Pääkirjoitukset

Ei nyt sentään tsuhnien maa

Pääkirjoitukset 31.10.2017 0:00
Pääkirjoitus

Turvallisuuspoliittisen suunnittelun ei pidä pohjautua toiveajatteluun muttei liioin arkirealismista irronneisiin uhkakuviinkaan.

Usko Venäjän vaikutusyritysten tehoon tuntuu perustuvan suomalaisten ymmärryksen aliarviointiin.

Venäjän vaikutusyrityksistä vaalituloksiin on puhuttu tiiviisti muutaman vuoden ajan. Vahvoja näyttöjäkin toiminnasta on. Siksi useissa maissa Kremlin informaatiovaikuttamiseen jo varaudutaan.

Suomessa puolustusministeriön yhteydessä toimivan turvallisuuskomitean käyttämät asiantuntijat ovat pohtineet sitä, miten Venäjä voisi vaikuttaa Suomen tuleviin presidentinvaaleihin. Vaikka turvallisuuspolitiikan rakentamiseen kuuluvat pelit ja harjoittelu, yllättäviinkin tapahtumiin varautuminen, Helsingin Sanomissa perjantaina julkaistu lista mahdollisista vaikutuskeinoista on häkellyttävä.

Sosiaalisenmedian operaatiot tai joidenkin poliitikkojen tukeminen ovat odotetusti mahdollisten vaikutuskeinojen listalla. Äänestystuloksen kyseenalaistus tuntuisi hyvin teoreettiselta vaihtoehdolta, mutta salamurha tai terrori-isku jo mielikuvituksellisilta.

Turvallisuuskomiteaa voi kiittää avoimuudesta, kun se antoi julkisuuteen dokumentin, jota sen pääsihteeri kutsuu ”työpaperiksi”. Ja asiantuntijoiden näkemykset kulkevat vielä varsinaisen turvallisuuskomitean seulan läpi. Onneksi niin.

Listattujen vaikutustapojen perusteella joutuu nimittäin kysymään, lukeeko osa eksperteistä enemmän Ilkka Remestä kuin vakavasti otettavia viestimiä.

Lehtiä vilkaisemalla jo näkee, mikä on presidentinvaalien asetelma. Arvailua on lähinnä siitä, voittaako Niinistö suoraan ensimmäisellä vai vasta toisella kierroksella.

Samat uutiset tunnetaan itärajan takana. Presidentinvaalien juoni on tuskin enää muutettavissa millään trolli- tai agenttioperaatiolla.

Venäjän näkökulmastakin vaikutusyritykset olisivat poliittista uhkapeliä, joka helposti kääntyisi sitä itseään vastaan. Vaikka esimerkiksi näyttää siltä, että Venäjä avitti likaisin tempuin mieleisensä miehen Yhdysvaltain johtoon, operaation loppulasku näyttää jo kääntyneen Kremlille tappiolliseksi.

Poliittisia attentaatteja on tehty maailman sivu, ja salamurhat eivät ole uudenkaan Venäjän aikana olleet keinovalikoiman ulkopuolella. Mutta että tässä tilanteessa, Suomessa. Ajatus on houreinen.

Aivan varmasti Venäjä suurvaltana pyrkii vaikuttamaan sekä lähiympäristössään että muualla maailmassa asioiden kulkuun. Sinisilmäisiä ei pidä olla. Esimerkiksi pian parin vuoden takainen pakolaisvirta Venäjältä pohjoisen kautta Suomeen oli ilmeinen vaikutusyritys, ilkeä vihje.

Kiusallista etenkin informaatiovaikuttamisesta puhuttaessa on kuitenkin se, että suomalaisia tunnutaan pitävän helposti höynäytettävänä kansakuntana – sellaisina tsuhnina, joina venäläisissä tarinoissa aikoinaan esiinnyimmekin. Nyt näin tuntuvat ajattelevan omat eksperttimme.

Kannattaa muistaa, että suomalaisten koulutustaso on korkea, kansalaiset hankkivat tietonsa edelleen lähinnä vakavasti otettavista viestimistä ja historian pohjalta suhtautuminen naapurivaltion toimintaan on terveen kriittinen. Kansalaisten ymmärryksen tasoa ei pitäisi aliarvioida.

MAINOS

Kommentoi

Asiantuntijoilta tilataan työ, jossa pyydetään listaamaan ja kuvittelemaankin suurvalta Venäjän vaikuttamiskeinoja Suomen presidentinvaaleihin. Ja työtä sitten tehdäänkin, ilman tuttua suomettumispeikkoa. Ei tuodatakaan esille liturgista kansojen välistä vuosikymmenien itäkauppaa ja 1800 km pitkän rajan tuomaa vakautta yhteiseen elämäämme. Ei kehuta Suomen ja Venäjän välillä vallitsevaa luottamusta. Listataan rehellisesti käytettettävissä olevat informaatiovaikuttamiskeinot ja siitä alkoikin oikea trollaus turvallisuuskomiteaa kohtaan. Leimataan heti ilman syvällisempiä analyysiä asiantuntijat vainoharhaisiksi ja tyhmiksi. Joku taho säikähtikin ja aloitti oman informaatiovaikuttamisen, koska suomettuminen hiipuu. Suomessa uskalletaan sanoa asiat suoraan Venäjästä nykyisin, mukavaa. Nuoret naureskelevat, kun kerron koulumme YYA-juhlista, juhlittiin koulussa Neuvostoliiton ja Suomen ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusta. Piirtoheittimellä heijastettiin sopimusteksti liikuntasalin seinälle, Suomen ja Neuvostoliiton lippujen kera. Kuorossa luettiin sopimusteksti läpi. Veteraanijuhlassa opettaja itki juhlaväelle, kun ei saa mainita Suomea isänmaana, näin oli asiat vuosina 1972 - 1980 pikku poikana. Ei ikinä enää suomettumista ja muuta kaunisteltua liturgiaa Venäjästä , parempi on nykymeno.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Eikö ole kyse työpaperista? Työpapereissa ruukaa olla mukana kaikki mahdolllinen ja mahdoton, ettei mitään jäisi huomiotta, ja lopulliseen versioon ruukataan jättää varteenotettavat vaihtoehdot. Hienoa että työpaperi annettiin nähtäväksi. Herää kysymys, miksi annettiin, koska kyllähän siitä syntyvä metakka osattiin ennustaa. Vai eikö osattu? Ehkä työpaperin julki antaneet kuitenkin yliarvioivat lukijakuntansa ymmärryksen tason. Siitä huolimatta - hatunnosto. Mitä mieluiten näemme keskeneräisiä papereita, joista suoraan sanotaan, että ne ovat kesken, ja keskustelemme niistä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tottahan terveen kriittinen voi olla mutta jos mennään houreiseen vainoharhaisuuteen kuten nyt niin voi vain ihmetellä tarkoitusperiä.
Ei kuitenkaan pidä luulla kansalaisia niin tyhmäksi että nuo sepustukset menisi täydestä

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Turvallisuuskomitea lähti tekemään sisäpolitiikkaa, mutta kenen pussiin he nyt pelaavat. Kuka hyötyy näistä pohdinnoista näin presidentinvaalien edellä. Venäjästä tehdään nyt uhkakuvaa, joka ei ole realistinen ottaen huomioon Suomen aseman Venäjän naapurina ja aseman EU:n jäsenenä. Suomen ja Venäjän välinen poliittinen keskustelu alkaa muistuttamaan liikaa 1930 luvun loppupuolen tilannetta. Silloin Suomalaisten vakuuttelut rauhasta ja rajaturvallisuudesta ymmärrettiin Kremlissä toisin kuin Suomalaiset halusivat. On vaarassa toistua sama asetelma ja aivan meidän itsemme lietsomana.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

11:19
Myllytullin uuden asuinkorttelin rakentaminen alkamassa lokakuussa – tältä ensimmäisenä valmistuva talo näyttää
10:57
VTT löysi ratkaisun olutpullojen räjähtämisen estämiseksi – tutkijat kehittivät aikaa ja rahaa säästävän geenitestin, joka tunnistaa pilaantuneen hiivan
10:55
Islanti paljasti muistolaatan menetetylle jäätikölle
10:45
Fortum: Päätöstä Loviisan ydinvoimaloiden jatkohakemuksesta ei ole tehty – Hallitusohjelmassa luvalle näytetään jo valmiiksi vihreää, kunhan Stuk puoltaa
10:44
Vihiluodossa tavoitellaan viikonloppuna letkajenkan ennätystä – Vihiluoto Weekend on venetsialaisten tapainen loppukesän tapahtuma
10:43
Ruotsa­lai­syhtiö uskoo Vihannissa olevan edelleen malmivarantoja – "Et­sim­me pää­a­si­as­sa ku­pa­ria ja sink­kiä"
10:17
Vahvaa tulkintaa ja vapisuttavaa musiikkia – Taiteilijaparin kotikonsertti oli Muusajuhlien piilotettu helmi
54
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät ole mielissään puoluetuen miljoonakorotuksista – Kysyimme puolueilta, miten lisäraha aiotaan käyttää
46
Työttömyys ei alene haastattelemalla Lukijalta
33
Ministeri Kiuru torjuu lääkäreiden pakkotyön – kunnille luvassa lisää rahaa hoitojonojen purkuun
32
Pappi, toimittaja ja kansanedustaja – kotihoidon tuen puolustaminen sai Pekka Aittakummun toimimaan
18
Lapsen ei tarvitse opettaa itseään, muistuttaa Opetushallitus – opetusneuvos teroittaa opettajien roolia: "Kaiken pitää olla suunniteltua"
17
Vuokrasopimus päättyy: Areena Oulu voi joutua lopettamaan toimintansa nykymuodossa
14
Suomeen saapuva Iranin ulkoministeri on sulava puhuja ja ydinsopimuksen arkkitehti – nyt hän haluaa kertoa maailmalle, mitä Iranin mielestä tapahtui

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Tuulivaroitus maa-alueille: Maan pohjoisosassa etelätuuli on voimakasta, tuulen nopeus puuskissa 15 m/s.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Hoitajien palkkoja pitää leikata

Joo, ja kaikkien muidenkin, jotka omistavat asunnon, kesämökin, auton, astianpesukoneen, polkupyörän, skootterin, ompelu... Lue lisää...
Erkka Pee

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

19.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image