Pääkirjoitukset

Halut hakea opettajaksi romahtaneet – kou­lu­tus­leik­kauk­set vähentäneet hou­kut­ta­vuut­ta

Kun vuonna 2013 opettajakoulutukseen haki yli 8 300 nuorta, tänä keväänä hakijoita on hieman yli 4 700. Määrä on laskenut kuusi vuotta peräkkäin, yhteensä noin 3 600:lla. KUVA: Antti Korkala
Pääkirjoitukset 3.6.2019 6:00
Pääkirjoitus

Luokanopettajakoulutuksen hakijamäärät ovat miltei puolittuneet kuudessa vuodessa, ja siitä on oltava huolissaan. Opettajan ammatin houkuttelevuus on vähentynyt pitkälti koulutussäästöjen vuoksi.

Hakijamäärät luokanopettajan yliopistokoulutukseen ovat puolittuneet seitsemässä vuodessa. Opetushallituksen tilasto luokanopettajiksi hakeneista 2010-luvulla on vakavaa luettavaa.

Kun vuonna 2013 opettajakoulutukseen haki yli 8 300 nuorta, tänä keväänä hakijoita on hieman yli 4 700. Määrä on laskenut kuusi vuotta peräkkäin, yhteensä noin 3 600:lla.

Alan houkuttelevuudesta kertova hakijarunsaus – joka Suomessa on ollut Euroopan kärkeä – on tällä menolla vaihtumassa muutaman vuoden kuluessa hakijapulaksi.

Laskusuunta tuskin kokonaan selittyy ensikertalaiskiintiöllä tai aloituspaikkojen vähenemisellä. Yliopistojen kasvatustieteellisiin tiedekuntiin on otettu sisään vuosittain kutakuinkin noin 800 opiskelijaa.

Syitä onkin haettava muualta. Vaikka opettajan ammatti on edelleen Suomessa arvostettu ja sitä pidetään kutsumustyönä, monet opettajaksi valmistuneet vaihtavat alaa.

Kaleva kertoi 30.5., että opettajat kokevat jatkuvassa muutoksessa olevan työnsä liian raskaaksi. Moni katsoo, että muissa tehtävissä pääsee helpommalla ja vähemmällä riepottelulla.

Opettajan työn houkuttelevuus on vähentynyt useiden eri tekijöiden vuoksi. Yksi syy on, että mielikuvat koulumaailmasta ja itse työstä ovat muuttuneet kielteisiksi. Ammatin rapistuva maine näkyy varmasti hakijamäärien notkahduksena.

Opettajan työ ja tehtäväkuva ovat laajentuneet. Digitaalisuus on tuonut uusia haasteita, samoin verrattain nopealla tahdilla uudistuvat opetussuunnitelmat ja työaikajärjestelmät.

Kahden viime hallituksen – käytännössä kaikkien vuorollaan hallituksessa olleiden eduskuntapuolueiden – tekemät koulutusleikkaukset ovat lisänneet työkuormaa. Arkisesta tekemisestä on tullut raskasta.

Aivan helppoa ei ole opettaa luokkia, joissa on yhä enemmän oppilaita. Ryhmäkokojen kasvu ja työrauhan heikkeneminen ovat stressitekijöitä niin opettajille kuin opiskelijoille.

Murhetta on lisännyt, että erilliset erityisluokat on jouduttu säästösyistä lopettamaan ja että enemmän huomiota vaativat oppilaat on sijoitettu suurluokkiin. Riittämättömyyden tunne piinaa, kun henkilökohtaiseen opetukseen ei jää aikaa eivätkä kaikki oppilaat kykene etäopiskeluun.

Takavuosien Pisa-menestyksen muisteleminen ei auta eteenpäin, jos koulussa kärsitään heikosta sisäilmasta tai suoranaisesta homeesta. Kilpailukykysopimus leikkasi opettajiltakin lomarahoja.

Opetushallituksen, kuntien ja yliopistojen ei vielä tarvitse painaa hälytysnappulaa, mutta huolestumiseen on aihetta. Mainetta parantavia korjausliikkeitä on tultava.

Pienen maan sivistyksen vahvuus perustuu suurelta osin siihen, että koulutus on kunnossa. Koulutus taas on avain uusiin innovaatioihin ja kansalliseen kilpailukykyyn. Siksi opettajiksi pitää hakeutua motivoituneita ja kyvykkäitä osaajia.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (40)

Ihmettelen median ja poliitikkojen huolta luokanopettajakoulutukseen hakijoiden määrästä. Onhan hakijoita vielä aloituspaikkoihin nähden kuusinkertainen määrä. Matemaattisten aineiden opettajiksi ensisijaisia hakijoita on huomattavasti vähemmän kuin on aloituspaikkoja.

Tuleva hallitus aikoo tehdä ruotsin kielen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa. Miksi ei matematiikkaa? Olisi aika palauttaa matematiikka, lyhyenä tai pitkänä, pakolliseksi yo-kirjoituksiin! Lyhyt matematiikka voisi keskittyä arjen matematiikkaan, laskuoppiin, tilastomatematiikkaan, ...

Ylen nettisivivulla on artikkeli "Pinja on yksi harvoista ja valituista ...". Kannattaa tutustua opiskelijavalintoihin siellä. Otan esi­mer­kin Ou­lun yli­o­pis­tos­ta. Sama ti­lan­ne lie­nee muis­sa­kin yli­o­pis­tois­sa.

Artikkelin mu­kaan Ou­lun yli­o­pis­ton 14 suo­si­tuim­paan ha­ku­koh­tee­seen vuonna 2018 oli 4036 en­si­si­jais­ta ha­ki­jaa. Hy­väk­syt­tiin 745. Pe­rä­ti yh­dek­sään ha­ku­koh­tee­seen hy­väk­syt­tiin opis­ke­li­joi­ta enem­män kuin oli en­si­si­jai­sia ha­ki­joi­ta. En­si­si­jai­sia ha­ki­joi­ta nois­sa koh­teis­sa oli 251 ja hy­väk­syt­tiin 406. Yh­tä koh­det­ta lu­kuu­not­ta­mat­ta nämä oli­vat ma­te­ma­tiik­ka­poh­jai­sia alo­ja – jou­kos­sa myös ma­te­maat­tis­ten ai­nei­den opet­ta­jan kou­lu­tus, jo­hon en­si­si­jai­sia ha­ki­joi­ta oli vain 15.

Media, poliitikot ja monet muut tahot eivät vaivaudu tutustumaan siihen, mitä kouluissa tapahtuu. Matematiikan osaaminen rapautuu hurjaa vauhtia. Silti esimerkiksi Kalevan Lukijalta-sivulla oli 2.6.:

"Suomalaisella koulutusosaamisella on nyt kova kysyntä ulkomailla. Suomen vahvat PISA-tulokset, huipputasoinen koulutus ja erinomainen maine opetuksen kärkimaana kiinnostavat kansainvälisiä koulutusalan toimijoita."

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi opetusministeriltä ei vaadita opettajataustaa? Näyttää taas siltä, että valtiotieteilijästä tulee opetusministeri.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opetusministeriön hallinnon ala on varsin laaja. Opettajatausta antt liian kapean osaamisen tuohon tehtävään. Ei siitä välttämättä haittaa ole, mutta pelkällä opettajan pätevyydellä ja kokemuksella homma ei vain toimi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Opettajien määrä on 30 vuodessa kaksinkertaistunut vaikka ikäluokat on pienentyneet ja tietotekniika on tullut avuksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei nuoret mieti opettajan työssä digitalisaatiota tai inkluusiota tai stressin määrää ammattia valitessaan.
Ammatinvalintaa johtaa täysin epärealistiset mielikuvat. Nämä vaihtelevat vuosien saatossa.
Opettajan hommiin nyt vaan ei oo vetovoimaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nythän on niin, että koululaisilla ei ole kovin laaja kuva eri ammateista. Ensinnäkin on omien vanhempien ammatit ja niihin ei kukaan halua - paitsi Mikko Salmi. Sitten on omat opettaja ja lopuksi kaupan kassa. Ahkerat ja kiltit tytöt eivät halua kaupan kassalle, joten ainoa realisitinen ammattivaihtoehto on opettaja (lastentarhan esikoulun, ala-asteen,.), jos oma opettaja on ollut kiva.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olisikohan huonosti toteutetulla inkluusiolla jotain tekemistä asian kanssa? Kun kouluavustajia ei ole tarpeeksi, ongelma kaatuu opettajan niskaan ja työ muuttuu todella raskaaksi. Kukapa sellaiseen työhön haluaisi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

OIkeistohallituksen toiminta näkyy aina vaan useammassa yhteydessä tekoina, jotka hetkellisten säästöjen varjolla tuottavat vielä kalliin laskun kansantaloudellemme. Se, että opetusala on leikkausten takia menettänyt merkittävästi kiinnostusta, tarkoittaa käytännössä sitä, että opettajaksi joudutaan valitsemaan koulutettavia, jotka eivät sovellu alalle. Se tarkoittaa taas, että tulemme puotoamaan Pisa-listauksissa vielä paljon alaspäin. Oikeustohallitukset tulevat kansantaloudelle turhan kalliiksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Voi myös olla, että hieman rimaa laskemalla opettajiksi saadaan opiskelemaan elämän realisteja. Iso ongelma on, että nuoret opettajaopiskelijat liian usein ovat idealisteja - 'minä niin tykkään lapsista' - ihmisiä. Opettajiksi tarvitaan enemmän arjessa kiinni olevia realisteja.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Hallituksen värillä on välillistä merkitystä opettajan ammatin suosioon. Perusopetuksen yhtä surkenevaan tilaan vaikuttaneet ratkaisut on tehty demarien hallitessa opetusministeriötä (Gustafsson ja Kiuru). Kärjessä on vuoden 2014 POPS, joka on nopeasti sammuttamassa oppimisen palon ja kiinnostuksen alaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä ei ole taidettu huomioida sitä, että tällä välillä on lakkautettu kaksi vai jopa kolme pientä koulutuspaikkaa.. Hämeenlinnasta siirtyi Tampereelle, Kajaani siirrettiin Ouluun ja viimeisimpänä Savonlinna siirrettiin Joensuuhun. Ei ne isot massaluentolaitokset kiinnosta opiskelijoita. On niitä jotka haluavat pieneen paikkaan ja niitä ei enää ole tarjolla. Vähemmän hakukohteita=vähemmän hakijoita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aloitin opettajanurani 1970-luvulla ja lopetin sen 2010-luvulla. Uskon olevani jonkin tason asiantuntija siihen, miten opettajan työ on muuttunut kyseisenä aikana. Kaikki oli hyvin niin kauan kuin oli erityisryhmiä, apukouluja ja tarkkailuluokkia, ja ryhmäkoot olivat maltilliset. Kun sitten keksittiin, että kaikki tasapäistetään, että on kaikkien oikeus opiskella samassa ryhmässä, kaikki muuttui. Kukaan ei hyödy siitä, että 25 oppilaan ryhmässä on 5 tai useampia erityislapsia. Ei ole minkäänlaista opiskelurauhaa, kun lapsi, joka ei pysty rauhoittumaan eikä keskittymään, tyrannisoi koko luokkaa ja opetusta. Monista uusista kouluista on lisäksi poistettu seinät luokkien väliltä ja levottomuus sen kuin yltyy. Yksi oppilas kertoi, että hänen piti yrittää keskittyä fysiikan tunnilla, mutta sermin takaa kuului englannin opetus. Kun meno on nykyään sekä lapsilla että aikuisilla rauhatonta ja hektistä, pitäisi olla oma kotiluokka, seinät ympärillä, ovi, jonka saa kiinni ja oma turvallisuutta tuova opettaja. Yhden opettajan pitäisi riittää, ei pitäisi olla niin, että luokassa pyörii joukko aikuisia tukemassa mainittuja erityislapsia. Myös vanhemmat ovat muuttuneet: ennen opettajaan luotettiin ja siihen, että hän osaa tehdä työnsä. Ymmärrettiin myös se, että oma lapsi ei voi koko ajan saada yksilöllistä opetusta, vaan hän oppii ryhmässä. Nykyisenä narsistisena aikana kiireiset vanhemmat ajattelevat osoittavansa lapselleen välittämistä vaatimalla hänelle erityiskohtelua koulussa, kun heillä itsellään ei ole siihen aikaa. On kuitenkin yksi asia, joka ei ole muuttunut vuosikymmenten saatossa: palkkaus on pysynyt jotakuinkin ennallaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ns. inkluusio eli kaikkien oppilaiden integroiminen yhdenmukaiseen opetukseen tuli voimaan Lipposen oikeistohallituksen aikana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vähemmistöllä suuri ääni/valta mediassa. Saa perushelsinkiläiset kohta kouluttaa itse opettajansa. Ennen suvivirsi raikasi ja kaikki tiesi mitä saa sanoa ja mitä ei. Nyt ei uskalla tyttöä sanoa tytöksi jne. Somessa riepotellaan nimettöminä ja ärsyynnytään milloin mistäkin... hakeuduppa siinä sitten julkiseen virkaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Realismi hakuvaihtoehtojen suhteen lienee suuri syy.

Sitten kuin sisäänpäässeiden taso laskee merkittävästi, pitää olla huolissaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Etityis lapset pois päiväkodin ja koulun ryhmistä!!! Takaisin erityislapset omiin ryhmiin.on kaikille parhaaksi!!!!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Enemmän kuin hakijamääristä pitäisi olla huolissaan koulutusmääristä. Ikäluokat pienenevät rajusti, mutta opettajia koulutetaan entiseen tahtiin. Nuoret seuraavat myös työllisyystilastoja. Meillä on jo nyt valtava määrä opettajia jotka kituuttavat pätkästä toiseen ja kouluttautuvat jatkuvasti lisää vakipaikan toivossa. Tulevaisuudessa opettajan ammatti tarjoaa huonosti töitä ellei ole valmis muuttaman Ruotsiin.

Ylikoulutus ei ole vain yksilön tragedia. Se on tuhlausta, yliopistojen resurssien tuhlausta ja ennen kaikkea nuorten lahjakkuuden ja työvuosien tuhlausta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (40)

Uutisvirta

23.8.
Tältä näytti ilmakitaransoiton MM-kisoissa vuonna 2019, voittaja tuli tällä kertaa Yhdysvalloista
23.8.
Tihkusade ei vienyt virettä ilmakitaroista Oulussa – vuoden 2019 voittaja on yhdysvaltalainen The Marquis
23.8.
Lumijokinen Elian Web hurjassa vauhdissa Ruotsissa – murskasi sekä oman ennätyksensä että Bergsåkerin rataennätyksen
23.8.
Lapin kesästä on vaikea kehittää talven veroista sesonkia, joten Markku Inkilä antoi Revontulikylälleen myös oman kesänimen
23.8.
Haikarat Lukijalta
23.8.
Suomi yrittää vaikuttaa Brasiliaan naudanlihan kautta – S-ryhmässä ja Lidlissä brasilialaislihaa myydään vain nimeksi
23.8.
Mika Nurmela oli Kaleva Cupin tähtijuniori 1983 – Video näyttää, kuinka tuleva ammattilainen ampui ratkaisevan rankkarin ylänurkkaan Tilaajille

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Työvoimapula?

Jos olisit tuossa edessäni vetäisin turpaan. Todellakin...nuorilla on eri arvot. Heitä ei haittaa vaikka vanhukset makaa... Lue lisää...
Vai ei ole pula

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

24.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image