puhua löyhiä vuorovaikutustaidoista yhteisöllisyydestä.

Ehkäpä kannattaisi katsella taaksepäin ja miettiä niitä aikoja jotka eivät kaukana ole, jolloin oppimistulokset kaikilla mittareilla olivat parempia, ja laittaa viimeiset kymmenen vuotta hallinnut hihhulointi romukoppaan. Suomen tuntien vaikka faktat puhuvat nykymenoa vastaan tulee se silti jatkumaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nykykehityssuunta Suomen kouluissa huolettaa. Koululaisten oppimistulokset ovat romahtaneet, kaikki peruskoululaiset eivät osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea. He osaavat pelata tietokoneella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mutta eihän näitä ole ollut lupa arvostella. Jos joku ei ole näistä pitänyt, hän on ollut väärässä. Samoin koko opetusohjelma. Jos olet erimieltä, olet väärässä. Näinhän se menee ja tulokset tippuu joka vuosi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Sama työpaikoilla, hälisevä ja energiaa ihmisestä syövä avokonttori tappaa hitaasti, kaiken ja kaikki.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Oulussa siirrytään avoimiin ilmeisesti jollakin mahtikäskyllä? Mistään en kyllä tätä virallista asiakirjaa ole löytynyt. Käykääpä toimittajat vaikka kyselemässä Talvikankaalta, Hiukkavaarasta jne. oppilailta, jos haluatte oppilaiden näkökulmaa asiaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näissä levottomissa ja hälinää täynnä olevissa rauhattomissa tiloissa tehdään oppilaista mielenterveyspotilaita, keskittymiskyky on älylaitteiden vuoksi jo muutenkin koetuksella.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (30)

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image