Pääkirjoitukset

EU:n eripura auttaa Venäjää

Pääkirjoitukset 2.9.2014 0:00
Pääkirjoitus

Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on arvosteltu kovin sanoin Ukrainan kriisin hoidosta. Eikä syyttä, siksi hampaatonta se on ollut, vaikka ulospäin on julkilausuttu toimittavan yhtenäisenä rintamana.

Tosiasiassa EU:n sisällä on kunkin mahtimaan omien etujen takia suuria erimielisyyksiä tavasta toimia Ukrainan kriisissä. Venäjä yrittää käyttää tätä hyväkseen.

Venäjä on hoitanut suhteita kahden kesken suurten EU-maiden kanssa, niin kuin se on aina tehnyt. Se ei ole mieltänyt EU:ta neuvottelukumppaniksi. Näin EU:n ulkopoliittinen neuvonantaja, brittiläinen Catherine Ashton on ollut melko lailla sivuraiteilla Ukrainaa ravisuttavaa kriisiä ratkottaessa.



EU:n Venäjään kohdistamat pakotteet purevat eri tavalla eri jäsenmaita. Siinä missä Suomi on joutunut vastapakotteiden vuoksi luopumaan maitotuotteiden viennistä, Ranska on rakentamassa Venäjälle kahta sotilaskäyttöön tarkoitettua helikopteritukialusta.

Tämä on käsittämätöntä ja osoitus EU:n sisäisistä ongelmista. Luulisi, että tällaisen sotilaallisen kriisin aikana pakotteet kohdistettaisiin ensimmäisenä ainakin asetoimituksiin. Mutta ei.

Ranska pelaa sitä paitsi kaksinaamaista peliä. Samaan aikaan presidentti François Hollande vaatii Venäjän vastaisen pakotteiden tiukentamista. Miljardiluokan sota-aluskauppoja Ranska ei kuitenkaan ole valmis jäädyttämään. Toinen aluksista valmistuu lokakuussa, toinen on määrä luovuttaa ensi vuonna.

Britit ovat pääministeri David Cameronin suulla arvostelleet puolestaan ranskalaisia laivakaupoista ja vaatineet asekauppojen lopettamisesta. Britanniallakaan ei ole puhtaat jauhot pussissa, sillä se vie edelleen sotatarvikkeita Venäjälle. Vienti liikkuu sadan ja kahdensadan miljoonan euron haarukassa.

Pakotepolitiikassa törmätään suurten maiden itsekkyyteen. EU:n mahtimaa Saksa haluaa varmistaa kaasutoimitukset Venäjältä, ja Britannia karttaa puuttumasta Lontooseen kotiutuneeseen venäläisrahaan.

Jos EU haluaisi kovistella Venäjää kunnolla, pakotteet pitäisi ulottaa ainakin asekauppoihin, rahaliikenteeseen ja energiaan. Tällöin ne voisivat tehotakin.

Pakotepolitiikan epämääräisyys johtuu EU-maiden jakautumisesta kovempien ja pehmeämpien keinojen kannattajiin. Jako näkyy myös maiden sisällä, Suomessakin. Siinä missä pääministeri Alexander Stubb (kok.) kannattaa tiukempaa linjaa, ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) tyytyisi vielä odottamaan nykyisten toimien vaikutuksia.



EU:n huippukokous viime lauantaina ei kyennyt tekemään päätöksiä uusista pakotteista, vaan toimenpiteiden valmistelua jatketaan komissiossa ja unionin ulkoasiainhallinnossa.

Niin kauan kuin suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Britannia toimivat puhtaasti omaa etuaan ajatellen, EU on ja pysyy avuttomana. Mahtimaiden täytyisi kyetä EU:n sisäisen eheyden vuoksi olemaan tiennäyttäjinä. Se tapahtuisi parhaiten, jos ne luopuisivat edes hitusen omasta itsekkyydestään.

Tiedätkö aiheesta enemmän?
Lähetä vinkki, kuva tai video!
13222
MAINOS

Kommentoi

Yleensäkin:Venäjä puolustaa voimakkaasti omaa identiteettiään mikä meillä on hakusessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU tuntuu olevan paperitiikeri suhteessa Venäjään. EU ei ole liittovaltio eikä sille ole tietenkään laadittu yhteistä ulkopolitiikkaa. Sen vuoksi Kalevan kommentit tuntuvat aika tyhjiltä. EU:n suuret valtiot ovat riippuvaisia omista realiteeteistaan, Saksa Venäjän energiasta, Ranska asekaupoista jne. Kaikkein älyttömintä olisi viedä Suomi nyt NATOon. Harmit ja vaikeudet moninkertaistuisivat hetkessä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Toivottavasti maailma pysyy pystyssä ja kohta pääsemme tukemaan 50 miljoonaista konkurssikypsää maata ja sen kansaa. Jotkin maat osaavat varmasti hyödyntää senkin edukseen pitkällä tähtäimellä. Takaan, että avustettavaa ja työtä riittää.
Muuten, laiha sopu ois paikallaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

EU voisi talouspakotteiden ohella tehdä myös energiapakotteita jolla vähennetään öljyn ja kaasun kulutusta. Tämä olisi isku Venäjälle ja olisi myös EU päästöpolitiikan mukaista jos pakotteet kasvattaisivat uusiutuvan energian osuutta. Esimerkiksi EU voisi Ukrainan kriisin ajaksi alentaa aurinkosähköjärjestelmien alv-veroa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Haloo, Ukraina ei ole EU:n jäsenvaltio, eikä NATOn jäsenvaltio. Paras taho kriisin hoitamisessa olisi teoriassa YK, mutta sepä vasta onkin eripurainen ja kaksinaamainen suurvaltojen leikkipaikka. Ukrainan kriisissä on hyvää se, että suomalaiset näkevät, kuinka tärkeää on olla NATOn jäsen, ei Venäjä ryppyile sotilasliiton jäsenmaalle. EU jäsenyyskin on Suomelle hyvä, on ovi auki Natoon toistaiseksi. EU-jäsenyyden hyödyt Suomi on ryssinyt omalla byrokraattisuudellaan, on noudatettu direktiivejä kovimmalla tavalla, kirjaimellisesti. On mahdollista tehdä kansallisia poikkeuksia direktiiveihin. Ruotsi on hoitanut asiat paremmin, talous pyörii paremmin kuin Suomessa. Eikä Ukrainan kriisi ahdista ruotsalaisia, leppoisaa menoa Suomeen verrattuna.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Järjetöntä Suomen hyväksyä noita pakotteita, joista saa vain itse saa kärsiä, nyt stuppikin venäjälle neuvottelemaan ja lopettaa sen turhan uhomisen!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kyllä pakotteiden aika on auttamatta ohi, mitkään pakotteet ei lopeta Venäjän sotaa Ukrainassa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jokainen maa ajattelee vain omaa etuaan. Venäjä saa huseerata ihan vapaasti ja sillä tulee olemaan kohtalokkaat seuraukset EU:lle.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

konfliktin on tehtaillut USA jaEU, kaikilla itse järjestetyillä epävakauksilla on hintalappu ja nyt hinta nouSee, sitä saa mitä tilaA.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

0:07
Kreikka järjesti myöhäisillan ottelussa yllätyksen – voitto Liechtensteinista riittää Suomelle EM-kisapaikkaan
15.10.
Kun yksi meni sisään, Teemu Pukki päätti tehdä toisen maalin samalla tavalla – Huuhkajat on nyt voiton päässä EM-kisapaikasta Tilaajille
15.10.
Mika Nurmela hehkui tyytyväisyyttä Huuhkajien voiton jälkeen, mutta kiisti tuhonneensa päävalmentaja Kanervan lippalakin
15.10.
Apuja ei tullut Ranskastakaan, Kärpät Skellefteå-voitosta huolimatta ulos Mestarien liigan pudotuspeleistä – Manner: ”Emme pystyneet parempaan, joten emme jatkopaikkaa ansainneetkaan”
15.10.
Oulun Kiviniemeen tulee pätkä uutta raidetta, jota pitkin malmijunat ajavat Kainuusta suoraan etelään – Heikkilänkankaalle rakennetaan kilometrin pituinen sivuraide
15.10.
Kärppien ja Skellefteån kohtaaminen ratkesi vasta voittolaukauskilpailussa – katso kuvia ottelusta
15.10.
Säveltäjäkonkari Kaj Chydenius: "Jos teen sata laulua, ja niistä vaikkapa neljä ovat hyviä, loput 96 huonoa eivät haittaa tippaakaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli muuttuu huonoksi yön aikana Kainuun maakunnassa ja Koillismaalla sekä seuraavissa Lapin kunnissa: Posio, Kemijärvi, Salla, Pelkosenniemi ja Savukoski lumi- tai räntäsateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Kenelle ilmainen ruokakassi kuuluu ?

Ilmainen ruoka kuuluu jokaiselle joka kehtaa sellaisen käydä noutamassa. Se on kuitenkin selvää säästöä vaikka rahaa ruo... Lue lisää...
Dick Nordic

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

16.10.

Fingerpori

16.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image