Pääkirjoitukset

Ensin pitäisi päästä sisään – sen sijaan, että pääsy opintoihin on vaikeutunut ja välivuosien määrä on kasvanut

Suomalaiset nuoret aloittavat korkea-asteen opinnot myöhemmin ja korkeakoulutuksen aloittaa pienempi osa nuorisoikäluokista kuin OECD-maissa keskimäärin. Opintoihin päästään kiinni vasta siinä iässä, jossa pitäisi jo valmistua. Näillä luvuilla työuria on hyvin vaikea pidentää alkupäästä. KUVA: Jarmo Kontiainen
Pääkirjoitukset 16.9.2019 6:00
Pääkirjoitus

Jossain mättää pahasti, kun päinvastaisista koulutuspoliittisista tavoitteista huolimatta jatko-opintoihin pääsy on vaikeutunut ja välivuosien määrä kasvanut.

Nuorten korkeakoulutukseen pääsyä pitäisi jouduttaa konkreettisella tavalla.

Suomi ylpeilee korkeatasoisella koulutusjärjestelmällään. Peruskoulun ihmettä tullaan katsomaan hieman kauempaankin. Laadukkaasta peruskoulutuksesta huolimatta Suomi suoriutuu keskimäärin muita taloudellisesti kehittyneitä länsimaita huonommin, kun on kyse korkeakoulututkinnon suorittamisesta.

Suomessa korkea-asteen koulutus aloitetaan myöhemmin, ja opiskelun aloittaa pienempi osa nuorista ikäluokista kuin muissa OECD-maissa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on Suomessa viime vuosina kasvanut, mutta muissa maissa vauhti on kovempi. Kasvusta huolimatta korkeakoulutettujen osuus on Suomessa OECD:n keskiarvoa pienempi.

Tämä käy ilmi viime viikolla julkaistusta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreesta koulutusraportista. Korkeakoulutettujen osuus oli meillä viime vuonna 41 prosenttia kun OECD-maiden keskiarvo oli 44 prosenttia. Suomen keskeiset verrokkimaat Tanska, Ruotsi ja Norja asettuvat tässä suhteessa paremmin.

Korkeakoulutettujen osuus on Suomessa kymmenessä vuodessa toki noussut kolme prosenttiyksikköä. Tilanne ei ole tyydyttävä, sillä OECD-keskiarvo on samaan aikaan noussut yhdeksän prosenttiyksikköä.

Korkea kouluttautuminen kannattaa, sillä se näkyy työllisyydessä. Toisen asteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työllisyysaste jää meillä OECD:n keskiarvon alle, mutta korkeakoulutetuilla se ylittää OECD:n keskiarvon. Erityisesti tohtorikoulutus luo työllisyysetua.

Murheenkryyninä Suomessa on se, että korkeakoulutukseen on erittäin kova kilpailu. Kilpailluimmilla aloilla vain muutama prosentti hakijoista pääsee haluamaansa koulutukseen. Korkea-asteen opintojen alussa suomalaisnuoret ovat 24-vuotiaita kun OECD:n keskiarvo on 22 vuotta. Opintoihin päästään siten kiinni iässä, jossa pitäisi jo valmistua. Näillä luvuilla työuria on hyvin vaikea pidentää alkupäästä.

Jossain mättää pahasti, koskapa päinvastaisista koulutuspoliittisista tavoitteista huolimatta jatko-opintoihin pääsy on vaikeutunut samalla kun välivuosien määrä on kasvanut.

Varhainen aloitus ja rivakampi valmistuminen ovat haasteita, joita Suomessa ei ole onnistuttu ratkaisemaan riittävän tehokkaasti. Järjestelmä kaipaa kunnon ravistelua.

Pelkkä patistelu on tyhjää puhetta niin kauan kuin nuorten opintopolut pysyvät vaikeina eikä uudistuksilla saada toivottuja tuloksia. Sinänsä pyrkimys siihen, että puolet nuorten ikäluokista olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä on välttämätön tavoite, jotta Suomi pärjää.

Meneillään on toteutusvaiheessa oleva opiskelijavalintojen uudistus, jolla yritetään karsia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloittamista. Uudistukselta on lupa odottaa konkreettisia tuloksia, jotta Suomi saavuttaa muiden kehittyneiden maiden tason korkeakoulutettujen määrissä. Korkean koulutuksen nimiin vannovalla Suomella riittää kirittävää yltääkseen edes OECD:n keskiarvoon. Tavoitteiden pitäisi olla korkeammalla.

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (22)

15-20 % Yliopiston opiskelijoista on ilmaisen tutkinnon perassa Suomeen muuttavia ulkomaalaisia

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mitä itkette. Opiskeluistaan välivuotta pitävät nuoret ovat hyvää ja halpaa työvoimaa, oikeita sesonkiapulaisia. Hyvässä lykyssä ovat käytettävissä 40 vuotiaiksi, jolloin ovat liian vanhoja ja kalliita työntekijöitä Suomen työmarkkinoille. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Suomi on tätä nykyisin ja tulevaisuudessakin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Matematiikan arvostuksen lasku näkyy siinäkin, että kun 1960 ja -70-luvuilla luentosalit pullistelivat matematiikan opiskelijoista kesäyliopistoissa, nyt tuskin saadaan kursseja pystyyn vai kuinka?

Koska yliopistoissa ja korkeakouluissa on pula pitkän matematiikan suorittaneista hakijoista, kannattaisi panostaa kesäyliopisto-opintoihin. Prepataan kynä&paperi-menetelmällä perusmatematiikasta lähtien. Olen varma, että monet löytävät opiskelupaikan tuota kautta. Matematiikkaa tarvitaan myös ns. pehmeillä aloilla.

Yliopistojen matematiikkapohjaisten alojen opiskelijapulaa voisi korjata myös antamalla opiskeluoikeus matematiikan opintoihin ilman, että opiskelija menettää ensisijaiskiintiötänsä, mikäli hän suorittaa tietyn määrän matematiikan opintoja.

Tuskinpa kaikki korkeakouluopinnoissa rannalle jääneistä saavat haluamaansa opiskelupaikkaa seuraavanakaan vuonna, mutta kokemukseni mukaan monet kiinnostuvat matematiikan opinnoista, kun alkavat tehdä töitä oppimisensa eteen. Siitä aukenee ura monille matematiikkapohjaisille aloille eikä niille tarvitsisi haalia opiskelijoita ulkomailta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varsinaisista matematiikan osaajista on ylitarjontaa. Erityisesti Oulusta matemaatikkoja ja fyysikkoja valmistuu työttömiksi ja vanhemmilla matemaatikoilla on vaikeuksia löytää töitä, joissa saisi matematisoida edes aivoja verrytelläkseen.

Puutetta on matematiikan osaamisessa ei-matemaatikkojen keskuudessa. Se koskee niin talousmatematiikkaa kuin havaintojen tilastollista käsittelyä. Tietty perusmatematiikka, kuten tilastomatematiikka, prosenttilaskut ja sen sellaiset tulisi kuulua jokaisen yliopistotutkinnon tutkintovaatimuksiin siinä missä kieliopinnotkin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Työllistyminen riippuu varmasti siitä, miten on valinnut sivuaineet. Vuosituhannen vaihteessa olivat kovasti kysyttyjä yrityksiin matemaatikot, joilla oli sivuaineena tietojenkäsittelyoppi. Matemaattisten aineiden opettajista on ollut pula Oulun ulkopuolella ja jopa pääkaupunkiseudulla on ollut vaikea saada päteviä opettajia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Missä töissä on matemaatikoita? Tiedän aika paljon Oulun yliopistosta valmistuneiden työpaikoista. Matemaatikot ja tilastotieteilijät (Oulun yliopistosta valmistuneet, kartoitus on jo vuosien takaa)

- opettajina kouluissa, AMK:ssa (myös yliopettajia useita), yliopistossa (paljon ja monipuolisesti)
- rehtoreina (paljon)
- biostatistikkona sairaalassa
- biometrikkona tutkimuslaitoksesa
- assistenttina yliopistossa
- tutkijana tutkimuslaitoksessa, yliopistossa
- matemaatikkona teollisuudessa, pankissa, vakuutuslaitoksessa
- ohjelmistosuunnittelijana
- suunnitteluinsinöörinä
- johtajina
- kirjailijoina
- kuvataitilijoina

Tilastomatemaatikoille on ollut paljonkin kysyntää. Biologia ja lääketiede ovat hyviä sivuaineita.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Murheenkryyninä Suomessa on se, että korkeakoulutukseen on erittäin kova kilpailu. Kilpailluimmilla aloilla vain muutama prosentti hakijoista pääsee haluamaansa koulutukseen."

Toisaalta esimerkiksi kemian, fysiikan ja matemaiikan opintoihin hyväksytään jopa yli 200 % ensisijaisista hakijoista Opiskelupaikat eivät täyty aloilla, joilla on jo opettajapulakin.

Pääsyy näihin ongelmiin näkyy nimimerkin "joa" kommentista alla. Peruskoulu tasapäistää niin, että sieltä saadaan köykäiset tiedot ja taidot matematiikan opintoihin toiselle asteelle, ja tarvitaanpa noita taitoja myös yliopisto- ja korkeakouluopinnoissa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

"Erityisesti tohtorikoulutus luo työllisyysetua."

Tilastovääristymä johtuu siitä, että suurin osa tohtoreista tulee lääketieteestä, jossa ei ole työllistymisongelmia.

Luonnontieteen, yhteiskuntatieteen ja humanististen tieteiden tohtorien työllisyys on paljon heikompi, koska niin julkinen kuin yksityinen tutkimus ei kasva, vaan jopa laskee erityisesti Pohjois-Suomessa, ja tohtorin tutkintoa pidetään rasitteena ei-tutkimuksellisille aloille. Tekniikassakin diplomi-insinöörin keskipalkka on suurempi kuin tohtorin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Koulutusmaailmasta on tullut itseään ruokkiva, yhteiskunnasta erillinen osa- alue, jossa tärkeintä ei ole nuoren ura valmistumisen jälkeen, vaan koulutusjärjestelmän muhkeus. Tämä johtaa räikeään nuorten hyväksikäyttöön, jossa nuori hukkaa vuosia elämästään opiskellen alaa, jolle ei voi työllistyä. Ja sitten hänen täytyy hakea opiskelemaan uudelleen toista alaa, sitä jolle voi työllistyä. Mikä on vaikeaa, kun taskussa on jo yksi tutkinto ja opintotuki käytetty. Koulutuksiin ei pääse, ja jos pääseekin, ei ole enää mitään millä elää opiskeluajan.

Koulutuksella on toki jonkinlainen itseisarvo yhteiskunnallisella tasolla, mutta yksilön kohdalla sillä pitäisi olla ensisijaisesti välinearvo. Vuosikausien turha työ tärkeiden nuoruusvuosien aikana tarkoittaa isoa menetystä ansioissa, urakehityksessä ja myös ihan henkisen puolen jaksamisessa. Koko koulutusjärjestelmää pitäisi voida arvioida kriittisesti ja nuorten opinto - ohjaukseen pitäisi panostaa ihan eri tavalla. Nuoren maailmassa kun maailma helposti muodostuu koulussa opetetuista aineista ja vanhempien ammateista, ja siltä pohjalta tekee helposti aivan vääriä valintoja. Maailma ei sitten ehkä olekaan valmis työllistämään lukuisia historian tutkijoita tai biologeja, vaikka koulumaailmasta katsottuna siltä voikin näyttää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

”Murheenkryyninä Suomessa on se, että korkeakoulutukseen on erittäin kova kilpailu. ”

Pitää ollakin.

Tai sitten joidenkin maiden käyttämä malli, että ensimmäisen vuoden opintoihin pääsee ”kuka vain”, mutta sitten karsitaan menestyksen perusteella.

Minua häiritsee näissä jutuissa lukujen puute, jos kerran väitetään että opintoihin pääsy on vaikeutunut.

Montako prosenttia ikäluokasta aloittaa korkeakoulu-opinnot tänä syksynä? Miten vertautuu vaikkapa vuosiin 2015, 2010, 2005?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet oikeassa. Ei korkeakoulu voi olla mikään kansakoulu.

Ilmeisesti korkeakoulutetut vanhemmat kasvattavat lapsensa siten, että he eivät ole mitään, jos eivät korkeakoulututkintoa suorita ja sitten on hirmuinen sosiaalinen paine suorittaa se tutkinto.

Parhaat työmahdollisuudet saa kuitenkin käytännön ammateissa. Varsinkin fiksumpi ihminen, joka ei hölmöile uraansa. Työn ohella voi sitten opiskella iltalukion ja kursseja avoimessa korkeakoulussa ja suorittaa tutkinnonkin kymmenen vuoden kuluessa. Siltä pohjalta pääsee helposti pomon saappaisiin, jos vaan on tahtoa ja luonnetta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan. Monille (ei tietenkään kaikille, mutta monille) sopisi erittäin hyvin urapolku, jossa ollaan perusduuneissa nuoruusvuodet. Rakennetaan talo ja tehdään nuorena lapset, päästään kiinni vakituiseen työsuhteeseen ja sen tuomiin huomattaviin etuuksiin nimenomaan perhe-elämän ja oman elämän kannalta. Siitä sitten voi työn ohessa opiskella lasten kasvaessa ja omien voimien mukaan, ja tehdä loput opinnot opintovapaalla ansiosidonnaisen aikuisopintorahan varassa. Tai jäädä osittaisella hoitovapaalle lasten aloittaessa koulun, ja käyttää tämä ylimääräinen vapaapäivä viikossa tehokkaaseen opiskeluun - sekin edistää opintoja huomattavasti. Elämässä pääsee paljon helpommalla kuin käyttämällä nuoruusvuodet opiskeluun, ja lopputulos on kuitenkin useimpien kohdalla sama.
Tällainen elämisen malli, että vuosikausia opiskellaan, ja sitten taistellaan määräaikaisista työsopimuksista aloilla, joiden palkat ovat hävyttömän pienet koulutukseen nähden, on nuorten ihmisten hyväksikäyttöä. Moni haluaisia nuorena äidiksi/isäksi ja hankkia oman asunnon, mutta rikkonainen työelämä estää molemmat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Käännetäänkö asia nurinpäin? Jos ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi hyviä hakijoita? Kouluissa on porukkaa, jotka eivät peruskoulussa jaksa panostaa opiskeluun. Osa siitä porukasta menee lukioon, joka on TODELLA kova koulu. Jos haluat valmistua ylioppilaaksi keskinkertaista paremmilla papereilla, töitä on tehtävä. Ja paljon. Tätä ei ymmärrä ihminen, joka on käynyt lukion 80-90 -luvulla. Jos oma lapsi menee lukioon, silmät avautuvat. Mutta onko meillä enää riittävästi nuoria, jotka jaksavat tarpeeksi tehdä töitä? Koulunkäynti vaatii paljon jo alakoulussa. Ensimmäisenä putoavat pojat, jotka käyttävät aikansa pelaamiseen -jota vanhemmat eivät jaksa/pysty rajoittamaan. Ja nyt itketään miehiä opettajaksi. Kokonaisuutena jees, jos saadaan miehiä kouluihin lisää. Mutta pelaamisen rajoittaminen, läksyjenteon valvominen ja lapsien nukkumaanmenosta huolehtiminen kuuluu vanhemmille! Meillä on nyt laajempi ongelma käsissä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Olet aivan oikeassa. Lukio on nykyään aivan eri tavalla vaativa kuin ennen, eikä sen vuoksi enää sellainen kasvuun kuuluva miettimispaikka, mitä se vielä 20 vuotta sitten oli.
Lukio on tärkeä niille, jotka tähtäävät luonnontieteellisille aloille ja jotka tarvitsevat pitkää matematiikkaa. Muille se oikeastaan on, no, vähemmän tärkeää. Lukio ei ole millään lailla välttämätön useimmille aloille haettaessa. Riittää, että on toisen asteen tutkinto, ja jos hakee avoimen kautta, ei tarvita edes sitä. Periaatteessa kovalla työllä voi avoimen kautta hakea useimpiin opintoihin pelkällä peruskoulupohjalla. Väistämättä joskus tulee mieleen, kun katsoo lukion väsyttämiä nuoria, että miksi he tekevät vuosikausia töitä papereiden eteen, joilla välttämättä eivät tee elämässään yhtään mitään. Vastaava energia esimerkiksi juuri avoimen opintoihin käytettynä tarkoittaisi sitä, että yliopistoon pääsisi paljon todennäköisemmin, ja nuori olisi jo valmistunut siinä vaiheessa, kun lukion käyneet vielä yrittävät taistella aloituspaikoista.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Varmaan tulee vielä pahenemaan. Nyt jo siirtymis ajalla valittiin jo huonompia ensikertalaisia parempien oppilaiden sijaan.
Jos haluat johonkin vaikeasti päästävään ei, todennäköisesti kannata ottaa vastaan paikkaa jolloin menettää ensikertalaisuuden.

Monet aika epävarmoja tulevaisuudesta ja Yo kirjoitusten tärkeys ei auta.

Ja yhteishaussakin pitää jo laittaa kaikki järjestykseen vaikka ei edes yhtään oppikirjaa saanut edes käteen. Tulevaisuudessa aika moni voi yllättyä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yksi opiskelupaikoista kilpailua helpottava muutos olisi matematiikan opetuksen "vapauttaminen" opetussuunnitelmatasolla jo peruskoulussa kahteen linjaan. Toinen linja voisi olla nykyinen matematiikan opetuksen taso. Toinen olisi esimerkiksi erillisillä valinnaisilla toteutuksilla järjestetty matematiikan opetus, joka tähtäisi lukion pitkään matematiikkaan ja matemaattispohjaisille korkeakoulualoille. Niillä on tänä päivänä pula pätevistä hakijoista. Pätevä tarkoittaa tässä sitä, että matemaattiset valmiudet olisivat kunnossa opiskelua aloitettaessa, jolloin ei tarvitsisi käyttää aikaa siihen, mikä ennen hoidettiin jo perus- ja keskiasteen koulutuksessa. Tämä on nykyisille PISA-ajan opettajille jopa tiedostamaton tosiasia.
Matemaattisen tason palauttaminen kultaiselle 80-luvulle lisäisi matemaattisesti lahjakkaiden opiskelijoiden kiinnostusta peruskoulussa matematiikan opiskeluun, mikä samalla helpottaisi opiskelijapulaa mm. tekniikan opiskelualoilla.
Nykyisin peruskoulun matematiikan opetuksen vaatimustaso on niin heikko, että kun sitten lukiossa yritetään siirtyä oikeaan "korkeampaan" matematiikkaan, suurimmalle osalle työ on liian raskasta, jolloin helposti siirrytään pitkältä matematiikalta lyhyelle.
Nyt pitäisi siis hyväksyä osaamiserot matematiikassa jo aikaiosemmassa vaiheessa kuin lukiossa. Tällä ei ole mitään tekemistä epätasa-arvon kanssa. Tasa-arvoa on yhtäläiset mahdollisuudet. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) mukaan osaamiserot ovatv itse asiassa vain kasvaneet, vaikka kymmeniä vuosia on matematiikan opetuksessa poistettu sisältöjä ja vähennetty oppitunteja peruskoulutuksessa pyrkimyksenä saada tasa-arvoa toteutettua. Tasa-arvo ei toteudu niin, että koulu ei tue oppilaan edistymistä hänen luonnollisilla vahvuusalueillaan kuten esimerkiksio matemaattisten taitojen muodostumisessa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Valintakriteereitä pidää uudistaa siten, että 90 % paikoista varataan alle 20-vuotiaille saman vuoden ylioppilaille.

Jos ei pääse suosikkialalleen, pitää pettyä ja pyrkiä toisaalle.

On yhteiskunnallisesti järjetöntä, jos välivuosiin kannustetaan vääristyneillä opiskelijavalinnoilla, kuten monelle alalla on ollut vahingossa käytäntönä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Täysin turhat ja pelkästään vahingolliset pääsykokeet pois kokonaan. Kaikki hyötyvät.
Erityisesti isänmaa ja yritystoiminta oikean aineksen kouluttautumisesta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Pääsykokeiden vaikeutta ts. läpipääsypisteitä skaalataan ylöspäin hakijamäärien perusteella.

Kirjoituksessa tarkoitetaan ilmeisesti yliopistoja, sillä ammattikorkeakouluihin on jo luvattoman helppo päästä.

Ehdotetaanko tässä nyt, että määrä ennen laatua, eli pääsykokeita tulisi helpottaa jolloin opiskelija-aines myös rapautuu? Olen samaa mieltä siitä, että tiettyihin tiedekuntiin lukion todistuksella on liian suuri rooli. Aikanaan piti saada eräästäkin pääsykokeesta mieluiten täydet pisteet ja alla olla lukion blanketissa mieluiten viittaavista aineista e+l jotta sisäänpääsy olisi varma. Opiskelemalla pääsi suoraan kortistoon tai opettamaan samaa huttua muille.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei siinä ole mitään pahaa että pitää välivuoden, jos haluaa ja voi pitää. Hyvä jos voi miettiä mitä oikeasti haluaisi tehdä. Jokaisella on oma elämä eikä siihen ole pakko ottaa kiirettä ja painetta ellei halua. Jos suunta on oikea, ei haittaa vaikka etenee hitaasti.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (22)

Uutisvirta

28
Kommentti: Ehdotus bensakiintiöstä on kuin EU:n päästökauppa – hyvässä ja pahassa
22
SSAB sulkee Raahen toisen masuunin väliaikaisesti – seisakin arvioidaan kestävän viikkoja
21
Moottoritietä pääsee ajamaan pian aina Kiiminkijoelle saakka – uudella tiellä on aluksi 80 kilometrin nopeusrajoitus
18
Teknologiateollisuuden kysyntä laskee selvästi – Työmarkkinapomo Minna Helle: Kiky-tunneista luopuminen merkitsisi palkankorotuksista tinkimistä
14
Senaatti-kiinteistöt pitkittää Poliisin toimitilaongelmaa Oulussa, luvattujen uusien tilojen suunnittelu viipynyt kohtuuttomasti Lukijalta
14
Pahasti myöhässä oleva junaliikenne pääsi liikkeelle – Juna Helsingistä Kemijärvelle myöhästyy noin 10 tuntia
11
Vihreät lopettaa puoluelehtensä – Vihreän Langan päätoimittaja on uutisesta surullinen, järkyttynyt ja yllättynyt

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Pohjois-Lapissa lumisateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Ajokeli muuttuu huonoksi huomenna Lapin maakunnassa sekä seuraavissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa: Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo lumisateen ja lumisten teiden vuoksi.

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Sähköautot valtaavat vähitellen liikenteen

119 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Mitä mieltä sisäministeri Ohisalosta?

PS-kansanedustaja Packalén sanoi ihan oikein, että Ohisalon toiminta on populistista flirttailua anarkismille, eikä täll... Lue lisää...
mp.

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

23.10.

Fingerpori

23.10.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan kokonaistavoittavuus on 86 % Oulun markkina-alueen kuluttajista viikossa.

Kaleva Media Yrityspalvelut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityspalvelut/


stats-image