Kolumnit

Who cares, jos me suomen puhujat emme?

Hanna Kuonanoja.
Kolumnit 17.12.2018 12:00
Hanna Kuonanoja

Kovapäinen juntti. Kenties Helsinki-Vantaan lentokentän kahvilassa käydyn keskustelun englanninkielinen osapuoli ajatteli niin:

– Hello. What would you like to have?

– Caesar-salaatti kanalla, kiitos.

– Salad?

– Joo, tämä tässä.

– With chicken or shrimps?

– Kanalla, kiitos.

Lopussa usko omaan asiaan alkoi horjua. Onhan typerää toimittaa asiansa kielellä, jota toinen ei puhu, kun voisi itse sanoa muutaman helpon sanan vieraalla kielellä, jota hyvin osaa.

Mutta toisaalta: miksi olisi vähemmän typerää, ettei Suomessa työskentelevä asiakaspalvelija osaa myymiensä tuotteiden nimiä suomeksi?

Kielitieteilijä Janne Saarikivi on usein ilmaissut huolensa englannin tunkeutumisesta arkipäiväämme. Imagen verkkosivuilla julkaistussa esseessään hän kutsui sitä yhdeksi syvällisimmistä käynnissä olevista yhteiskunnallisista muutoksista, josta ei kuitenkaan ole päätetty missään ja joka tapahtuu ilman, että kukaan sitä aktiivisesti edistää saati vastustaa.

Korkeakouluissa ja liike-elämässä ollaan jo pitkällä. Suomalaisten tieteilijöiden tutkimuskohteet ovat jo kauan olleet muotoa transitioning towards continuous experimentation in a large software product and service development organisation. Yrityksiin haetaan affiliate-markkinointia tuntevia key account managereita.

Ja nyt siis eritoten pääkaupunkiseudun ravintoloista on alkanut kehitys, joka tekee osasta suomalaisia muukalaisia omalla kielialueellaan: olkaa hyvä ja odottakaa, niin haemme paikalle jonkun suomea osaavan.

Suomen kielen lautakunta kiinnitti hiljattain huomiota siihen, että suomi kuuluu maailman kielten joukossa siihen pieneen vähemmistöön, joka on käytössä kaikilla inhimillisen toiminnan ja tietämyksen osa-alueilla. Tämä kielen piirre on uhattuna, kun esimerkiksi äidinkielen ylioppilaskokeen välttämättömyys kyseenalaistetaan ja kun suomalaisessa yrityksessä ei saa suomenkielistä palvelua.

Englanti suomalaisen kahvilan oletuskielenä on sekä pieni että suuri asia. On hyvä, että ravintoloiden tarvitsemat ulkomaiset työntekijät pääsevät nopeasti työhön kiinni. Suurin osa suomalaisista myös selviää parista yes pleasesta.

Toisaalta voi kysyä, mihin raja vedetään, jollei arkisten pikkuasioiden toimittamiseen. Tieteen ja liike-elämän kieli tuskin enää suomalaistuu. Ehkä rajan pitäisi siksi kulkea salaatin tilaamisessa.

Tai sanotaan vaikka pullan. Suomalainen pulla englanniksi on jo sama kuin cock with wine periranskalaisen ravintolan mainoskyltissä.

Kielensä varjelijan on syytä ollakin vähän juntti.

Tuttava kertoo tarinaa espanjalaisen hotellin vastaanotossa asioineesta suomalaismiehestä, joka oli päättänyt, että kyllä hispaanojenkin pitää osata hieman suomalais-ugrilaista. Siksi hän kyseli virkailijalta tallelokeron avainta selvällä suomen kielellä.

Asiakaspalvelijan levitellessä käsiään ja yrittäessä kaikilla osaamillaan kielillä tiedustella, halusiko mies kenties taksin, kartan tai hiustenkuivaajan, tämä vain kovensi volyymiä ja selkeytti artikulaatiotaan:

– Ei, vaan TAL-LE-LO-KE-RON A-VAIN.

Kun virkailija oli hädissään nostellut esiin kaikkea mahdollista ja mahdotonta, mitä vastaanotosta saatetaan kysyä, käsi osui lopulta tallelokeron avaimeenkin. Suomalaisen ilme oli voitonriemuinen.

Mikä badass!

 

MAINOS

Kommentoi

Näytä kaikki kommentit (31)

En halua loukata ketään, mutta tämä koko aihe kuulostaa nationalismilta.
Onko siis paha, että huippuammattilaiset pyrkivät työskennellä Suomessa, auttavat teidän maanne kehittymään silti osaamatta suomea? Jos tämä ajatus jatkuu, niin Suomi ei mene eteenpäin tulevaisuutta kohti, vaan mene paljon askeleita taaksepäin.

Itse olen maahanmuuttaja ja muistan miten ahdistuneena olin, kun pääsin asumaan pieneen paikkakuntaan ja siinä ei ketään halusi puhua minun kanssa englanninkielenä, jotta ymmärtäisin vähän enemmän, mitä ympärilläni tapahtuu. Jopa Kelassa sattui olla sellainen tilanne: piti selviä pari kysymystä, mutta kunhan minä eikä minun vanhemmat emme tienneet suomea silloin vielä riittävästi hyvin, emme pystyneet ymmärtämään, mitä meille vastataan. Kysyimme, olisiko mahdollista asioida englannin tai venäjän kielellä. Meille vastattiin ei, vaikka viereisessä huoneessa oli palvelija, joka osasi venäjää tosi hyvin (selvisimme sen kun tulimme takaisin kysymään lisää). Sen jälkeen yrittäessäni löytymään työtä oli myös ongelmia. Vaikka osasin jo suomea sen verran, että suomalaisille oli selvä mistä kerron ja minä ymmärsin puhetta täysin, ei kukaan halunnut otta minut työhön paitsi siivoojaksi. Osannut silloin jo neljä kieltä ja oli työkokemusta kaupan kassalta taidegallerian valvojaan.
Puoli vuotta sitten muutin Helsinkiin ja minua aina ilahduttaa muiden maahanmuuttajien puolesta, kunhan saan palvelua englanniksi tai epätäydellisillä suomen kielellä. Koska niille annettiin mahdollisuuden työskennellä ja elätä tässä maassa rauhassa, ilman suomenkielenosaamisen kiusaamista. Selläisissä olosuhteissa niillä on paljon enemmän tukea kielen oppimisessa.

Tämä on vain minun mielipiteeni ja pahoittelen kielivirheistä, koska todennäköisesti teitä voi nekin ärsyttää, vaikka olen opiskellut vaikeaa kielenne vain 4 vuotta.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt ollaan luopumassa Englannin kielen sanojen suomalaistamisesta, esim. car-kaara väännöksiä ei enää tehdä. Joissain konteksteissa tällainen aiheuttaisi vain sekaannuksia. Sitäpaitsi, haetaanhan mediataloonkin full-stack-developeria.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Nyt kekkasit asian omasta päästäsi. Tiedon puute lisää tuskaa.

Sanoja ei suomalaisteta keskitetysti kuin vain harvoissa tapauksissa. Virkamiestyönä tehdyt ehdotukset usein epäonnistuvat, kun niitä harvemmin otetaan käyttöön puhekielessä. Kielitoimisto poimii vuosittain Kielitoimiston sanakirjaan kieleen spontaanisti ilmaantuneita uusia sanoja. Sellaisia on tänä vuonna olleet mm. 'aamiaiskaappi', 'hellekupoli', 'kotvia', 'mikromuovi', 'napapyörre', 'ruokakoira'.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Äidin kieleni on Ruotsi, mutta puhun ja kirjoitan suomea yhtä hyvin kuin ruotsia. Minusta pitää olla täysin selvää se, että mm. palveluammatissa oleva henkilö osaa sen maan kieltä missä työskentelee. Ei kai tässä pitäisi olla mitään epäselvää.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Ei se ole ainoastan suomenkielen vähemmmistäöasema joka vaatii erityishuomiuota vaan myöps muutenkin olemme kansojen joukossa pieni ja MYÖS vähemmistö - joka vaatii MYÖS erityisaseman. Ei meiltä voi edellyttää samaa kuin esimerkiksi saksalaisilta, briteiltä tai ranskalaisilta ym. Koko meidän systeemimme on erilainen, eikä siis vain sijaintimme vuoksi.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vaasassa mulle puhuttiin huoltoasemalla pelkästään ruotsia. Sanoin myyjälle, että luulin olevani suomessa ja mulla ei ole kruunuja. Jätin lounastarjottimen siihen kassan eteen.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Joudun työssäni päivittäin tuntemaan myötähäpeää lukiessani niin sanotusti englanninkieltä osaavien korkeakoulutettujen raportteja ja pöytäkirjoja ynnä muuta sellaista. Englanninkieli on niin käsittämättömän tönkköä, ettei siitä välillä ota selvää kuuluisa Erkkikään. Pitäisikö muka ymmärtää sellaisen kirjoittajan pyrkimystä esiintyä englanninkielellä "parempana ammattilaisena" kun tämä suorastaan nolaa itsensä säälittävän kehnolla kielellä? Ei pitäisi vaan kehotan mieluummin kirjoittamaan kielellä, jonka hallitsee. Suomalaisten englanninkieltaitoa ylistetään laajasti, vain suomalaisten keskuudessa. Totuus on aivan jotain muuta: Kelvotonta ja paikoin ymmärrettävyyden rajalla tasapainoilevaa jokeltamista.

Miksi emme kirjoittaisi suomeksi?

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Älä höpötä. Tuskin olet lukenut yhtään korkeakoulutetun raporttia koskaan.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Yliopistossa tutkijana olleena voin kertoa, että edes harva professoristason henkilö osaa oikeasti sujuvasti englantia.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Englannin kieli ei ole yhdyssana eikä englannin kielen taito, englanninkielinen kylläkin . . .

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Todella junttimaista keskustelua. Vaikea on tällaista ymmärtää.

Suomalaisten käyttämässä puhekielessä on aina ollut suoraan tai lähes suoraan ulkomailta lainattuja sanoja. Kyse ei siis ole suomen kielestä vaan suomalaisten puheissaan käyttämistä ulkomaankielisistä ilmaisusta. Ei voi ymmärtää sellaista, että nämä muka jotenkin vaarantaisivat suomen kielen.

Sen ulkomaalaisen asiakaspalvelijan omaan puhekieleen suomen kielellä on järisyttävä vaikutus. Hän alkaa vähitellen oppimaan tätä kieltä. Suomalaisen kieli puolestaan ei tärvelly, vaikka joskus joutuisi käyttämään ulkomaan kieltä asioidensa toimittamisessa.

Korkeakouluissa on hyvä oppia käyttämään ainakin englantia sujuvasti. Jos haluat, että tutkimustasi noteerataan ulkomailla, niin englanniksi on julkaisut kirjoitettava. Suomenkielinen huippujulkaisu jäisi vain muutaman suomenkielisen kollegan hyödynnettäväksi. Tutkimusmaailma on kansainvälinen ja sinne pitää mennä sillä kielellä, joka niillä foorumeilla hallitaan.

Ranskasta ei sovi ottaa mallia. Siellä ranskan kielen vartijoilla on tutkitusti ollut kielteinen vaikutus ranskalaiseen kulttuuriin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Näinkin. Mutta on hyvä muistaa, että erityisesti suomalaista yhteiskuntaa käsittelevää tutkimusta olisi käytävä englanninkielisestä julkaisusta huolimatta myös suomen kielellä. Suomalaiset ovat kuitenkin Suomen olosuhteiden asiantuntijoita. Tämä ei tietenkään poissulje englanninkielistä, kansainvälisen julkaisun keskustelua.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos asiaa ei ole tarkoitettu kansainvälisille aseenoille, niin on sanomattakin selvää, että silloin kirjoitetaan suomen kielellä. Tähän kukaan tuskin tarvitsee neuvoa.

Suomen kielellä julkaistaan nykyisin vuodessa n. 14 000 kirjanimikettä. Se on toiseksi eniten maailmassa kielen puhujien määrään suhteutettuna. On kuljettu pitkä matka siitä, kun ensimmäinen suomenkielinen romaani julkaistiin vuonna 1870. Siispä ei millään voi uskoa sitä, että vielä tänään joku voi olla huolissaan suomen kielen asemasta. Valitettavasti täytyy panna tällainen luulo sivistymättömyyden piikkiin.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Jos asiaa ei ole tarkoitettu kansainvälisille aseenoille, niin on sanomattakin selvää, että silloin kirjoitetaan suomen kielellä. Tähän kukaan tuskin tarvitsee neuvoa.

Eivät englanninkielinen tieteellinen julkaisu ja suomenkielinen keskustelu ole toisiaan poissulkevia. Kyse on sekä-että, ei joko-tai.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Miksi sitten merkittävä osa kandeistakin tehdään nykyisin englanniksi? Ja tosiaan se englannin taso monessa tutkielmassa on aivan järkyttävää ja silti se ei vaikuta arvosanaan. Pistää kyllä ihmetyttämään

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Vastaisen luulon puolella entisaikojen havinat jääneet vähän turhan sitkeästi elämään!

Vastaa Ilmoita asiaton viesti

Kulttuuria ei rakenneta mahtikäskyillä ylhäältä alas. Sellainen epäonnistuu väistämättä. Venäjä on tästä esimerkkinä.

Vastaa Ilmoita asiaton viesti
Näytä kaikki kommentit (31)

Uutisvirta

20:47
Koronarajoitteet ruuhkauttavat sairaaloiden kylmiöitä – vastaanottokeskuksen kellarissa sijaitsevaan kylmiöön siirrettiin keskiviikkona ensimmäiset vainajat
20:30
Kymmenettuhannet lähtivät heti Wuhanista – koronaviruksen synnyinkaupungista pääsi pois kaksi ja puoli kuukautta kestäneen eristyksen jälkeen
20:27
Historiallinen 4,1 miljardin lisäbudjetti on vasta alkusoittoa – tarvitaan lisää rahaa ja todennäköisesti uusia entistä tiukempia rajoituksia
20:21
Suomen viides ydinvoimayksikkö lähempänä tuotantoa kuin koskaan – Olkiluoto 3:n uskotaan aloittavan sähköntuotannon ensi vuonna 11 vuotta myöhässä
20:07
Poliisi joutui pysäyttämään liikenteen rikoksesta epäillyn kiinniottamisen vuoksi Haukiputaalla
19:48
Oulu maksaa liikennöitsijöille korvauksia supistetusta joukkoliikenteestä – matkustajamäärät laskeneet koronaepidemian aikana 75 prosenttia
19:39
Arvio koronaepidemian huipun ajoittumisesta Pohjois-Pohjanmaalla altis muuttumaan – etenemistä tarkastellaan viikoittain Tilaajille
118
Kuuma keskustelu suojainten ympärillä jatkuu – Pääministeri Marin: "Osa kunnista ja toimijoista etsii nyt valtiosta tai jopa elinkeinoelämästä syyllistä omaan heikkoon varautumiseensa"
29
Uuden ennusteen mukaan koronavirusepidemia olisi Pohjois-Suomessa pahimmillaan juhannuksen aikaan – epidemian uskotaan jatkuvan pitkälle syksyyn
18
Julkinen sektori kieltäytyy lääkäriyhtiöiden koronatesteistä, edunvalvoja keskittäisi päätökset valtiolle – Ministeriö kiistää periaatteelliset syyt: Yhteistyötä harkitaan
18
Luken tutkimus: Suomen metsissä kasvaa yli neljä kertaa enemmän järeitä puita kuin sata vuotta sitten
15
Onko Oulun kaupungin hammashoito jo sopeutunut koronan aiheuttamaan poikkeustilanteeseen? –"Tällä hetkellä emme ota uusia potilaita tarkastukseen"
11
Uros perusti innovaatiokeskuksen – start up -yrityksille tarjotaan viimeisintä teknologiaa
10
Kehysriihineuvottelut jatkuvat tänään, hallitus koolla Säätytalolla

Etusivulla nyt

Paikallissää

Juttutupa

Kuumin keskustelu nyt

Hurmos loppumassa - paluu Sipilän linjoille?

217 viestiä | Lue keskustelu

Päivän tykätyin viesti

Pääomavero 43% pian

Ei sijoittaminen ole mitään veronkiertoa. Sijoityamisella osallistutaan yrityksen rahoittamiseen (esim. kun Musti&Mi... Lue lisää...
Yksityissijoittaja

Jari ja sarjakuvat

Jari

23.6.
Jarin piirrokset arkistossa.

Naapurit

8.4.
;

Uutiset osastoittain

Palvelemme sinua

Asiakaspalvelumme auttaa sinua mielellään Kalevan tilausasioissa ja muissa lukijan palveluissa.

Asiakaspalvelu

www.kaleva.fi/asiakaspalvelu


Pohjoisen kattavimmat mediatilat ja monipuoliset markkinoinnin palvelut printtiin ja digiin.

Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

(08) 5377 180

kalevamedia.fi/yrityksille


stats-image