Kolumnit

Yh­tei­söl­li­seen asumiseen kuuluu myös yksityisyys

Kolumnit 2.8.2019 20:00
Katja Maununaho

Asuntosuunnittelun kurssilla 1990-luvulla professori kysyi opiskelijoilta, asuisivatko he mieluiten yksin vai yhdessä jonkun toisen kanssa. Jälkimmäisen vaihtoehdon kohdalla luentosalin hämärästä nousi vain kaksi kättä, omani ja kämppikseni kädet. Soluasuminen ei ollut opiskelijoiden suosiossa silloin, kuten se ei ole nykyisinkään. Tämä näkyy muun muassa pääkaupunkiseudulla HOAS:n suunnitelmissa purkaa tuhat soluasuntoa ja rakennuttaa tilalle uusia yksiöitä.

KUVA: Tanja Palmunen  Katja Maununaho

Opiskelijasolujen epäsuosiosta huolimatta uudet yhteisöllisyyttä tukevat asumisen konseptit tuntuvat olevan nousussa. Erityisesti ikäihmisille suunnattuja yhteisöllisiä asumiskohteita on rakennettu viimeisten vuosien aikana lisääntyvissä määrin eri puolelle maata.

Tänä kesänä sellaista on saatu tarkastella muun muassa Kouvolan asuntomessuille toteutetussa Virkkulankylän senioriasumisen kyläyhteisössä. Helsingin Jätkäsaaren Sukupolvien kortteli on ollut keulakuvana kohteille, joissa yhteisöllisyyttä tavoitellaan myös eri ikäisten asukkaiden välille.

Oulussa kymmenen kerrostalon laajuisessa Lipporannassa sukupolvien välistä yhteisöllisyyttä toteutetaan yhteisten tilojen ja arkea helpottavien palveluiden kautta.

Yhteisöllinen asuminen voi kuulostaa monen korvaan vieraalta ajatukselta. Suomalaiset ovat tottuneet viime vuosikymmeninä siihen, että asuminen on ensisijaisesti yksityinen asia.

Kaupungistuminen ja hyvinvointivaltion kehittyminen ovat mahdollistaneet aiemmasta poikkeavan sukupolvien välisen itsenäisyyden ja siihen liittyvän yksityisyyden.

Itsenäinen pärjääminen on tärkeä osa aikuisen suomalaisen identiteettiä, ja asuminen on yksi sen peruspilareista. Vanhetessa, tai vaikka sairauden kohdatessa, suomalaisten mottona tuntuu olevan, ettei haluta olla kenellekään vaivaksi. Apua tarvittaessa luontevin turvaverkko löytyy tällöin yhteiskunnan palvelujärjestelmistä.

Koti on myös keskeinen oman identiteetin ja itseilmaisun kanava. Sisustuslehtien loputtomasta tulvasta löytyy lukematon määrä kertomuksia siitä, miten kodista tehdään juuri meidän perheemme näköinen. Kodin sisustus liittyy vahvasti siihen millaisen kuvan haluamme esittää itsestämme.

Yksityinen tila on keino viestiä muille, omalle yhteisölle, ja toisaalta keino liittyä tietynlaisiin piireihin, tiettyihin yhteisöihin. Yksityisyys ja yhteisöllisyys eivät siis ole asumisessa täysin toisistaan erillisiä, vaan sitoutuvat yhteen.

Suuri osa yhteisöllisyydestä tuntuu toteutuvan tänä päivänä sosiaalisen median kanavien kautta.

Tästä huolimatta asuinympäristössä toteutuvalla yhteisöllisyydellä on monia etuja. Toimivat vapaaehtoisuuteen perustuvat yhteisöt voivat ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Lähiympäristön helposti käytettävissä olevat sosiaaliset ja toiminnalliset aktiviteetit pitävät yllä niin mielenterveyttä kuin fyysistä kuntoakin.

Yllättävissä arjen tilanteissa asuinyhteisöstä voi löytyä apua, joka ei vaadi suurta vaivaa, mutta jonka vaikutus voi olla merkittävä. Tästä kertoo muun muassa yhdysvaltalaisen Eric Klinenbergin tutkimukset, jotka osoittavat asuinalueen yhteisöllisyyden vähentävän kuolleisuutta.

Esimerkiksi hellekausina yhteisöllisestä lähiympäristöstä löytyy ihmisiä, jotka voivat tunnistaa poissaolon tai muutoksen henkilön käyttäytymisessä, ja puuttua luontevalla tavalla tilanteeseen.

Toisaalta asuinyhteisön edut voivat näyttäytyä yhtä hyvin materiaalisina, kuten erilaisten välineiden yhteisomistuksen ja jakamisen muodossa.

Toimivissa ratkaisuissa yhteisöllisyys ei ole pakottavaa, ja yksityisyydelle löytyy aina paikkansa. Epäsuosituissa opiskelijasoluissa tilanne on monesti juuri päinvastainen: yksityisyyttä kaipaavaa toimintoa, kuten suihkua tai vessakäyntiä varten joutuu kulkemaan yhteisen tilan läpi. Naapurin kohtaamista ei pysty aina halutessaan välttämään, ja asuinhuoneiden yksityisyys on heikkoa puutteellisen ääneneristyksen vuoksi.

Lisäksi asuntojen yhteisiä tiloja vaivaa huonon suunnittelun aiheuttama epäviihtyisyys.

Uusissa yhteisöllisen asumisen ratkaisuissa jaetut tilat ovat ilmeeltään houkuttelevia, ja ne mahdollistavat toimintoja, joita on vaikea toteuttaa yksityisten asuntojen sisällä. Esimerkkinä tästä ovat muun muassa lasten leikkihuone, jossa voi kokoontua isompi joukko lapsia, kuntosali kunnollisilla varusteilla, tai ääneneristetty musiikkihuone.

Toisaalta yhteisöllisen asumisen on hyvä tarjota apua jokapäiväisiin arjen haasteisiin, joita itsenäistyvät nuoret, kiireiset lapsiperheet ja pilkkoutuvan työuran monissa haasteissa painiskelevat aikuiset sekä ikääntyvät ihmiset kohtaavat.

Parhaimmillaan yhteisöllinen asuminen mahdollistaa omat yksityiset tarpeet, ja antaa uudenlaisia keinoja oman identiteetin muodostamiselle.

Katja Maununaho on arkkitehti SAFA ja tutkija.

MAINOS

Kommentoi

Mikä yhteisöllisyys kuuluu itse asuntoon ja mikä esimerkiksi kortteliin?

Yhteisöllisyydelle tärkeintä olisi riittävä samankaltaisuus. Minua ei juopporemmi kiinnosta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Uutisvirta

22:54
Oulun seudun ympäristötoimi purkaa hakemusruuhkaa perustamalla määräaikaisen viran – liikelaitos päätti myös palvelumaksujen nostamisesta
22:05
Oulun joukkoliikenne ottaa pian käyttöön uuden lippu- ja maksujärjestelmän – bussien elinkaari tarkasteluun ensi vuonna
21:11
Oulunsalon ampumaradan melusta valitetaan – mökkiläiset kokevat radan käyttöajat kohtuuttomiksi
20:59
Koronavirus levisi Eurooppaan ja Lähi-itään – Kiinassa koronavirus on vaatinut yli 130 kuolonuhria
20:41
Venäjää uhkaavat Kansainvälisen yleisurheiluliiton yhä kovemmat voimatoimet –  "Sen sijaan, että Venäjän liitto olisi myöntänyt syyllisyytensä, se on mennyt äärimmäisyyksiin kieltäessään"
20:39
Oulusta Helsinkiin neljässä tunnissa – Petteri Orpo panisi vauhtia ratainvestointeihin Tilaajille
20:31
Luistelun kohuvalmentajan seura äänestää helmikuussa uudesta hallituksesta – Taitoluisteluliitto odottaa selvitystä käytännön toimista, joihin seurassa on ryhdytty
185
Tutkimus selvitti, miksi BMW- ja Audi-kuskit tuntuvat törttöilevän muita useammin – statusautojen omistajissa on keskivertoa enemmän itsekkäitä kuskeja
114
Väyrynen harkitsee paluuta keskustan jäseneksi – Jos Väyrynen palaa, Kärnä harkitsee puolueesta eroamista ja oman "uuskekkoslaisen" eduskuntaryhmän perustamista
96
Pääministeri Sanna Marin luottaa, että 30 000 työpaikkaa syntyy syksyyn mennessä – "Sillä polulla ollaan"
79
Analyysi: Nyt on siirryttävä poseerauksesta tekoihin – työllisyystoimet tänään hallituksen pöydällä
36
Maanpuolustustahto kääntyi hienoiseen nousuun – yli kaksi kolmesta puolustaisi maata aseellisesti aina, myös ylivoimaista vihollista vastaan
20
"Otamme kalastusvesiemme vallan takaisin" – Britannia alkaa säätää EU-ajan jälkeisiä lakeja
18
Arviointineuvosto kritisoi hallitusta: "Kulutusta pitäisi lisätä vasta, jos työllisyystavoite saavutetaan"

Etusivulla nyt

Paikallissää

Varoituksia voimassa!

Ajokeli on huono Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pirkanmaan, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia lumisateen vuoksi.

Juttutupa

Päivän tykätyin viesti

Voi teitä kateellisia

Onnellinen ihminen ei kadehdi. Kolme vuotta sitten, kun juttutupaa ekakerran luin, niin heti lävähti silmille se, että m... Lue lisää...
TRJ

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jari on tauolla.

Naapurit

29.1.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

(08) 5377 610 (ma-pe 9-16)

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu

Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image