Pääkirjoitukset

Ark­ki­teh­tuu­ril­la kohti Unescoa

Pääkirjoitukset 31.12.2017 12:00
Pääkirjoitus

Unescon maailmanperintöluettelosta on runsaassa 40 vuodessa tullut arvostettu ja maailmanlaajuisesti tunnettu instituutio, johon kaupungit, maakunnat ja valtiot kilvan tarjoavat merkittäviä kulttuuri- ja luontokohteitaan.

Sen toiminnan takana on aitoa ylpeyttä kansallisesta perinnöstä – ja useimmiten myös toive päästä hyödyntämään kohteita matkailussa. Pääsystä luetteloon on tullut eräänlainen laatusinetti, tae siitä, että tarjolla on jotain poikkeuksellista ja kiinnostavaa.

Tämän tietävät miljoonat matkailijat.

Tätä taustaa vasten pyrkimys saada uutena kohteena luetteloon Oulujoen voimala-arkkitehtuuri (Kaleva 28.12.) on sekä kiinnostava että yksiselitteisesti kannatettava. Tie Unesco-kohteiden joukkoon on pitkä ja työläs, mutta sen ei pidä antaa etukäteen lannistaa.

Unescon maailmanperintökohteita on maailmassa nyt vajaat 1 100, joista Suomessa seitsemän, muun muassa Vanha Rauma, Suomenlinna ja Petäjäveden vanha kirkko..

Maailmanlaajuista luetteloa on arvosteltu siitä, että sen kohteet painottuvat Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Tätä vääristymää on kuitenkin jo jonkin verran oikaistu, ja esimerkiksi viime kesänä kulttuurijärjestö hyväksyi luetteloon kuusi eurooppalaistakin kohdetta.

Tässä mielessä Suomen ei kannata ujostella tarjotessaan uusia kohteita mukaan, eikä pohjoisen tehdessään esityksiä Suomen niin sanotulle aielistalle. Se on etappi, jonka kautta tie maailmanlaajuiseen luetteloon kulkee.

Oulujokivarren kuntien aloitteesta alkanut hanke sai tänä vuonna perusteellisen esiselvityksen, jonka otsikkona on ”Oulujoen vesistön voimalaitosarkkitehtuuri”. Arkkitehtuuri epäilemättä onkin hankkeen selkäranka.

Historiallisesti voimalat ovat olleet kuitenkin myös olennainen osa pohjoisen teollistumista, ne ovat luoneet vaurautta ja työtä. Matka Oulujoen suistosta Kainuun latvavesille on kokonaisuus, joka tar-joaa paljon muutakin kuin arkkitehtuuria.

Joen historian aiemmat vaiheet, terva, lohet ja voimalaitosaikakausi ovat suuri kertomus, johon nivoutuu valtava määrä pieniä, tuntemisen arvoisia tarinoita. Tämän kaiken päälle on mahdollista rakentaa yleismaailmallisestikin kiinnostava maailmanperintökohde esittelyineen.

Nyt on vain toivottava, etteivät lähisokeus ja sotkeutuminen lillukanvarsiin tai pieniin joulukaloihin estä asian eteenpäin viemistä Pohjois-Pohjanmaalta kohti pääkaupunkia.

Maakuntahallituksen tämänkuinen päätös jättää hankkeen edistäminen pöydälle herättää siksi huolta. Asian kariuttaminen osoittaisi melkoista kapeakatseisuutta.
Suomen aielista Unescoa varten päivitetään tulevan vuoden aikana. Listalle on tiettävästi tarjolla jo satakunta esitystä.

Asiantuntija-arvioissa Oulujoella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet nousta listalle, jossa nyt on kuusi kohdetta. Kun kauempana edessä voi olla todellinen jättipotti, asiassa ei pidä jäädä jappasemaan.

MAINOS

Kommentoi

Kuka oikeasti arvostaa joen ekosysteemejä tuhoavia voimalaitoksia? Täydellinen ympäristökatastrofi on osuva termi kuvaamaan niitä. Mielummin vaikka lisää ydinvoimaa Suomeen kuin Oulujoen voimalaitoksille ansaitsematonta kansainvälistä kunniaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Niin, pieniähän nuo joulukalat on, kun pato ne tappaa.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Aivan uskomatonta tuubaa! Hyvä lohijoki pilattu tyhjänpäiväisillä voimaloilla. Mieluusti pyydystäisin sen lohen sieltä Kainuun latvavesiltä. Räjäyttää nuo voimalat pitäisi, eikä miksikään perintökohteeksi!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Naurattaisi jos ei itkettäisi tälläinen umpipöljä ehdotus. Padot ovat tuhonneet koko joen ja nyt näitä pitäisi saada maailmanperintöluetteloon? Koko ehdotus on silkkaa maailmanperintökohteiden häpäisyä. Kepulaista idiotismia ja voimayhtiön juoksupoikien touhua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todella paksua! Samaan aikaan, kun maailmalla puretaan paljon Oulujoen patoja suurempia, lohijokia pilanneita patoja, tehdään tuollainen ehdotus. Helsingille nimensä antaneen Helsingforsin pilaava jokisuun pato, joka lisäksi on laiton, halutaan myös säilyttää kulttuurihistoriallisena arvokohteena! Jos Merikoski olisi vielä vapaa, olisi sillä paljon paremmat mahdollisuudet päästä Uneskon luonnonperintölistalle, kuin padoilla päästä kulttuuriperintölistalle, edustivatpa ne sitten vaikka kuinka hienoa betonipstorkkitehtuuria. Luulen, että Unescossa arvellaan Oulun tekevän heistä pilkkaa!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoituksesta loistava luonnon halveksunta kertoo, että päätoimittajalle asiasta puhuneet ovat jättäneet mainitsematta sen, että maailmanperintöä koskeva yleissopimus ei ole kulttuuriperintösopimus vaan kulttuuri- ja luonnonperintösopumus. Unescon tehtävä on suojella luonnonperintöä. Kalevan päätoimittaja on astunut suoraan voimalaitosmiesten ansaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uskomatonta ajattelua että äärimmäisen uhanalaiset kalat ovat vain "pieniä joulukaloja".
Olisiko patojen/voimalaitosten purkujen kautta saatava kalakantojen elpyminen ja kalastusmatkailun kasvu parempi houkutin kuin betonikasojen "kulttuuriarvo".

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Betonipadosta turistikohde ehdotetaan lehden pääkirjoituksessa! Tämän täytyy olla ennenaikainen aprillipila?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei herran tähden, älkää tehkö tuote typeryyttä. Suojeltu kohde tulee kalliiksi ajan kanssa. Mitään ei saa muuttaa ja byrokratia kukkii oikein reilusti niiden ympärillä. Ajatelkaa nyt noita Alvar Aallon suunnittelemia epäkäytännöllisiä rakennuksia. Ne seistä nököttävät nyt paljolti käyttämättöminä kun aika on ajanut niistä ohi ja käyttö ja ylläpito maksavat niin paljon, että edes julkinen sektori ei niihin halua. Raha uppoaa seiniin sananmukaisesti, ei palveluihin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tämä pääkirjoitus voisi päästä Unescon maailmanperintökohteeksi, sitä paljon se edustaa menneen maailman teollistuneisuutta ja kepulaista luonnonraiskausta ihannoivaa maailmankuvaa. Ote on suoraan karmaisevasta luonno tuhon historiasta, josta toivottavasti uudet sukupolvet oppivat.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Muualla maailmassa esim. USA ja Ranska puretaan patoja ja joet ennallistetaan, samaan aikaan kepulaiset yrittävät patoja Maailmanperintöluetteloon, laittaisivat vielä Väyrysen jalasmökit, opistot ja maatilan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Tässä on naurettavin ehdotus mitä Unescon maailmanperintölistalle voi ehdottaa. Samalla voisimme ehdottaa listalle Talvivaaran koska omalla tavallaan on paikkansa suomen historiassa. Jos katsoo muita Unescon paikkoja ne ovat osaltaan uskomattomia nähtävyyksiä ja niillä on paikkansa maailman hienoimpina nähtävyyksinä. Se että Oulun voimala-arkkitehtuuria edes ehdotetaan tälläisten paikkojen joukkoon on jo suuria häpeä Suomelle. Joki joka on aikoinaan ollut elinvoimainen on padottu ja raiskattu voimala yhtiöiden puolesta siinä ei ole mitään juhlittavaa

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kirjoittaja toivoo, ettei lähisokeus muiden muassa estä hankkeen viemistä eteenpäin. Tämän kirjoituksen perusteella kuitenkin kirjoittajaa itseään näyttää vaivaavan jonkinlainen pato- ja maailmanperintökohdesokeus, kun hanke on hänen mukaansa yksiselitteisesti kannatettava.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Huomattavasti parempi maailmanperintökohde olisi vapaa Oulujoki kuohuvine koskineen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Mikäli Unescon maailmanperintökohteella haetaan hyötyä matkailussa niin patojen valinta on vähintääkin outo. Tähän päivään mennessä Oulujoen padot eivät ole olleet turistikohde.

Mikäli Oulu hakee betonirakennuksia maailmanperintökohteiksi niin moni turisti tulee nauramaan näille kohteille, oli betonipatojen historiallinen merkitys sitten mikä tahansa. Maailmanperintökohteista voi tulla jopa negatiivista imago haitta jolloin Oulu vain nolaa itsensä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

119
Sirkkaleipää leivotaan nyt myös Oulussa – Fazerin sirkkajauho tulee Hollannista, koska kotimainen hyönteistuotanto ei riitä
79
Joka kymmenes työtön aktivoitui, kun aktiivimalli leikkasi etuutta, kertoo Kela
52
Aftonbladet: Ruotsissa pidätetty autojen tuhopoltoista epäiltyjä
49
Nuorten maailmantuska voi synnyttää uuden luonnonsuojelubuumin: "Ilmastonmuutos on vaarallisempi kuin ydinsota"
43
Uusi pienpanimotuotteisiin erikoistunut pub avataan Rotuaarille perjantaina – Mallaskellari haluaa laajentaa Oulun oluttarjontaa
34
Myllytullin entinen Oulun seudun ammattiopiston kortteli uusiutuu täysin - suurin osa rakennuksista puretaan ja tilalle nousee asuin-, liike- ja toimistorakennuksia
33
Uusi taksilaki voi tuoda ongelmia koulutakseihin – harvaan asutuilla alueilla kela-kyytien ajo saattaa houkutella yrittäjää enemmän

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

kallis maahaanmuutto?

On hyvä muistaa se, että Suomi käyttää yli 11 miljardia euroa vuodessa ulkomaalaisiin, jotka elävät sosiaalietuuksilla. ... Lue lisää...
jokavuotiset menot

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.

Naapurit

14.8.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Kalevan medioilla tavoitat 331 000 lukijaa.

Yrityspalvelut

(08) 5377 180

yrityspalvelut.kaleva.fi


stats-image