Pääkirjoitukset

EU-budjettiin myönnytys

Pääkirjoitukset 19.2.2018 6:00
Pääkirjoitus

Suomi on valmis kasvattamaan EU-budjettia, kun Britannia lähtee unionista. Näin pyritään varmistamaan onnistuminen maatalous- ja aluetukien jaossa.

Pohjois-Suomessa rakennerahoilla on iso merkitys innovaatiorahoituksessa.

EU-komissio valmistelee parhaillaan esitystä tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka alkaa 2021. Neuvottelut ovat aiempaa monimutkaisemmat, ja niiden ratkaisuvaihe osuu Suomen puheenjohtajakauteen vuonna 2019.

Britannian EU-ero tuo rahoitukseen miljardien eurojen aukon, joka pitää paikata jollakin tavalla. Jos brittien maksuosuutta ei korvata jäsenmaksujen korotuksilla tai muilla tuloilla, se merkitsee, että jäsenmaille EU:n tukiohjelmissa palautuvia rahoja joudutaan leikkaamaan.

Rahoituskehykseen kohdistuu Brexitin ohella paineita monelta suunnalta. Komissiolla on haluja tehdä rakenteellisia muutoksia ja kohdentaa tukipolitiikkaa uudella tavalla. Tältä pohjalta se on visioinut erilaisia malleja muun muassa Suomelle tärkeisiin koheesiorahoihin. Samalla uudet rahareiät kuten yhteisen puolustusulottuvuuden kehittäminen ja maahanmuuton hoitaminen vaativat rahaa.

Hallituksen EU-ministerivaliokunnan perjantainen linjaus tuo Suomen näkökantoihin lisävalaistusta. Suomi on nyt tarvittaessa valmis joustamaan ja kasvattamaan EU-budjettia komission toiveiden mukaisesti.

EU:n budjettikomissaari Günther Oettinger vetosi viime viikolla EU-maihin sen puolesta, että komissiolle annettaisiin liikkumavaraa kehysten valmistelussa. Budjettia pitäisi kasvattaa hieman nykyisestä.

Tällä hetkellä EU-budjetti on yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Osuus voisi kasvaa 0,1–0,2 prosenttiyksikköä.

Hallituksen kannanoton mukaan Suomi ei aio sitoa itseään yhden prosentin tiukimpaan nettomaksajien ryhmään, vaikka edellyttää, että Britannian ero otetaan huomioon rahoituskehyksen kokonaistasossa.

Joustamalla EU:n budjetissa Suomi voi pyrkiä varmistamaan vähintäänkin nykyiset maatalous- ja aluepoliittiset tukensa. Tiukkaa ja ehdotonta linjaa edellyttämällä olisi kovin vaikea olla vaatimassa yhteisestä kakusta isompaa siivua.

Suomen EU-saannoista yli 60 prosenttia tulee tällä hetkellä maatalouspolitiikan kokonaisuudesta. Tutkimusrahoituksessa Suomi puolestaan on ollut koko jäsenyytensä ajan nettosaaja.

Muutokset koheesiopolitiikassa tuntuisivat Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnissa, jotka saavat noin 65 prosenttia Suomen rakennerahastovaroista. Lisäksi Pohjois-Suomi on innovaatiopolitiikassaan pitkälti riippuvainen juuri rakennerahastoista, koska kansallinen innovaatiorahoitus keskittyy huomattavissa määrin pääkaupunkiseudulle ja muualle Etelä-Suomeen.

Pohjois-Suomen kannalta ei siten ole vähäinen asia, minkälaisen kannan hallitus ottaa ja miten hyvin Suomi puolustaa kantaansa EU:ssa.

EU-keskustelussa on väläytetty EU-tukien ehdollisuutta. EU on ollut voimaton Puolan suhteen, joka on kyseenalaistanut EU:n oikeusvaltioperiaatteen, lehdistönvapauden ja kansalaisjärjestöjen toiminnan. Tällöin rahahanojen kiristäminen jää viimeiseksi keinoksi sitouttaa jäsenmaa yhteisiin arvoihin.

MAINOS

Kommentoi

mitä jos lopetetaan tälläinen tukihässäkkä ja annetaan markkinoiden hoitaa asiat.jos viljely ei kannata lapin hangilla niin sitten ei.keksikää jotain muuta tai muuttakaa muualle.tuet vääristää markkinoita.aivan älytöntä touhua.itse EU voisi leikata 10% budjetistaan vuosittain niin kauan ettei tälläisia idioottimaisia korotuksia tarvitse suunnitella.neuvostoliitossa asiat hoidettiin juuri kuten liittovaltiossa.ja mites kävi???

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naurettava kirjoitus. Jos Suomi maksaisi saman rahan suoraan ilman EU-kierrätystä, olisi maksu huomattavasti pienempi, mutta samalla varmempi. On aivan hölmöläisten hommaa ylläpitää ja jopa kasvattaa EU-byrokratiaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

52
Metsäkanalintujen jahdissa on saatu saalista Oulun riistakeskusalueella – "Teerikannat paikoin todella hyvällä mallilla"
51
Kärkkäisen maahantuoma klapikone määrättiin poistettavaksi markkinoilta – Tukes löysi testissä vakavia turvallisuuspuutteita
33
Raahelaisyrityksen sukelluspallo odottaa yhä vientilupaa – miljoonasopimuksen solmimisesta Kiinaan on jo vuosi
33
Hajuhaitta Oulussa johtuu häiriöstä tuotantoprosessissa Stora Enson sellutehtaalla
26
Oulun kaupungille 18,2 miljoonan potti Technopoliksen osakekaupasta – vähentää lainatarvetta
25
Oulun kaduille kylvetään vuodessa tonnikaupalla hiekkaa, liukkaudentorjunta aloitetaan yleensä marraskuun ensimmäisellä viikolla
25
Liigan kurinpitodelegaatio otti kärppätähden lauantain taklauksen tarkempaan syyniin – Kuparille tulossa pelikieltoa?

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Miksi aina puhutaan köyhyydestä.

Hallitusvalittelijat ovat tyytymättömiä omaan elämäänsä samoin kuin ay-valittelijat, jotka avaavat joka päivä ainakin yh... Lue lisää...
miksi aina haukutaan...

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla. 24.6. - 26.9.

Naapurit

24.9.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image